Työ- ja elinkeinoministeriön eläkkeelle jäänyt kansliapäällikkö Erkki Virtanen sai viime vuoden lopulla pääministeriltä tehtäväkseen arvioida valtion rakennushankkeita ja niiden kustannuksia. Julkisin varoin toteutetut hankkeet ovat usein tulleet paljon alun perin laskettua kalliimmiksi. Tätä on tapahtunut erityisesti kuntien rakennushankkeissa, joita valtio osaltaan rahoittaa.
Selvitysmiehen äskettäin julkistetussa raportissa selvitetään valtion rahoittamien rakennushankkeiden suunnittelun ja toteuttamisen tehokkuutta sekä hankkeiden aikataulu- ja kustannusongelmia. Selvitysmieheltä edellytettiin myös selkeitä suosituksia näiden ongelmien vähentämiseksi. Vaikka pääpaino on paljolti erilaisen väylärakentamisen puolella, erityisesti teissä, on mukana myös teräviä havaintoja talonrakentamisen asioista, vaikka valtion rakentamisesta vastaava Senaatti-kiinteistöt saakin selvitysmieheltä melko hyvän arvosanan.
Selvityksessä käydään läpi Liikenneviraston ja Senaatti-kiinteistöjen projektinhallintajärjestelmät sekä analysoidaan viime vuosien rakennushankkeiden onnistumista. Lopputulos oli, että molempien organisaatioiden järjestelmät on kehitetty riittävälle tasolle. Sen sijaan selvitys paljasti, että sellaiset hankkeet, joissa valtio on mukana vain rahoittajana, näyttävät jopa pääsääntöisesti epäonnistuvan.
Selvitykseen liittyi myös muiden Pohjoismaiden rakentamiskäytäntöjen kartoitus. Suosituksista tärkein on ehdotus, että Suomessa alettaisiin väyläpolitiikassa noudattaa Ruotsin ja Norjan käytäntöjä. Näissä maissa laaditaan jokaisella vaalikaudella parlamentaarisesti pidemmän aikavälin väyläsuunnitelma.
Yhteisrakennushankkeisiin liittyen selvitysmies esittää, että valtion rahoitus tulee aina määritellä sekä euromääräisenä enimmäissummana että prosentuaalisena enimmäismääränä. Valtion osallistumisen pelisäännöt näiden hankkeiden ohjaukseen tulee selkiyttää ja vaikutusmahdollisuuksia lisätä.
Valtion kiinteistöjen kehittämisohjelma tulee laatia ja toimeenpanna muun muassa työympäristöjen modernisoimiseksi ja vuokrasäästöjen aikaansaamiseksi. Allianssimallin käyttöä tulee lisätä. Allianssi-elinkaari-mallin käyttöä tulee tehostaa erityisesti julkisten rakennusten sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi.
Tältä osin selvitys on saanut arvostelua osakseen, sillä allianssimalli on useimmissa maissa, kuten Saksassa kielletty, koska se ei anna mahdollisuuksia avoimeen kilpailuun. Sitä käytetäänkin Suomen lisäksi pääosin vain Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Valtion rakennetun omaisuuden arvo on noin 25 miljardia euroa. Tästä Liikenneviraston vastuulla olevan väyläverkoston osuus on noin 20 miljardia ja pääosin Senaatti-kiinteistöjen vastuulla olevan rakennuskannan noin viisi miljardia euroa.
Selvitysmiehen suosituksia
Selvitysmies päätyy yli kymmeneen suosituksen tilanteen parantamiseksi. Ensimmäisenä hän suosittelee, että valtion omissa vaativissa rakennushankkeissa käytetään pääsääntöisesti allianssimallia. Samoin hän suosittelee, että valtio pääsääntöisesti vaatii allianssimallin käyttöä myös rakennushankkeissa, joissa valtio on osarahoittajana. Tähän liittyen selvitysmies suositteleekin. että valtio ryhtyy Senaatti-kiinteistöjen avulla voimakkaasti kehittämään allianssi-elinkaari-mallia ja edistämään sen käyttöä julkisessa rakentamisessa.
Hän suosittelee myös, että Senaatti ja hallinnonalat ministeriöiden johdolla yhdessä tekevät jo laatimansa investointisuunnitelman pohjalta kiinteistöjen ja niiden työympäristöjen kehittämisohjelman. Näin voitaisiin saavuttaa Senaatin tavoittelema vuokramenojen sadan miljoonan euron alentamistavoite.
Selvitysmies suosittelee myös, että välittömästi selvitetään ja päätetään, mikä jatkossa on linja hallintolain esteellisyyssäännösten soveltamisessa rakentamishankkeissa, joihin liittyy valtion rahoitusta. Lisäksi tulisi sellaisten rakennushankkeiden, joissa valtio on osarahoittajana, johtoelimeen nimetä riittävin valtuuksin toimivat taloudellista asiantuntemusta edustava valtion edustaja ja rakentamisen asiantuntemusta edustava valtion edustaja. Sen varmistamiseksi, että valtion edustajien näkemykset yhteisrahoitushankkeiden johtoelimissä tulevat riittävästi otetuiksi huomioon, tulisi rahoituspäätökseen tarvittaessa liittää valtiolle oikeus keskeyttää rahoitus, mikäli hanke poikkeaa kohtuuttomasti ja perusteettomasti alkuperäisestä suunnitelmasta.
Varsinaiseen toimeksiantoon kuulumattomana selvitysmies esittää huomionaan, että projektiosaamiseen tulisi rakennusalalla kiinnittää paljon nykyistä enemmän huomiota. Erityisesti ammattikorkeakouluissa tulisi projektiosaamisen opettamiseen kiinnittää hänen mielestään nykyistä enemmän huomiota, ja samoin alan omassa koulutustoiminnassa. Monet ongelmat olisi voitu välttää, jos projektin hallinta olisi ollut kunnossa.
Hankkeiden valmisteluun panostettava
Selvitysmies esitteli lisäksi selvityksessään muutamia hänen mielestään onnistuneita hankkeita, joista hän toivoi mallia muuallekin. Lisäksi hän toteaa, että kuntasektori on aivan viime aikoina rakennusteollisuuden tukemana alkanut ajaa perinteisen elinkaarimallin soveltamista myös kuntien tilahankkeisiin. Tämän mahdollistamiseksi tulisi lakia elinkeinotulojen verottamisesta ja arvonlisäverolakia muuttaa. Viisi suurinta kaupunkia ovat tehneet viime vuonna jo tätä koskevan esityksen valtiovarainministeriölle. Selvitysmiehen mielestä tämä olisi erittäin hyvä ratkaisu kosteus- ja home-ongelmien ehkäisemiseen ja hoitamiseen.
Elinkaarimalli merkitsisi kuitenkin myös kuntien lainanoton lisääntymistä ja lainojen hoitomenojen siirtämistä tulevaisuuteen, mikä erityisesti nyt kuntasektorin ollessa murrosvaiheessa voisi osoittautua ongelmalliseksi.
Aika näyttää mikä on näiden selvitysmies Virtasen arvioiden ja suositusten merkitys jatkossa.
EK