Paljon melua lähes nollasta

Jorma Säteri, Toiminnanjohtaja, Sisäilmayhdistys ry

Sisäilma ja energiatehokkuus ovat tänä vuonna olleet julkisuudessa enemmän kuin koskaan. Sisäilman ongelmista on syytäkin olla huolissaan ja vaatia vaurioituneiden rakennusten korjaamista, mutta energiatehokkuus ei ole näiden ongelmien syy. Eikä myöskään ilmanvaihto, vaikka niinkin on väitetty.

Suurimman osan ongelmista aiheuttaa vaipparakenteisiin valuva, maasta nouseva tai sisäpintarakenteet läpäisevä vesi. Riittämätön ilmanvaihto voi pahentaa ongelmaa ja suuri alipaineisuus kuljettaa epäpuhtauksia sisäilmaan, mutta perussyy on väärään paikkaan kertyneessä vedessä.

Myös energiatehokkuuden osalta keskustelu on ollut harhateillä, kun on puhuttu vain lisäeristämisen mahdollisista riskeistä. Harhateillä sikäli, ettei lisäeristämistä tarvita eikä edes vaadita energiatehokkuuden parantamiseen. Talotekniikan tarpeenmukaisuudella ja optimoinnilla sekä uusiutuvien energioiden hyödyntämisellä ja hyvillä ikkunoilla pystytään saavuttamaan Suomen kannalta kustannusoptimaaliset lähes nollaenergiatavoitteet. Rakenteiden tiiviyttä pitää toki parantaa, mutta sehän vain vähentää kostean ilman vuotoa ulos ja epäpuhtauksien virtausta sisään.

Lausunnolla olleet lähes nollaenergiasäädökset eivät itse asiassa edellytä yhtään nykyrakentamista tehokkaampaa energiankäyttöä. Myös korjausrakentamisessa vaadittavat tehostukset ovat hyvin maltillisia ja saavutettavissa käyttämällä nykytasoisia komponentteja tai hyödyntämällä uusiutuvaa energiaa.

Monet toimenpiteet parantavat sekä sisäilmaa että energiataloutta. Liian korkeiden lämpötilojen alentaminen, ikkunoiden parantaminen ja aurinkosuojaus sekä vähäpäästöisten materiaalien käyttö ovat tällaisia parannuksia. Sisäilmaongelmille ja energiantuhlaukselle ovat puolestaan yhteisenä nimittäjänä huolimaton rakentaminen, laiminlyöty huolto ja liian pitkään lykätyt korjaukset.

Sisäilman ja energiatehokkuuden samanaikainen parantaminen on yhteispeliä, molempia pitää ohjata, suunnitella, toteuttaa ja seurata samalla kertaa. Olosuhteiden, käyttäjätyytyväisyyden ja energiakulutuksen mittaaminen on tärkeä keino ongelmien ennaltaehkäisyssä ja kulutusten optimoinnissa. Uusi teknologia ja digitaalisuus tarjoaa tähän hyvät mahdollisuudet, seuraavaksi nämä suureet pitää viedä osaksi vuokra- ja kiinteistönhoitosopimuksia.

Tämä on Sisäilmauutiset -lehden viimeinen paperilla ilmestyvä numero. Olemme lehden 20-vuotisen historian kuluessa siirtyneet digitaaliseen tiedonvälitykseen ja vahvistamme uutiskirjettä ja muuta sähköistä viestintäämme. Kiitokset lukijoille ja tukijoille, tavataan jatkossa sivulla www.sisailmauutiset.fi ja Twitterissä tunnisteilla @siuutiset ja #sisäilma.

Yhteystyöterveisin

Jorma Säteri

Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja

Jaa artikkeli

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2017