Sisäilmaongelmat eivät selviä yhdellä testillä

Mediassa aina Helsingin Sanomia ja Yleä myöten herätti kohua artikkeli, jossa kerrottiin historiallisesta tuloksesta, jonka emeritaprofessori Mirja Salkinoja-Salonen oli työryhmineen saanut aikaan ja myös julkaistuksi Environmental Research -tiedelehdessä. Vahvasti otsikoidut jutut kertoivat, että sisäilman toksiinimittauksilla saadaan selvyyttä meillä yleisiin kosteus- ja homeongelmiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos julkaisivat viime viikolla yhteisen tiedotteen, jossa kommentoidaan alunperin vuonna 2012 julkaistuja tutkimustuloksia.

Alkuperäinen tutkimustulos on kuitenkin julkaistu varsinaisesti jo vuonna 2012. Nyt julkaistut tutkimustulokset ja niiden vahva julkistaminen ovat herättäneet jossain määrin hämmennystä. Asiaan tullaan varmasti palaamaan perusteellisemmin. Aamulla 13.3. ilmestyi kuitenkin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen yhteinen tiedote asiasta. Siinä laitokset ottavat lyhyesti kantaa kyseiseen asiaan ja siitä julkaistuihin artikkeleihin.

Seuraavassa on tuo laitosten tiedote sellaisenaan luettavaksi.

13.3.2017 TTL ja THL tiedottavat  

Sisäilmaongelmat eivät selviä yhdellä testillä

Suomalainen tutkijaryhmä esitti tieteellisessä julkaisussaan (Environmental Research 154, 2017), että pölyn toksisuudella ja sisäilmastoon liitetyn oireilun välillä on yhteys. Ryhmä ehdotti myös, että sisäilmaongelmaiset rakennukset tulisi seuloa toksisuustestin avulla. Kyseisen tutkimusmenetelmän luotettavuus ja käyttötarkoitus pitäisi kuitenkin vielä tarkoin selvittää, ennen kuin sen käyttöä voidaan suositella, muistuttavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Työterveyslaitoksen asiantuntijat.

Asumisterveysasetus ja sen soveltamisohjeet sallivat uusien menetelmien käytön terveyshaittojen selvittämisessä, jos niiden toimivuus ja soveltuvuus sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen on hyvin ja laajasti osoitettu.

– Julkaisussa esitetty ja muut toksisuutta testaavat menetelmät eivät vielä täytä tätä kriteeriä, muistuttaa päällikkö Anne Hyvärinen, THL:n Asuinympäristö ja terveys -yksiköstä.

– Tutkimuksen tulos on mielenkiintoinen, mutta yksi tutkimus ei vielä todista havaintoa toksisuuden ja oireilun välillä varmaksi eikä yksinään ratkaise sisäilmasto-ongelmia. Tarvitaan paitsi lisää tutkimusta myös koko aiheeseen liittyvän kirjallisuuden tarkastelua.

– Jotta menetelmän toimivuutta ja soveltuvuutta voidaan arvioida, tarvitaan riippumaton menetelmän validointi ja arvio siitä, mistä erilaiset toksisuutta mittaavat menetelmät kertovat ja mistä eivät.

Sisäilmaongelmissa on selvitettävä epäpuhtauden lähde, jotta korjaukset voidaan tehdä.

Sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen pitää ensisijaisesti käyttää menetelmiä, joille on yleisesti hyväksytyt soveltuvuus- ja tulkintaohjeet. Näiden avulla voidaan tunnistaa epäpuhtauden lähteet ja kohdentaa tarvittavat korjaukset. Tällaisia menetelmiä ovat esimerkiksi rakennus- ja talotekniset selvitykset.

– Jos mitataan vain ilman tai pölyn toksisuutta, voi moni tärkeä sisäilmaongelma, kuten ilmanvaihdon puutteet, jäädä havaitsematta, muistuttaa johtaja Sanna Lappalainen Työterveyslaitoksesta.

– Jos toksisuuden mittausmenetelmät osoittautuisivat jatkossa soveltuviksi ja toimiviksi, ne voisivat olla uusi yksi työkalu muiden joukossa sisäilmastoselvityksissä ja ehkäpä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioinnissakin.

Sisäilman tai pölyn toksisuuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten ulkoilman saasteet, polttoperäiset hiukkaset, kemikaalit ja rakennuksen mikrobikasvusta peräisin olevat mikrobitoksiinit. Sisäilman tai pölyn toksisuusmittaus ei näin ollen ”kerro”, mikä tai mitkä sisäilman epäpuhtauslähteet aiheuttavat näytteen toksisuuden.

Uusien menetelmien käyttöönotto edellyttää niiden laajaa ja kriittistä testaamista erilaisissa toimintaympäristöissä. Rakennuksiin liittyvien oireiden syntyyn vaikuttavat epäpuhtauksien lisäksi ilmanvaihto ja lämpöolosuhteet sekä yksilölliset tekijät.

Mikrobikasvua ja siihen liittyviä mikrobitoksiineja pidetään kosteusvauriorakennuksissa hengitystieoireiden taustatekijänä, mutta mikrobikasvun ja terveysvaikutusten syy-yhteys on edelleen epävarma. Pölyn toksisuudesta ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä sen vaikutuksesta ihmisten terveyteen.

Ohjeita sisäilmaongelmien selvittämiseen on seuraavissa julkaisuissa:

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Valvira

Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen, Työterveyslaitos

Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, Ympäristöministeriö

Tietoa luotettavista ja hyväksytyistä menetelmistä saa myös terveydensuojeluviranomaisilta.

 

Lisätietoja

Anne Hyvärinen, Asuinympäristö ja terveys -yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), etunimi.sukunimi@thl.fi

Sanna Lappalainen, Työtilat-yksikön johtaja, Työterveyslaitos

etunimi.sukunimi@ttl.fi

Jari Latvala, ylilääkäri, Työterveyslaitos

etunimi.sukunimi@ttl.fi

Jaa artikkeli


Aiheesta Homeongelmat

BLOGIT

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2018