Säteilylainsäädännön uudistus suuntaa valvontaa sinne, missä riskit ovat suurimmat

Suomessa on jo pitkään ollut käynnissä uuden säteilylain valmistelu. Uudella ensi vuonna voimaan tulevalla säteilylailla ja sen nojalla annettavilla alemman tason säädöksillä pannaan täytäntöön EU:n säteilyturvallisuusdirektiivi ja samalla koko säteilylainsäädäntö uudistuu.

Uudistuksen keskeinen periaate on se, että viranomaisvalvontaa kohdennetaan entistä tarkemmin sinne, missä säteilyriski on suurin. Säädökset tarkistetaan samalla vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain mukaisiksi. Uusi laki tulee koskemaan myös luonnonsäteilyä, kuten maaperästä rakennusten sisään tulevaa radonia. Siltä osin vaikutukset käytännön ratkaisuihin tulevat kuitenkin ilmeisesti olemaan melko vähäiset.

Suomalaisten suurin säteilyaltistaja on luonnossa syntyvä radonkaasu

Säteilylainsäädännön uudistus koskettaa käytännössä kaikkia suomalaisia, sillä lähes jokainen meistä käy joskus terveydenhuollon röntgentutkimuksessa. Moni suomalainen joutuu tekemisiin säteilyn kanssa myös työpaikallaan, sillä esimerkiksi teollisuudessa on käytössä tuhansia säteilylähteitä. Suomalaisten suurin säteilyaltistaja on kuitenkin luonnossa syntyvä radonkaasu.

EU:n vuonna 2013 uudistaman säteilyturvallisuusdirektiivin vaatimukset pannaan täytäntöön Suomen kansallisissa säädöksissä. Samalla uudistetaan koko säteilylainsäädäntö: säteilylaki, asetukset sekä Säteilyturvakeskuksen (STUK) ST -ohjeet, jotka korvataan STUKin sitovilla määräyksillä. Säteilytoimintoja koskevia säännöksiä uudistetaan ja täsmennetään.

Uusi säteilylaki sisältää nykyiseen lakiin verrattuna huomattavasti enemmän sääntelyä varautumisesta säteilyturvallisuuspoikkeamiin ja säteilyvaaratilanteisiin

Uutena asiana säädetään henkilön kuvantamisesta muusta kuin lääketieteellisestä syystä. Tällaisesta toiminnasta ovat esimerkkinä turvapaikanhakijoiden iän määritykset röntgenkuvauksilla. Uusi säteilylaki sisältää nykyiseen lakiin verrattuna huomattavasti enemmän sääntelyä varautumisesta säteilyturvallisuuspoikkeamiin ja säteilyvaaratilanteisiin. Säädöksiä uudistetaan myös koskien ionisoimattomasta säteilystä väestölle aiheutuvaa altistusta. Ionisoimatonta säteilyä aiheuttavat esimerkiksi matkapuhelimet, kosmeettisiin toimenpiteisiin käytettävät laserit, solariumit ja voimajohdot.

Säädöstasot tarkistetaan perustuslain edellytysten mukaisiksi ja sen vuoksi uuteen lakiin sisällytetään monia aiemmin asetuksissa ja ST -ohjeissa olleita vaatimuksia. Nykyisiä asetuksenantovaltuutuksia täsmennetään ja STUK saa valtuuksia antaa määräyksiä teknisluonteisista asioista. Uuden säteilylain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2018 alussa.

Säteilyriski määrää valvonnan kohdentumisen

Keskeinen periaate uudessa säteilylaissa on säteilyriskin huomioiminen entistä paremmin valvonnassa.

– Käytännössä periaatetta sovelletaan esimerkiksi siten, että pienemmän säteilyriskin toimintojen vaatimukset ja valvonta ovat vähäisempiä kuin suuren säteilyriskin toimintojen. Pienen säteilyriskin toimintoja ovat esimerkiksi tavanomainen hammasröntgenkuvaus tai teollisuuden suojattujen läpivalaisulaitteiden käyttö. Tulevaisuudessa voi olla, että hyvin pienen riskin toimintoja ei tarkasteta säteilyn käyttöpaikalla lainkaan. Sen sijaan suuren säteilyriskin toimintoja valvotaan tarkemmin, kertoo STUKin johtava asiantuntija Ritva Havukainen.

Esimerkkejä suuren säteilyriskin toiminnoista ovat teollisuusradiografia, sädehoito ja radioaktiivisten aineiden valmistus.

– Myös uusia toimintoja tulee turvallisuusluvan piiriin, esimerkiksi luonnonsäteilylle altistava toiminta, jos korjaustoimista huolimatta säädetyt viitearvot ylittyvät, toteaa Havukainen.

Käytännössä vaatimus koskee työpaikkoja, joissa työntekijöiden radonaltistus voi ylittää säädettävät viitearvot pysyvästi.

Uuden lain mukaan toiminnanharjoittaja on velvollinen tekemään säteilytoiminnastaan turvallisuusarvion, jossa tunnistetaan ja arvioidaan toiminnasta aiheutuva säteilyaltistus ja esitetään toimet säteilyturvallisuuden varmistamiseksi. Lisäksi siinä esitetään toimenpiteet säteilyturvallisuuspoikkeamien ehkäisemiseksi ja niihin varautumiseksi. Turvallisuusarvion hyväksyy STUK.

STM ja STUK valmistelevat yhteistyössä

Säteilylain uudistus on tarkkaan suunniteltu, sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ohjaama, pitkälti Säteilyturvakeskuksen asiantuntemukseen pohjautuva lainsäädäntöhanke, joka koskettaa useiden ministeriöiden hallinnonaloja ja lainsäädäntöä.

Käytännössä valmistelutyö on edennyt valtionhallinnossa poikkeuksellisella tavalla, sillä STM:n hallitussihteeri Helena Korpinen on ollut käytännössä puolitoista vuotta STUKissa tekemässä uutta säteilylakia yhteistyössä STUKin asiantuntijoiden kanssa. STM:n asettamaan ohjausryhmään ja sen alaisiin kahdeksaan alatyöryhmään on osallistunut asiantuntijoita ministeriöistä, keskusvirastoista, työmarkkinajärjestöistä, koulutusorganisaatioista sekä säteilytoiminnan harjoittajista.

Työ on tuottanut yli 200-sivuisen hallituksen esitysluonnoksen, joka on ollut lausuntokierroksella vuodenvaihteen molemmin puolin. Esitys on ollut myös STM:n www-sivuilla kansalaisten kommentoitavana. Lausuntoja on saatu yli 100 ja niitä käsitellään parhaillaan. Esityksen viimeistelyssä pyritään ottamaan saadut kommentit huomioon.

Lakiluonnoksessa olevien valtuuksien perusteella valmistellaan valtioneuvoston asetusta, kahta STM:n asetusta ja yhdeksää STUKin määräystä. Koko lainsäädäntöpaketti pitäisi saada maaliin ensi vuoden alkuun mennessä, sillä säteilyturvallisuusdirektiivin täytäntöönpanon määräpäivä on 6.2.2018. Aikataulu on siis hyvin tiukka.

– Ministeriön ja viranomaislaitoksen näin tiivis yhteistyö laajassa lainsäädännön valmistelussa on ollut hyvä toimintamalli, kun ministeriön, asiantuntijaviranomaisen ja sidosryhmäorganisaatioiden asiantuntijoiden osaamiset on voitu yhdistää, kehuu STM:n Korpinen.

Uusi laki pyrkii parantamaan säteilyturvallisuutta

Uusi laki antaa uudet raamit säteilyn turvalliselle käytölle. Säädöskokonaisuudesta tulee entistä loogisempi, kun kaikki yhteiskunnan kannalta merkittävät ja yksilön oikeuksia rajoittavat vaatimukset siirretään perustuslain edellyttämällä tavalla lakiin. Vähemmän merkittävistä asioista säädetään asetuksissa ja viranomaisen oikeuksista antaa määräyksiä säädetään täsmällisesti ja tarkkarajaisesti.

– Uudistus tulee parantamaan suomalaisten säteilyturvallisuutta. Riskiperiaatteen korostaminen suuntaa toiminnanharjoittajan omia toimia sekä viranomaisvalvontaa niin, että ne parantavat turvallisuutta entistä tehokkaammin. Uudistus on iso ja haastava työ, mutta emme tee sitä turhaan, sillä uuden lain tulisi toimia seuraavat 30 vuotta, sanoo Ritva Havukainen.

Jaa artikkeli

Aiheesta Määräykset

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2017