Ympäristöministeriöltä uusi opas energiatehokkaaseen korjausrakentamiseen

Rakenteellinen energiatehokkuus korjausrakentamisessa –opas tarkastelee korjausrakentamista lähinnä rakenteiden kannalta. Siinä on paljon esimerkkejä. Ympäristöministeriön julkaisema uusi opas neuvoo asettamaan korjausrakentamisen tavoitetasot riittävän korkeiksi.

Ympäristöministeriössä tiedostetaan hyvin, että varsinainen energiansäästöpotentiaali Suomessa on olemassa olevissa rakennuksissa. Vuosittainen uudisrakentaminen, jota viime aikoina on vahvasti ohjattu aina lähes nolla -energiataloihin asti, edustaa kuitenkin vain muutamaa prosenttia rakennusten kokonaisenergiankulutuksesta. Todellinen merkittävä energiansäästö saadaan nopeasti vain korjaamalla nykyiset rakennukset energiatehokkaiksi. Siksi ministeriö on viime kuussa julkaissut uuden oppaan viemään nämä korjaukset oikeaan suuntaan; energiaa säästäviksi, taloudellisiksi ja muita, esimerkiksi sisäilmaongelmia aiheuttamattomiksi. Tältä osin opas sisältää myös melkoisia kannanottoja.

Uusi opas neuvoo, miten asuinrakennusten rakenteellista energiatehokkuutta voidaan parantaa korjausrakentamisen yhteydessä. Rakenteellinen energiatehokkuus korjausrakentamisessa -opas käsittelee yläpohjaan, ulkoseiniin, alapohjaan, ikkunoihin ja oviin liittyviä ratkaisuja. Se käy läpi korjausrakentamisen kulkua suunnittelusta toteutukseen ja antaa korjausesimerkkejä. Oppaassa tarkastellaan korjausrakentamista siis lähinnä rakenteiden kannalta. Rakennuksen toimivuus perustuu pitkälti hyvin toimiviin rakenteisiin, jotka sitten muodostavat kehyksen taloteknisille järjestelmille ja niiden toimivuudelle.

Osassa rakennuskantaa on mahdollista parantaa energiatehokkuutta huomattavasti enemmän kuin minimimääräykset edellyttävät. Laadukkaat ratkaisut lisäävät rakennuksen käyttöikää ja asumismukavuutta sekä vähentävät energiankulutusta, mikä pienentää asumis- ja käyttökustannuksia. Korjaaminen voi myös vaikuttaa kiinteistön arvoon.

 

Korjaaminen on saatava kokonaisvaltaiseksi

Korjausrakentamisessa yhden kohdan muuttaminen vaikuttaa usein muihin rakenteisiin ja järjestelmiin, joten sen suunnittelussa on ymmärrettävä rakennuksen kokonaistoimivuuteen vaikuttavat tekijät. Kokonaisuuden hallinta antaa mahdollisuuden suunnitella rakennuksen eri osien remontit yhtenäisen tavoitetason mukaisesti, vaikka remontit ajoittuvat tyypillisesti pitkälle aikajaksolle.

Korjausrakentamisen tavoitetasona voidaan pitää toimivuuden parantamista kaikilta osin, joissain tapauksissa jopa uuden veroiseksi. Korjauksessa on myös syytä varautua muiden rakenteiden ja järjestelmien tuleviin korjauksiin ja valita korjaustapa ja -taso sopiviksi.

Koska korjatun rakenteen käyttöikä vastaa korjauksen jälkeen uutta, on korjauksen tavoitetasot hyvä asettaa riittävän korkeiksi. Eräs olennainen tekijä on rakenteen lämmöneristystason parantaminen siten, että se vastaisi myös tulevien vaatimusten ja tarpeiden tasoa. Vaatimukset voivat olla muitakin kuin viranomaisvaatimuksia, esimerkiksi kuluttajien halu saada viihtyisä ja vähän energiaa kuluttava koti. Hyvän lämmöneristystason etuina ovat sisäympäristön lämpöviihtyisyyden parantuminen, rakenteiden energiansäästön vaikutukset pitkän käyttöiän aikaisiin energiakustannuksiin ja kiinteistön arvon pysyminen verrattuna korjaamattomiin tai heikosti korjattuihin rakennuksiin.

Mahdollisuus rakenteiden lämpöhäviöiden pienentämiseen lisäeristyksellä vaihtelee rakennusten ja rakenteiden mukaan. Rajoittavia tekijöitä voivat olla muiden rakenteiden mitat, korjausten kustannukset joissain rakennetapauksissa ja rakennuksen ulkonäkö. Korjausrakentamisessa rakenteiden toimivuus riippuu olennaisesti korjattavan rakenteen ominaisuuksista, joten on aina tapauskohtaisesti varmistettava korjaustavan sopivuus kohteeseen.

 

Energiakorjaukset osana muita korjauksia

Hyvän korjausrakentamisen periaatteena on, että korjaukset mahdollistavat ja edistävät tulevia, muiden rakennusosien tai järjestelmien korjauksia. Tämä edellyttää, että kiinteistöä osataan tarkastella kokonaisuutena. Rakennuttajien on osattava edellyttää suunnittelijalta, urakoitsijalta ja valvojalta korjausrakentamisen hyvää osaamista. Energiatehokkuutta parannetaan vain silloin, kun joka tapauksessa korjataan tai uusitaan jokin rakennusosa tai tekninen järjestelmä.

Oppaassa käydään läpi energiatehokkuuden kehittymistä ja vaatimuksia, markkinoilla olevia lämmöneristeitä ja hyvän lämmöneristystason etuja. Korjaushankkeen eteneminen ja eri vaiheiden edellyttämät toimet kuvataan tyypillisen taloyhtiön kannalta, jossa ulkopuolinen asiantuntija-apu on erityisesti tarpeen. Opas esittää korjaushankkeessa huomioon otettavia asioita, kuten riittävää suunnitteluaikaa, tarvittavia taustatietoja, viranomaisten määräyksiä, lisäselvitysten teettämistä ja valvojan kiinnittämistä hankkeeseen.

Ilmanvaihto ja tiiviys kuntoon

Opas korostaa myös, että rakennuksen eri osissa on aina oltava käyttötarkoituksen mukainen ilmanvaihto. Erityisesti korjausten yhteydessä rakenteiden ilmatiiviys yleensä parantuu ilman erityisiä toimenpiteitä. Tämä ilmatiiviyden lisääntyminen ei välttämättä ole riittävä takaamaan hallittuja paineoloja ja ilmanvaihtoa. Ilmatiiviyden parantamiseksi on usein tehtävä suunnitelmallista eri rakenneosien ja niiden detaljien tiiveyden parantamista.

Joka tapauksessa ilmatiiviyden muutos vaikuttaa paineoloihin ja ilmanvaihtoon rakennuksessa. Siksi on aina varmistettava, että kaikkiin huonetiloihin saadaan riittävä korvausilmamäärä. Usein on syytä asentaa erilliset korvausilmaventtiilit, joilla tämä voidaan varmistaa ja parantaa korvausilman vedotonta virtausta sisäilmaan. Uusissa ikkunoissa korvausilmaventtiilit voivat olla valmiina tai niihin voi liittyä muita ilmanvaihtoratkaisuja. Tulo- ja poistoilmajärjestelmien asennuksen yhteydessä urakkaan on aina sisällytettävä ilmamäärien säädettyjen arvojen todentaminen mittaamalla suunnitelmien mukaisiksi.

 

Mitä lisälämmöneristys tekee kosteusongelmille?

Oppaassa todetaan myös melko yksikantaan, että hyvä lämmöneristystaso ei aiheuta kosteusongelmia. Ohjeen valmistelijoiden tarkastelemasta aineistosta ei löytynyt yhtään tapausta, jossa rakennuksen hyvä lämmöneristystaso olisi aiheuttanut kosteusvaurion tai myötävaikuttanut sen syntyyn. Kosteusongelmien syyt ovat rakenteen muissa ominaisuuksissa, eikä tekijöiden mukaan hyvä lämmöneristystaso olennaisesti pienennä esimerkiksi rakenteen kuivumiskykyä.

Jos rakenteen ilman- tai vesihöyrynläpäisevyys aiheuttaa suuria kosteuskuormia rakenteeseen, tai se on kastunut, on oppaan mukaan nämä asiat korjattava ennen muita korjauksia. Lisäeristäminen ei ole ratkaisu muista syistä johtuviin kosteusongelmiin. Korjausrakentamisessa suunnittelu lähtee olemassa olevasta rakenteesta, eikä kaikkiin tapauksiin voida antaa yleispäteviä korjaustapoja.

Ulkopuolinen lisäeristys parantaa rakenteen sisäpuolisten kerrosten kosteusteknistä toimintaa, pienentää vanhan rakenteen kylmäsiltojen merkitystä, tasoittaa sisäpinnan lämpötilatasoja ja samalla uusi ulkokerros suojaa vanhaa rakenneosaa sään rasituksilta. Edellytyksenä on muun muassa rakenteen uuden ulkokerroksen riittävä kuivumiskyky.

Rakenteen tuuletus parantaa taas kosteuden poistumista rakenteesta. Tuuletus ei oppaan mukaan kuitenkaan ole kaikissa tapauksissa välttämätön. Kosteustekninen toimivuus riippuu rakenteen eri kerrosten ominaisuuksista, kuten vesihöyryn läpäisevyydestä ja siitä aiheutuvista kosteusvirroista. Oppaassa onkin esitelty laajalti myös rakentamisen aikaisia kosteussuojauksia sekä kosteuden hallintaan liittyviä muita keinoja.

 

VTT oli keskeinen oppaan tekijä

Oppaan materiaali on tekijöiden mukaan kerätty olemassa olevista ohjeista, tutkimusjulkaisuista ja asiantuntijoilta. Olemassa oleva rakennus asettaa tunnetusti vaikeat reunaehdot korjausrakentamiselle; ratkaisujen soveltuvuus tulee selvittää aina tapauskohtaisesti. Opas pyrkii siksi antamaan paremman näkemyksen rakenteellisesta korjausrakentamisesta ja sen hyvän energiatehokkuuden varmistamisesta korjausten yhteydessä.

Oppaan valmistelu tehtiin Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:ssä. Projektipäällikkönä oli Tuomo Ojanen, projektiryhmään kuuluivat erikoistutkijat Esa Nykänen ja Kari Hemmilä. Työtä rahoittivat ympäristöministeriö, Rakennustuoteteollisuus RTT ry ja Puutuoteteollisuus ry. Työ aloitettiin maaliskuussa 2016 ja se valmistui tänä keväänä. Oppaassa on myös useita havainnollisia esimerkkejä. Korjausesimerkit perustuvat yritysten toimittamaan aineistoon. Oppaan taitosta ja kuvien viimeistelystä vastasivat Kimmo Lylykangas ja Jari Kiuru.

Opas on pdf-muodossa ministeriön verkkosivuilla: Rakenteellinen energiatehokkuus korjausrakentamisessa.

Lisätietoa korjausrakentamisesta löytyy myös näiltä sivuilta: ymparisto.fi/korjaustieto

Lisätietoja antaa yli-insinööri Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@ym.fi

Jaa artikkeli

Aiheesta Määräykset

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2017