Uudet energiamääräykset ovat valmiina

EU:n direktiivin mukaiset uudisrakennuksille asetettavat vaatimukset tulevat korvaamaan rakentamisen nykyiset energiamääräykset. Asetusehdotukset on helmikuun puolivälissä lähetetty Brysseliin komissiolle notifioitaviksi. Todennäköisesti niiden sisältöön ei siis enää ole tulossa suurempia muutoksia. Tässä artikkelissa esitellään kohtia uudisrakennusten energiatalouteen liittyvistä vaatimuksista.

Suuria muutoksia lausunnolla olleeseen ehdotukseen ei näytä tulleen. Uudet määräykset perustuvat myös kustannustehokkuuden suhteen vahvasti komission näkemyksiin. Niitä arvosteltiin lausuntovaiheessa myös Sisäilmayhdistyksen taholta.

Rakennuksen suunnittelun kannalta tärkeimmät osat ovat Ympäristöministeriön asetuksissa uuden rakennuksen energiatehokkuudesta. Nämä koskevat, sisäilmaston ylläpitämiseen energiaa käyttävän, katetusta seinällisestä rakenteesta koostuvan uuden rakennuksen suunnittelua ja rakentamista. Asetus koskee myös rakennuksen laajennusta ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä. Asetus koskee kerrosalaltaan alle 50 neliömetrin kokoisen rakennuksen laajennusta vain siltä osin kuin rakennus laajennuksineen ylittää 50 neliömetriä.

Rakennuksen uudet energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset

Asetuksessa todetaan, että pääsuunnittelijan, erityissuunnittelijan ja rakennussuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti huolehdittava uuden rakennuksen suunnittelusta siten, että se käyttötarkoituksensa mukaisesti on energiatehokkuudeltaan joko laskennallisen energiatehokkuuden vertailuluvun (E-luvun) tai rakenteellisen energiatehokkuuden mukainen sekä on rakennuksen lämpöhäviöltään vähäiselle energiantarpeelle edellytykset luova ja on energiatehokas laskennalliselta kesäajan huonelämpötilaltaan, energiankäytön mittaamiseltaan, lämmön ja sähkön tehon tarpeeltaan sekä käytettäessä koneellista ilmanvaihtojärjestelmää myös ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteholtaan.

Laskennallinen energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku), jonka yksikkönä käytetään kWhE/(m2 a) on energiamuotojen kertoimilla painotettu rakennuksen laskennallinen ostoenergiankulutus rakennuksen lämmitettyä nettoalaa kohden vuodessa. Rakennuksen käyttötarkoitusluokan mukaisesti laskettu E-luku ei saa ylittää seuraavia raja-arvoja:

Muissa, asetuksessa tarkemmin määritellyissä, rakennuksissa, mm. varasto ja liikenne rakennuksissa voidaan edellä esitetty E-luvun raja-arvo ylittää 5 kWhE/(m2a). Poikkeuksena voidaan massiivipuurakennuksessa edellä esitetyt E-luvun raja-arvot ylittää käyttötarkoitusluokasta riippuen 20, 15 tai 10 prosentilla.

Jos rakennus on kytketty lämmitysjärjestelmään, jossa lämpö johdetaan rakennuksen ulkopuolisilla lämpöputkilla yhteisestä lämmönsiirtimestä tai lämmöntuottolaitteesta kolmeen tai useampaan rakennukseen voidaan eräissä käyttötarkoitusluokissa esitetty E-luvun raja-arvo ylittää 5 kWhE/(m2 a).

E-luvulle asetettua raja-arvo ei sovelleta, jos asunto rakennetaan ullakolle tai jos rakennuksen laajennukseen eikä kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen tai sellaiseen muun käyttötarkoitusluokan mukaisen rakennuksen laajennukseen tai kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen, missä ilmanvaihdon tai lämmityksen järjestämisessä voi käyttää olemassa olevaa ilmanvaihto- tai lämmitysjärjestelmää.

Vaatimusta ei myöskään sovelleta loma-asumiseen suunniteltavaan pientaloon.

Vaipan lämpöhäviön laskeminen

Rakennuksen vaipan lämpöhäviö on laskettava eri rakennusosien pinta-alojen ja lämmönläpäisykertoimien perusteella asetuksen mukaisella kaavalla. Siinä lämpimän tai jäähdytettävän kylmän tilan rakennuksen vaipan lämpöhäviön vertailuarvo on laskettava käyttämällä rakennusosien lämmönläpäisykertoimina seuraavia vertailuarvoja:

a) seinä 0,17 W/(m2 K);

b) massiivipuuseinä, jonka keskimääräinen paksuus on vähintään 180 mm 0,40 W/(m2 K);

c) yläpohja ja ulkoilmaan rajoittuva alapohja 0,09 W/(m2 K);

d) ryömintätilaan rajoittuva alapohja 0,17 W/(m2 K);

e) maata vasten oleva rakennusosa 0,16 W/(m2 K);

f) ikkuna, kattoikkuna, ovi, kattovalokupu, savunpoisto- ja uloskäyntiluukku 1,0 W/(m2 K).

Siirtokelpoisen rakennuksen sekä puolilämpimän tilan rakennuksen vaipan lämpöhäviön vertailuarvo on laskettava puolestaan käyttämällä rakennusosien lämmönläpäisykertoimina seuraavia vertailuarvoja:

a) seinä 0,26 W/(m2 K);

b) massiivipuuseinä, jonka rakenteen

keskimääräinen paksuus vähintään 180 mm 0,60 W/(m2 K);

c) yläpohja ja ulkoilmaan rajoittuva alapohja 0,14 W/(m2 K);

d) ryömintätilaan rajoittuva alapohja 0,26 W/(m2 K);

e) maata vasten oleva rakennusosa 0,24 W/(m2 K);

f) ikkuna, kattoikkuna, ovi, kattovalokupu, savunpoisto- ja uloskäyntiluukku 1,4 W/(m2 K).

Loma-asumiseen suunniteltavan pientalon, joka on tarkoitettu käytettäväksi vähintään neljä kuukautta vuodessa, rakennuksen vaipan lämpöhäviön vertailuarvo on laskettava käyttämällä rakennusosien lämmönläpäisykertoimina seuraavia vertailuarvoja:

a) seinä 0,24 W/(m2 K);

b) massiivipuuseinä, jonka rakenteen keskimääräinen paksuus vähintään 130 mm 0,80 W/(m2 K);

c) yläpohja ja ulkoilmaan rajoittuva alapohja 0,15 W/(m2 K);

d) ryömintätilaan rajoittuva alapohja 0,19 W/(m2 K);

e) maata vasten oleva rakennusosa 0,24 W/(m2 K);

f) ikkuna, kattoikkuna, ovi, kattovalokupu, savunpoisto- ja uloskäyntiluukku 1,4 W/(m2 K).

Rakennuksen yhteenlasketun ikkunapinta-alan vertailuarvo on 15 prosenttia rakennuksen kokonaan tai osittain maanpäällisten kerrosten kerrostasoalojen yhteismäärästä, mutta kuitenkin enintään 50 prosenttia rakennuksen julkisivupinta-alasta. Ikkunan pinta-ala on laskettava ikkunan kehän ulkomittojen mukaan.

Laskennassa on käytettävä suunnitellun rakennuksen koko- ja geometriatietoja. Rakennuksen vaipan eri rakennusosien pinta-alat on määritettävä rakennuksen kokonaissisämittojen mukaan.

Rakennuksen suunnitteluratkaisun vaipan lämpöhäviön laskennassa on käytettävä suunniteltuja rakennusosakohtaisia lämmönläpäisykertoimia ja ikkunapinta-aloja.

Energiamuotojen kertoimet muuttuivat

Rakennusta suunniteltaessa on asetusten mukaan laadittava energiaselvitys. Siinä ovat merkittävässä asemassa uusitut energiamuotojen kertoimien lukuarvot, jotka helpottavat eräiden energiamuotojen valintaa.  Ne on esitetty uudessa valtioneuvoston asetuksessa rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista.

Nämä rakennuksissa käytettävät energiamuotojen kertoimien lukuarvot ovat:

1) sähkö 1,20

2) kaukolämpö 0,50

3) kaukojäähdytys 0,28

4) fossiiliset polttoaineet 1,00

5) rakennuksessa käytettävät uusiutuvat polttoaineet 0,50.

Energiaselvityksen laskenta ja sen lähtökohdat on asetuksissa esitetty hyvin perusteellisesti. Niiden toistaminen tällaisessa artikkelissa lienee turhaa. Sillä alueella tapahtuva koulutus ja tekijöiden sertifiointi varmaan tuovat yksityiskohdatkin niiden tietoon, jotka noita tehtäviä suorittavat.

Eräitä merkittäviä kannanottoja voi kuitenkin tässä tuoda esiin. Laskenta on tehtävä laskentamenetelmällä, joka ottaa huomioon asetuksessa mainitut toistakymmentä tekijää muun muassa rakennusosien lämpöominaisuudet, rakennuksen ilmanpitävyys, ilmanvaihdon ilmavirta ja sisäilman lämpötila. Myös ulkoiset ja sisäiset lämpökuormat on esitetty sekä käyttöveden lämmöntarve ja ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vaikutus. Myös aurinkokeräimen lämmöntuotto ja sen hyödyntäminen rakennuksessa sekä aurinkopaneelin sähköntuotto ja sen hyödyntäminen rakennuksessa on otettava huomioon.

Ostoenergiankulutuksen ja energiatehokkuuden laskentaan ohjeita

Rakennuksen laskennallinen ostoenergiakulutus voidaan laskea kuukausitason laskentamenetelmällä rakennukselle, jonka sisäilman lämpötilan hallinta ei edellytä jäähdytystä tai jäähdytystä edellytetään vain tiloissa, joiden lämmitetty nettoala on alle 10 prosenttia rakennuksen lämmitetystä nettoalasta tai joiden lämmitetty nettoala on alle 50 neliömetriä.

Jos rakennuksen sisäilman lämpötilan hallinta edellyttää jäähdytystä, rakennuksen laskennallinen ostoenergiankulutus on laskettava laskentamenetelmällä, joka edellä mainittujen tekijöiden lisäksi ottaa huomioon jäähdytysjärjestelmän lämpö- ja sähköenergiantarpeen ja jonka lämmönsiirron laskenta ottaa huomioon rakenteiden lämmönvarausominaisuuden ajasta riippuvaisena enintään tunnin aika-askeleella (dynaaminen laskentamenetelmä). Jäähdytystarpeen laskennassa käytetään yleensä lämpötila rajaa 25 0C. Asuntojen osalta kuitenkin 27 0C.

Rakennuksen energiatehokkuudelle voidaan aiemmin asetettujen vaatimusten täyttyminen osoittaa myös laskennallisesti rakenteellisella energiatehokkuudella. Asunnoissa ja vastaaviin luokkiin kuuluva rakennus täyttää tällöin energiatehokkuudelle asetetut vaatimukset, jos rakennuksen lämpöhäviö on enintään yhtä suuri kuin rakenteellisen energiatehokkuuden vertailuarvoilla rakennukselle määritetty vertailulämpöhäviö laskettuna asetuksen aiempien pykälien mukaan. Nämä vertailuarvot ovat mm. seinille 0,12 -0,14 W/(m2 K), yläpohjalle ja ulkoilmaan rajoittuvalle alapohjalle 0,07 W/(m2 K). Ikkunoille ja luukuille 0,70 W/(m2 K). Rakennuksen ilmanvuotolukuna on käytettävä q50 = 0,60 m/(h m2 ja ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteena  70 %.

Teksti: Esko Kukkonen

Jaa artikkeli

Aiheesta Määräykset

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2017