Uudet asetukset rakennusten ääniympäristöstä ja kosteushallinnasta

Vuoden vaihteessa voimaan tulevalla asetuksella määritellään uusia raja-arvoja tai vaatimuksia muun muassa rakennusten ääneneristävyyteen, melun- ja tärinäntorjuntaan sekä ääniolosuhteisiin. Samaan aikaan voimaan tulevassa uudessa asetuksessa rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta edellytetään rakennushankkeilta kosteudenhallintaselvitystä.

Ympäristöministeriö on marraskuun lopulla antanut uuden rakennusten ääniympäristön suunnittelua ja toteutusta koskevan asetuksen. Ääniympäristön huomioiminen on aikaisempaa tärkeämpää, koska melualueiden läheisyyteen rakentaminen, ympäristömelu ja rakennusten sisätilojen äänilähteet ovat lisääntyneet. Nyt annetulla asetuksella määritellään uusia raja-arvoja tai vaatimuksia muun muassa rakennusten ääneneristävyyteen, melun- ja tärinäntorjuntaan sekä ääniolosuhteisiin. Lisäksi säädetään virkistykseen käytettävien piha- ja oleskelualueiden sekä oleskeluun käytettävien parvekkeiden ääniolosuhteista.

Esimerkiksi avointen oppimisympäristöjen ja avotoimistojen yleistyminen edellyttää ääniympäristön aikaisempaa parempaa huomioimista rakentamisessa. Tilojen terveellisyyttä ja viihtyvyyttä pyritään parantamaan määrittämällä ääniolosuhteita koskevia sitovia raja-arvoja ja vaatimuksia.

Asetusta on tarkoitettu sovellettavaksi ensisijaisesti uudisrakentamisessa. Korjausrakentamisessa ja rakennuksen käyttötarkoitusta muutettaessa rakennuksen ääniympäristöä koskevat vaatimukset määräytyvät lähtökohtaisesti aina rakennuksen valmistusaikana voimassa olleiden säädösten mukaisesti.

Uusi asetus tulee voimaan 1.1.2018 ja korvaa Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C1 olevat määräykset asuinrakennusten ääneneristävyydestä ja meluntorjunnasta sekä osissa C1 ja D2 olevat määräykset taloteknisten laitteiden sallittavista äänitasoista.

Uudessa asetuksessa on tarkennettu säännöksiä

Uuden ääniympäristöasetuksen kanssa samaan aikaan tulee voimaan vaatimus lupaa edellyttävälle rakennushankkeelle vaadittavasta kosteudenhallintaselvityksestä. Ympäristöministeriö hyväksyi samalla myös asetuksen rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta. Asetuksen tavoite on välttää rakentamisessa kosteudesta aiheutuvia haittoja.

Uusi asetus noudattaa pitkälti nykyisiä määräyksiä (Rakentamismääräyskokoelman osa C2, 1998), jotka asetus korvaa. Asetuksessa on tarkennettu rakennuksen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä säännöksiä, jotka ohjaavat kosteusteknisesti terveelliseen ja turvalliseen rakentamiseen.

– Kosteusvaurioiden aiheuttamat haitat ovat kansantalouden ja ihmisten terveyden kannalta merkittäviä. Jatkossa rakentamisen kosteudenhallintaa pystytään valvomaan paremmin, kertoi ministeriön tiedotteessa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Jatkossa vaadittavan kosteudenhallintaselvityksen laajuus riippuu rakennushankkeen laadusta ja luonteesta, joten selvitys on erilainen erityyppisissä rakennushankkeissa. Selvityksessä arvioidaan koko hankkeen kriittiset kosteusriskit ja suunnitellaan toimet niiden torjumiseksi. Siinä kerrotaan muun muassa, miten rakennusaineita, -tuotteita ja -osia suojataan ja rakenteiden kuivuminen varmistetaan.

Rakennushankkeen työmaan kosteudenhallintasuunnitelmassa on muun muassa nimettävä henkilöt, jotka vastaavat työmaan kosteudenhallinnasta hankkeen eri vaiheissa. Kosteudenhallinnasta voi vastata esimerkiksi vastaava työnjohtaja tai erityisalan työnjohtaja.

Asetusta sovelletaan uuden rakennuksen suunnitteluun ja rakentamiseen. Sitä sovelletaan myös rakennuksen laajennukseen, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen, korjaus- ja muutostyöhön ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutokseen, jollei asetuksessa toisin mainita.

Ympäristöministeriö tulee myöhemmin julkaisemaan asetuksen tueksi annettavat ohjeet.

Ministeriön nettisivuilta löytyy uusi YM:n asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta sekä siihen liittyvä perustelumuistio pdf-muodossa.

Jaa artikkeli






Aiheesta Määräykset

BLOGIT

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2018