OAJ:n ja Turun yliopiston Sisäilmatutkimus 2017: neljällä kymmenestä on terveyshaittoja ja ongelmat pahimpia 1970-luvun rakennuksissa

Suomalaisen koulurakentamisen heikko laatu, kehnosti tehdyt korjaukset, rakennusten ylläpidon puutteet ja riittämätön ilmanvaihto näkyivät selvästi OAJ:n ja Turun yliopiston tekemässä laajassa sisäilmatutkimuksessa.

Se julkistettiin lokakuun lopussa ja siinä tutkimuksen lähes 5 000 vastaajasta 85 prosenttia ilmoitti, että omalla työpaikalla on sisäilmaongelma. Noin 40 prosentille vastaajista on aiheutunut terveydellistä haittaa sisäilmatekijöistä. Eniten haittoja on havaittu 1960–1980-lukujen rakennuksissa työskentelevillä. Tutkimusraportti on sen jälkeen saanut julkisuudessa arvostelua osakseen useammalta taholta. On katsottu, että vastausprosentti oli aivan liian pieni antaakseen luotettavia tuloksia. Lisäksi oli valitettu monia sellaisia, muun muassa nivelvaivoja, joiden ei selvästi voi katsoa johtuvan sisäilman laadusta ja homeista. Tutkimuksen vetäjä Tuula Putus on vastannut näille tutkimuksen arvostelijoille lehtien palstoilla. Sisäilmauutiset palaa keskusteluun myöhemmin.

Ensimmäinen valtakunnallinen tutkimus

Nyt tehty ja esitelty Sisäilmatutkimus 2017 on ensimmäinen valtakunnallinen tutkimus, jossa tutkittiin koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan opettajien ja esimiesten terveyttä ja sen yhteyttä työpaikkaan sekä lisäksi sisäilmaolosuhteita ja oireilua. Tutkimuksessa kysyttiin tietoja myös työpaikkarakennuksesta ja sen kunnosta sekä iästä.

– Tutkimus sekä vahvisti aiempia tietoja sisäilmaongelmista että paljasti kasvatus- ja koulutusalan henkilöstöllä niin vakavia ja mittavia uusia terveyshaittoja, että rakennusten korjaamiseen ja uudisrakentamiseen tarvitaan kiireellisesti laaja, pitkäkestoinen ja valtakunnallinen ohjelma. Ohjelmaa pitäisi rahoittaa vuosittain noin 300 miljoonalla eurolla, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoi.

Oirekysely lähetettiin satunnaisotoksella valitulle joukolle OAJ:n jäsenkuntaa sähköpostin välityksellä, yhteensä 20 000 henkilölle. Vastausprosentti oli noin 25, mikä on tyypillinen oirekyselyn vastausprosentti laajoissa, aikaa vievissä kyselyissä. OAJ:n muissa jäsenkyselyissä vastausprosentti on samaa luokkaa.

– Tehty tutkimus on merkittävä aineiston valtakunnallisen kattavuuden vuoksi. Tärkeimmät tulokset ovat opettajien ääniongelmien yleisyys, neurologiset oireet, yleisoireet, infektiosairaudet ja uutena löydöksenä useiden kroonisten autoimmuunisairauksien ja työkyvyn menetyksen riski sisäilman mikrobialtistuksessa, sanoi professori Tuula Putus Turun yliopistosta.

Yli puolet tutkimukseen vastanneista opettajista ja esimiehistä raportoi, että työtiloissa on haittatekijöitä. Sisäilmaolot ovat heikot koko alalla uusinta rakennuskantaa lukuun ottamatta. Jopa yli puolet vastanneista kokee viikoittain tai päivittäin haittaa tunkkaisuudesta ja riittämättömästä ilmanvaihdosta sekä melkein 60 prosenttia melusta.

Joka kolmannen terveydentila on huonontunut vuodessa

Sisäilmatekijöistä oli aiheutunut noin joka kolmannelle vastaajalle viihtyvyyshaittaa ja noin 40 prosentille terveydellistä haittaa. Joka kolmannen vastaajan terveydentila on huonontunut viimeksi kuluneen vuoden aikana. Esimerkiksi peruskoulussa ja esiopetuksessa joka viides tutkimuksen vastannut oli vaihtanut työtä tai työpistettä sisäilmaongelmien vuoksi.

Opettajilla ja esimiehillä on tutkimuksen mukaan selvästi enemmän hengitystieinfektioita kuin muulla aikuisväestöllä. Monet lääkärin toteamat sairaudet olivat yhteydessä homealtistumisen kestoon. Selvä yhteys oli homealtistumisen keston ja astman välillä. Kroonisen bronkiitin yhteys homeen hajuun oli erittäin vahva.

Tutkimuksen mukaan rakennuksiin tehdyt korjaukset eivät useissa tapauksissa ole auttaneet sisäilmaongelmissa. Pinta- ja tiivistyskorjaukset sekä ilmavaihtojärjestelmien uusimiset ovat kyselyn mukaan usein epäonnistuneet.

”Tiivistys- ja ilmanvaihtokorjaukset eivät ole parantaneet koulujen olosuhteita. Korjatuissa kohteissa haittojen koetaan olevan lähellä korjausta odottavien koulujen olosuhteita. Laajoillakaan kosteusvaurio- tai peruskorjauksilla ei ole päästy olosuhteissa niiden koulujen tasolle, joita ei ole tarvinnut korjata”, tutkimuksen tiivistelmässä todetaan.

Kyselyn mukaan sisäilma koettiin usein tunkkaisena myös silloin, kun ilmanvaihto oli korjattu niin, että sekä tuloilma että poistoilma vaihtuivat koneellisesti.

Eniten ongelmia on 1960 -1980 luvuilla rakennetuissa

Eniten haittatekijöitä raportoitiin 1960–1980-luvuilla rakennetuista työpaikkarakennuksista. Homeen hajua koki joka kolmas 1970-luvun rakennuksissa. 2000-luvun alun rakennuksissa sen sijaan homeen hajusta kärsi vain 5 prosenttia. 1980-luvun rakennuksissa tavallisimpia olivat viemärin hajut.

Jopa yli 70 prosenttia vastanneista on kertonut olleensa sairaana työssä.

Tutkimuksessa selvisi, että terveydentilan huonontumisen riski oli kymmenkertainen niillä, jotka altistuvat homeen hajulle päivittäin verrattuna niihin, jotka eivät altistu homeelle lainkaan. Lähes yhtä vahva yhteys oli viemärin hajulle altistumisen ja terveydentilan heikentymisen välillä. Vain vajaa 30 prosenttia kyselyyn vastanneista kokee jaksavansa nykyisessä työssään erittäin todennäköisesti eläkeikään asti.

OAJ vaatii korjausohjelmaa

– Päiväkoti-, koulu- ja oppilaitosrakennusten huono kunto johtuu paitsi rakennusten iästä ja korjaamattomuudesta, myös korjausten epäonnistumisesta. Osakorjaukset eivät ole poistaneet sisäilmaongelmia. Näyttää siltä, että vain uudisrakentamisella tai laajalla peruskorjaamisella voidaan poistaa 1960–1980-luvuilla rakennettujen koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat, korosti OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio.

OAJ:n toteaakin, että sisäilmaongelmien korjaamiseksi ja päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten uudisrakentamiseksi tarvitaan pitkäkestoinen valtakunnallinen ohjelma, jota valtion pitäisi rahoittaa vuosittain 300 miljoonalla eurolla kymmenen vuoden ajan.

Lisätietoja tutkimuksesta ja OAJ:n toivomuksista löytyy OAJ:n sivuilta:

www.oaj.fi/cs/oaj

Teksti: Esko Kukkonen

Jaa artikkeli

Aiheesta Homeongelmat

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2018