Kuukauden kasvo: Aino Nevalainen – suomalainen mikrobitietäjä

Kansainvälisen sisäilmastotutkijoiden järjestön elämäntyöpalkinnon saanut Aino Nevalainen sanoo nykyisen mikrobialtistuksen tutkimuksen tuhlaavan voimavaroja, kun samoja asioita selvitetään yhä uudelleen.

Kesällä pidetyssä Indoor Air 2016 -kongressissa sävähdytti suomalaisia osanottajia tieto, että sisäilman mikrobeja vuosikymmeniä tutkinut suomalainen tohtori Aino Nevalainen sai kongressisarjaa järjestävän kansainvälisen sisäilmastotutkijoiden järjestön ISIAQ:n Akatemian toisen elämäntyöpalkinnon. Olimme ylpeitä, sillä näin saatu tunnustus meni oikeaan osoitteeseen sekä osoitti samalla sisäilman mikrobitutkimuksen korkean tason Suomessa.

Aino Nevalainen, joka on muutama vuosi sitten jäänyt eläkkeelle päivätyöstään Kuopiossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (aiemmin nimeltään Kansanterveyslaitos), lupautui antamaan lehdellemme haastattelun juhlahumusta selvittyään.

Nevalaisen mukaan Suomen tämänhetkisessä sisäilman mikrobialtistuksen tutkimuksessa tuhlataan paljon voimavaroja, hänen mielestään suoraan sanoen pyörän uudelleen keksimiseen.

– Ei näytä jaksettavan selvittää mitä on jo aiemmin tutkittu ja mitä asiasta tiedetään, hän korostaa.

– Suomessa on tällä alalla jo paljon tehty ja tietotasomme on jo pitkään ollut maailman huippua.

– Suomessa on tällä alalla jo paljon tehty ja tietotasomme on jo pitkään ollut maailman huippua. Vaikka moni asia on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä, niin sen tutkimiseen uhrataan voimavaroja taas. Esimerkkinä tästä mainittakoon kosteusvaurioituneiden ja homeiden vaivaamien koulujen osuus, 30-40 prosenttia, jota on taas selvitetty, mutta joka on ollut tiedossa jo 80-luvulta.

Mikrobitutkimuksen määrästä Nevalainen voi kehaista, että hän ehti THL:n (ennen KTL) aikana ohjata lähes 20 väitöskirjaa tältä alalta. Rakennusten homeen terveysvaikutusten perusteet tunnetaan jo aika hyvin. Myös rakennuspuolella tehtiin silloin paljon töitä kosteusvaurioiden syiden selvittelyssä. Näihin tuloksiin kannattaisi perehtyä, hän painottaa.

Kosteus- ja homevaurioilla on syynsä

Aino Nevalainen korostaa, että hänestä suhtautuminen kosteus- ja homevaurioihin on usein sellaista, että ne koetaan ikään kuin ylhäältä annetuiksi. Niinhän ei tietenkään ole, vaan ne johtuvat rakennus- ja käyttövirheistä.

Hänen mielestään yhä enemmän pitäisi pohtia, miten noita virheitä voidaan välttää, ottaa oppia ja rakentaa parempaa.

– Kosteuden hallinta rakentamisessa ja rakennuksen käytön aikana on oleellista. Hyvän rakentamisen periaatteista poikkeamiselle ei näytä yleensä löytyvän vastuunkantajaa. Esimerkiksi rakennuttajat hakevat nopeinta ja halvinta ratkaisua ja se ajan mittaan kostautuu. Kunnolliseen suunnitteluun kannattaisi panostaa, mutta myös työmaan asiat tulee hallita, ihan kentän viimeiseen tekijään asti, Nevalainen painottaa.

Muuten rakennetaan taloja, joita joudutaan korjaamaan melkein heti. Hän toteaa, että tästä on maassamme riittävän monta esimerkkiä.

Aino Nevalainen sanoo, että joskus hänestä tuntuu, että olisi ehkä halvempaa ja parempaa viedä koulut ja päiväkodit heti parakkeihin.

– Arkkitehtuurin helmet, joita halutaan rakentaa, voisivat tietenkin olla kunnollisia myös kosteuden hallinnan kannalta ja pysyvät sellaisina käytönkin aikana. Mutta ovat liian harvoin sitä. Nykyaikana paljon puhutaan siitä, että yhdestä materiaalista tehdyt rakenteet ovat helpommin käsiteltäviä kosteusmielessä kuin monikerrosmateriaalit. Mutta kyllä hirsi kuten muutkin tällaiset materiaalit homehtuvat, jos on kosteutta, Nevalainen painottaa.

Biosidien riskit tiedetään

Keskustelussa on viime aikoina tullut esille homeiden torjuntaan käytettävät biosidit.

– Niiden käyttö ei kuitenkaan pitkässä juoksussa estä homehtumista, se saattaa parantaa tilannetta vain hetkellisesti, Aino Nevalainen toteaa.

Tällä hetkellä Suomessa käytävää biosidikeskustelua hän ei ole kuitenkaan kovin tiukasti jaksanut seurata. Tuskin biosidien vaikutus homeisiin on niin suuri kuin väitetään, on hänen kantansa.

Hän kertoo myös, että biosidien esilläolo ei ole uutta. Niistä puhuttiin ja niiden vaikutusta pohdittiin jo 1990-luvulla WHO:n järjestämässä Rautavaaran homeseminaarissa. Biosidit eivät siis ole mikään uusi asia.
– Niiden merkitys on merkittävä lähinnä desinfioinnissa, ei homeentorjunnassa, Nevalainen painottaa.

Hänestä yleensä pitäisi muistaa, että mitään tosimyrkkyjä ei voida rakennuksissa käyttää. Kaikki torjunta-aineet tulee valita niin, että ne sopivat sekä ihmisille että luonnolle.

Haetaanko vain nopeaa ja helppoa?

– Nykyaikana on tiedon puuttuessa tuotu markkinoille monia sisäilman parantamiseen pyrkiviä ratkaisuja, joilla ei ole tieteellistä pohjaa, Nevalainen sanoo.

– Siitä on valitettavan monta esimerkkiä. Syynä on varmasti myös se, että ihmisillä on tarve löytää helppo ja yksinkertainen ratkaisu. Niin haluttaisiin olevan myös home-ongelmien puolella, mutta sellaista ei aina suinkaan ole.

Tropiikin maissa, joissa on lämmintä ja kosteaa, on perinteinen rakentaminen perustunut yksinkertaisiin ratkaisuihin, vaikka siellä nämä kosteus- ja homeongelmat ovat tuiki tavallisia. Leveät räystäät, hyvä tuuletus ja paaluille rakentaminen auttavat siellä näihin ongelmiin.

– Myös Suomessa on perinteinen rakentaminen kehittynyt kosteuden torjumiseen. Kaiken pitäisi pystyä tuulettumaan, Nevalainen korostaa.

Tämän päivän talot ovat usein tiiviitä ja alipaineisia. Mistä korvausilma niihin tulee?

– Usein sellaisista paikoista, joissa se on valmiiksi pilaantunutta ja ongelmia aiheuttavaa, Nevalainen vastaa.

– Ylipaineisuudella on taas omat haittansa, mutta jotenkin sitä voisi kokeilla.

Homekasvua ei saisi olla

– Home-ongelmia ja homeen aiheuttamia oireita on muuallakin kuin Suomessa, sen olen ymmärtänyt maailmalta, Nevalainen korostaa.

– Erityisesti anglosaksisissa maissa Britanniassa ja USA:ssa ne ovat varmasti yleisempiä kuin meillä. Heillä on myös enemmän astmaa ja allergiaa. Siitä on tieteellistä näyttöä.

Nevalainen kertoo, kuinka amerikkalaiset kollegat päivittelivät omaa tilannettaan jo 20 vuotta sitten. Kosteusvaurioiden yleisyydestä maailmalla on THL:n piirissä, muiden muassa erikoistutkija Ulla Haverinen-Shaughnessyn toimesta, tehty hyvä yhteenveto.

Myös siitä on selvää näyttöä eri maista, että kosteusvauriot liittyvät hengitystieoireisiin.

– Homeita ja homeiden itiöitä on kaikkialla, mutta homekasvua, siis kasvavaa hometta, ei saa olla, Nevalainen painottaa.

Homeiden syntyyn tarvittavia itiöitä on siis kaikkialla. Olosuhteet ratkaisevat alkaako home kasvaa. Tässäkin asiassa on Suomessa tehty hyvää tutkimusta ja homeen kasvuedellytykset tiedetään. Nevalaisen mukaan vaarallisinta on kondensoitunut kosteus. Kondensaatiota pinnoille tai rakenteiden sisään ei saisi tapahtua.

Aino Nevalaisen mielestä havaitun homekasvun lajisto on hyvä selvittää, sillä kaikki homeet eivät ole samanlaisia. Erityisesti joidenkin erittämät aineenvaihtotuotteet voivat olla hyvinkin myrkyllisiä. Niistä, kuten muistakin homeista päästään huolehtimalla, ettei anneta homekasvulle edellytyksiä. Näistä asioista ei vielä kuitenkaan tiedetä tarpeeksi.

– Toisaalta homemyrkyt ovat kiistatta haitallisia, toisaalta homemyrkkyjä esiintyy pieninä pitoisuuksina muuallakin kuin niin sanotuissa hometaloissa, Aino Nevalainen pohtii.

Myrkyllisimpien homeiden esiintyessä on syytä ryhtyä kiireellisesti suojaustoimenpiteisiin. Kaikkien, niin tutkijoiden kuin korjaustyöntekijöiden, suojaamisesta haitallisilta vaikutuksilta pitää huolehtia kunnolla. Noiden myrkkyjen pitoisuudet ovat tosin usein pieniä, ja myrkyn annos ratkaisee sen vaikutuksen. Eri aineiden toksisuusprofiilit ovat erilaisia, eikä yhteisvaikutuksistaan tiedetä vielä tarpeeksi. Mutta näitä asioita tutkitaan edelleen Suomessa ja muualla.

Suomi oli sisäilmatutkimuksen suurvalta

Sisäilmatutkimuksesta ja sen merkityksestä Suomessa Aino Nevalainen toteaa, että Suomi oli aikoinaan 1980-1990 luvuilla todellinen sisäilmatutkimuksen suurvalta. Nyt se menettänyt asemaansa, sillä meillä on muun muassa rahoituksessa tullut ongelmia, ja sisäilmatutkimus on edennyt ja laajentunut muissa maissa.

Mutta hänen mielestään meidän tutkimuksemme on silti yhä hyvää ja pyrkii tuomaan vastauksia juuri meidän ongelmiimme. Sisäilman ongelmat ovat monitahoisia ja vaativat selvitäkseen paljon myös eri tieteiden ja niiden tekijöiden välistä yhteistyötä. Parempi kuin Suomen jatkuva johtoasema on tämän päivän suuntaus, että tutkimusta tehdään siellä missä ongelmiakin on enemmän, kuten tänään kauko- idässä. Tämähän on selvästi näkynyt myös viime vuosien kansainvälisissä kongresseissa.

Aino Nevalainen palaa tässä alkukohtaan, että meillä kannattaisi ennen kaikkea selvittää se mitä jo tiedetään, eikä tavallaan keksiä pyörää aina uudelleen. Olemassa olevan tiedon pohjalle tulisi rakentaa uutta. Vain sillä lailla päästään eteenpäin. Kokonaisuutena pitäisi Nevalaisen mielestä kosteus- ja homeongelmien hoidossa päästä yhä enemmän niiden ennaltaehkäisyn puolelle. Se vaatii osaamista kaikilta osapuolilta. Tähän tähtääviä hankkeita on jo valmistunut ja käytössä ja useita myös menossa. Nevalainen toivoo niille menestystä.

Diplomi-insinööristä mikrobitutkijaksi

Aino Nevalainen opiskeli 1970-luvun alussa Otaniemessä TKK:ssa tavoitteenaan kemian diplomi-insinööritutkinto. Valmistumisensa 1975 jälkeen hän kuitenkin ajautui pääosin Kuopion yliopistossa tehdyn jatko-opiskelun jälkeen yhä enemmän biokemian ja mikrobitutkimuksen puolelle. Tohtoriksi hän valmistui ympäristötieteiden alalta Kuopiossa vuonna 1989. Hän opiskeli myös Göteborgissa Nordiska Hälsovårdshögskolanissa ja USA:ssa Penn State -yliopistossa.

Siellä sekä Cincinnatin yliopistossa hän on myös muutaman vuoden ollut vierailevana professorina. Päivätyönsä hän kuitenkin on tehnyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella Kuopiossa aluksi erikoistutkijana, myöhemmin tutkimusprofessorina.

Työtehtävänä hänellä oli siellä tutkimus, tutkimusryhmän johtaminen, mukaan lukien väitöskirjojen ohjaus, rahoituksen hankkiminen tutkimukseen, asiantuntijatehtävät, muun muassa sisäilman laadun ohjeistuksen valmistelu, sisäilman biologisia epäpuhtauksia koskeva koulutus ja tiedotus. Aino Nevalainen on vuosien mittaan ehtinyt myös julkaista noin 150 tieteellistä alkuperäisjulkaisua. Viimeisimpänä:
Nevalainen A, Täubel M, Hyvärinen A: Indoor fungi: companions and contaminants. Indoor Air 2015;25(2):125-156. Kutsuttu katsausartikkeli siitä, mitä sisäilman homeista tiedetään viljelymenetelmiin perustuvien menetelmien valossa.

Aino Nevalainen ehti uransa aikana olla monessa kotimaisessa ja kansainvälisessä asiantuntijatehtävässä. Hän oli myös tunnettu kansainvälisten kongressien johdanto- ja yhteenvetoesitelmien pitäjä. Häneen ja hänen tietoihinsa opittiin luottamaan, minkä osoittaa myös tämän kesän kunnianosoitus. Kotimaassa hän toimi myös ympäristöministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön paljon käytettynä, luotettavana asiantuntijana.

Kansainvälisistä tehtävistä merkittävimpiä ovat WHO:n (Maailman terveysjärjestön) asiantuntijatehtävät sekä aktiivinen osallistuminen WHO:n kahden home-ongelmia käsittelevän perusjulkaisun toimittamiseen: Building moisture, mold and health, vuodelta 1997 ja WHO Guidelines for Indoor Air Quality: Dampness and Mould, vuodelta 2009.

EK

Jaa artikkeli

Aiheesta Kuukauden kasvo

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2017