Jyväskylä on kasvulukemissa pääkaupunkiseudun ja Tampereen kannoilla

Rakli ja RT pitivät Jyväskylän paviljongissa äskettäin seminaarin, Jossa pohdittiin alan kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia, sekä tuotiin esille Jyväskylän seudun positiivinen kehitys. Jyväskylän kaupunki on mahdollistanut kasvua esimerkiksi maan nopeimman kaavoituksen avulla.

Kävi ilmi, että Suomessa tehtiin viime vuonna kiinteistökauppavolyymin kaikkien aikojen ennätys, ja sijoituskysynnän kasvu näkyy myös Jyväskylässä, jossa vuosi 2016 oli selkeästi 2010-luvun vilkkain. Viime vuosien aikana Jyväskylässä hankintoja ovat tehneet etenkin kotimaiset kiinteistösijoitusrahastot, jotka ovat ostaneet varsinkin liike- ja asuinkiinteistöjä salkkuihinsa. Nettotuottovaatimukset ovat Jyväskylässä nousseet selvästi ohi Tampereen, Turun tai Oulun.

Maailman ja maakunnan muutos olivat RAKLIn ja Rakennusteollisuus RT:n yhteisseminaarin aiheina. Katseita suunnattiin myös tulevaan ja pohdittiin kaupungistumisen vaikutuksia pidemmällä aikavälillä.

– Muutokset ovat globaaleja, mutta tähän tilaisuuteen haettiin nimenomaan paikallista näkökulmaa, puheenjohtajana toiminut Juha Takala kertoi.

Jyväskylän kaupunki on mahdollistanut kasvua esimerkiksi maan nopeimman kaavoituksen avulla, mitä seminaariväki vuolaasti kiitteli. Jyväskylä onkin kasvulukemissaan aivan pääkaupunkiseudun ja Tampereen kannoilla.

Yksittäisistä hankkeista biotuotetehdas on merkittävä ja ilmiönä rakentamisen volyymiä on Jyväskylän seudulla kasvattanut kaupan rakennemuutos, joka synnyttää uudenlaisia liiketilatarpeita. Patoutunutta investointitarvetta oli kertynyt vuodesta 2008 alkaen ja nyt sijoittajilla on runsaasti pääomia tarjolla. Tulevista, kiinteistöihin heijastuvista muutoksista on muistettava myös sote-uudistus, joka tulee vaikuttamaan tuhansien ihmisten työpaikkoihin.

Julkisten kiinteistöjen kunnossapitovarat pienentyvät entisestään ja korjausvelka kasvaa, sanoi kuntakiinteistöihin kohdistuvista haasteista puhunut Esko Eriksson Jyväskylän kaupungin Tilapalvelusta.

– Julkisen talouden tilanne on sellainen, että meidän pitää muuttaa toimintatapojamme. Rakentamisessa tämä tarkoittaa kulttuurinmuutosta kohti yhdessä tekemistä, esimerkiksi elinkaarimalleja ja integroituja projektitoteutuksia, joiden avulla saavutetaan parempi laatu ja tuottavuus, Eriksson haastoi.

– Asiakkaiden tarpeissa tapahtuva kehitys haastaa myös meitä kiinteistönomistajia. Esimerkiksi kouluissa oppimisen käytännöt mullistuvat ja toimistoista tehdään kiivasta tahtia monitilaympäristöjä, Eriksson kuvaili.

Esko Eriksson kiitti kiinteistö- ja rakentamisalan järjestöjä ja ministeriöitä nopeasti kokoon saadusta KIRA-digi-hankkeesta, joka vauhdittaa digitalisaatiota ja toimintatapojen radikaalia muutosta osana hallituksen kärkihankeperhettä. Hanketta esitellyt toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Rakennusteollisuus RT:stä korosti, kuinka tärkeää on saada tieto avoimesti kaikkien saataville ja virtaamaan.

– Jokaisella osapuolella on itsellään mahdollisuus vaikuttaa ja ottaa oma paikkansa digitalisaation edistämisessä. Kiinnostus KIRA-digiä kohtaan on ollut todella suurta ja heti ensimmäisellä hakukierroksella mukaan pyrki valittuihin verrattuna moninkertainen määrä kokeiluhankkeita, Tarmo Pipatti kertoi.

Huimia tulevaisuudenkuvia seminaariväelle esitteli Pekka Neittaanmäki Jyväskylän yliopistosta.

– Kognitiivinen oppiminen tulee myös rakennuksiin. Järjestelmä kerää tietoa ja sen toiminta automatisoituu kokemukseen pohjautuen. Mittaustietoa kertyy koko elinkaaren ajalta, ja pikkuhiljaa järjestelmä oppii myös ennakoimaan tulevaa, Neittaanmäki visioi.

Hän myös heitti ilmoille innostavan ajatuksen siitä, että Jyväskylässä aloitettaisiin kiinteistö- ja rakentamisalan IT-koulutukseen keskittyvä maisteriohjelma.

Isoa kulttuurimuutosta tarvitaan myös laadun ja tuottavuuden saralla. Paremman laadun puolesta -hankkeessa haetaan pilottien kautta keinoja, joilla laatu voidaan varmistaa.

– Kysehän on johtamisesta. Näkökulmina laadun tuottamiseen ovat tässä hankkeessa kuivaketjujen hallinta, laadun edellyttäminen hankinnoissa sekä vastaanottoketjun moitteettomuus. Tärkeintä on se, että opit leviävät pilottihankkeista laajasti käyttöön alalle, Raklin toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen painotti.

Jaa artikkeli

Aiheesta Rakentaminen

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2017