Rakennusalan jatkuvat laatuhaasteet

Sisäilmaongelmien ja muidenkin rakentamisen ongelmien syyksi on usein esitetty rakentamisen yleisesti huonoa laatua. Rakentamisen Laatu RALA ry:n ja Rakennusliiton yhteistyössä toteuttama työmaan laatukysely osoitti alan haasteina olevan katkeileva tiedonkulku ja valvonnan riittämättömyys.

Mitä yleensä tarkoitetaan laadulla ja mistä sen mahdollinen huono taso johtuu. Johtuuko kaikki työmaan kiireestä, rakennusteknologian muutoksista, uusista materiaaleista vai kiristyneistä energiavaatimuksista?

Rakentamisen Laatu RALA ry:n ja Rakennusliiton yhteistyössä toteuttama työmaan laatukysely rakennusliiton jäsenille joulukuussa 2017. Tavoitteena oli saada selville Rakennusliiton jäsenien käytännön kokemuksia laadusta ja kartoittaa näkemyksiä laadun kehitystarpeista sekä keskeisistä ongelmista työmailla. Kyselyn toteuttivat ja analysoivat projektipäällikkö Juha-Matti Junnonen Tampereen teknillisestä yliopistosta ja asiantuntija TkT Sami Kärnä Aalto-yliopistosta. Tulokset ovat hyödynnettävissä koko alan laadun kehittämiseksi eri näkökulmista.

Rakentajien laatukyselyn tulokset ovat pääsääntöisesti positiivisia.

Erityisesti työlle asetetut ajalliset ja laadulliset tavoitteet ovat olleet työntekijöillä hyvin tiedossa. Myös työmailla vallitseva työilmapiiri on koettu erittäin hyväksi. Heikkoina tekijöinä ovat olleet suunnitelmat ja niiden saaminen työntekijöiden käyttöön. Kenties tästä johtuen työssä on ollut suhteellisen paljon keskeytyksiä ja kiireen tuntua. Kokonaisuutena rakentamisen laatu koetaan keskinkertaiseksi.

Suunnitelmat ovat usein puutteellisia

Tutkimuksen tuloksissa nousevat esille eniten laatuun vaikuttavina tekijöinä suunnitelmien puutteellisuus ja niiden saaminen työntekijöiden käyttöön sekä aikataulukysymykset. ”Keskeytykset ja kiireen tuntu nousevat vahvasti esille, mikä kertoo aikataulutuksen haasteista tai puutteellisesta viestinnästä aika-taulujen suhteen”, toteaa Tuula Råman Rakentamisen Laatu RALA ry:stä. Hän toteaa myös, että on ilahduttavaa todeta, että laatutavoitteet ovat tiedossa ja työmaiden ilmapiiri koetaan positiiviseksi.

Aliurakoitsijoiden työntekijät kokevat laatuun liittyvät tekijät pääsääntöisesti huonommiksi kuin pääurakoitsijan työntekijät. Ymmärrettävää on myös se, että kokeneet työntekijät tietävät työhön kohdistuvat tavoitteet ja vaatimukset paremmin kuin kokemattomat työntekijät. Sen sijaan työntekoon liittyvissä edellytyksissä kokemattomat ovat tyytyväisempiä.

Aikataulu koetaan kireäksi

-Avoimissa vastauksissa keskeisenä laatuongelmana koetaan työhön kohdistuva aikataulupaine, kertoo projektipäällikkö Juha-Matti Junnonen, myös kosteuteen ja muihin työmaaolosuhteisiin liittyvät tekijät ovat keskeisiä laatuongelmia. Mainintoja saivat myös välinpitämättömyys omiin ja toisten töihin, riittämätön valvonta, ulkomaalaisten työntekijöiden ammattitaidottomuus ja yhteisen kielen puuttuminen. Parannuskeinoina laatuongelmiin mainittiin useimmin työn tekemiseen liittyvän aikataulupaineen poistaminen. Myös ammattitaidon arvostuksen ja koulutuksen lisääminen sekä valvonnan lisääminen mainittiin usein.

-Panostamalla työmaan johdon ja valvonnan resursseihin voidaan vaikuttaa eniten vastaajien hyvään laatukokemukseen työmaalla. Myös pehmeämmät tekijät, kuten työmaan hyvä henki vaikuttavat koettuun laatuun – nämä asiat näkyvät selkeästi tuloksista, toteaa puolestaan Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.

Tulokset osoittavat, että kokonaisuuden hallinnassa, johtamisessa ja tiedonkulussa on parannettavaa.

Talonrakentamisen sopimusalaa edustavat vastaajat olivat muita positiivisempi kuin muita sopimusaloja edustavat vastaajat. Talotekniikan sopimusalaa edustavat vastaajat olivat muita negatiivisempia erityisesti suunnitelmiin liittyvissä kysymyksissä. Suurimmat sopimusalakohtaiset erot aiheutuivat ”Rakentamisen laatu on yleisesti Suomessa hyvää” -kysymyksessä. Kysymyksessä positiivisempia olivat rakennustuoteteollisuuden sopimusalaa edustavat ja negatiivisempia talotekniikan sopimusalaa edustavat.

Jatkossa on luotava edellytyksiä paremmille ratkaisuille

-Tulokset osoittavat, että kokonaisuuden hallinnassa, johtamisessa ja tiedonkulussa on parannettavaa. Työmaille toimitettavat suunnitelmat ovat usein liian keskeneräisiä ja puutteellisia. Tulosten perusteella perusasiat ovat kuitenkin varsin hyvässä kunnossa, joten laadun parantamiselle on hyvät edellytykset, totesi yhteenvetona toiminnanjohtaja Tuula Råman Rakentamisen Laatu RALA ry:stä. Paremman laadun hakeminen tulee varmasti jatkumaan jossain muodossa.

Lataa tulokset osoitteesta www.rala.fi

EK

Jaa artikkeli


Aiheesta Rakentaminen

BLOGIT

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2018