TOPTEN-rakennusvalvonnat yhtenäistävät käytäntöjään

Rakennusvalvonnassa on tärkeää, että hyväksymiskäytännöt ovat samanlaisia koko maassa. Uudenlaiset rakentamismääräykset tulivat voimaan voimaan vuoden alusta. Suurten kaupunkien niin sanotut TOPTEN -rakennusvalvonnat tekevät yhteistyötä, jolla säännöksiä ja säännösmuutoksia lähestytään tulkintoja yhtenäistävällä tavalla.

Suurten kaupunkien, Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori ja Kouvola, täydennettynä Kauniaisilla, Vaasalla, Lappeenrannalla ja Lohjalla, rakennusvalvonnat tehostavat työmaan laadunvarmistusmenettelyiden ja erityisesti kantavien rakenteiden laatusuunnitelman ja toteutuksen valvontaa.

Yhteisten tulkintojen takana on rakennusvalvontojen niin kutsuttu TOPTEN-ryhmä.

-Toivon mukaan kuukauden päästä on valmiina parikymmentä lisää, toivoo yhteisten käytäntöjen organisoija Pasi Timo Vantaan rakennusvalvonnasta.

Suurimmat rakennusvalvonnat aloittivat yhteisten tulkintojen tekemisen vuonna 2016 niistä uusista asetuksista, jotka olivat jo valmiina. Rakentamismääräyskokoelman asetukset ja ohjeet kun piti uudistaa viiden vuoden määräaikana, vuoden 2017 loppuun mennessä.

Tavoitteena on sujuvuus

-Perusajatus on rakennusvalvontojen, suunnittelijoiden ja hankkeeseen ryhtyvien työn sujuvoittaminen. Yhtenäisillä tulkinnoilla päästään eteenpäin joka kaupungissa. Olemme tehneet tulkintoja yhteistyössä Skollin, RT:n ja Raklin kanssa, kertoo Pasi Timo.

Hän arvioi, että yhteiset tulkinnat auttavat kaikenkokoisia rakennusvalvontoja. Yhteisiä tulkintoja on esimerkiksi kaupunkikuvallisen esittelyaineiston sisällöstä, jos sellainen täytyy hankkeesta esittää. Myös rakenne- ja pohjarakenteiden suunnittelijoiden ja vastaavien työnjohtajien kelpoisuuksista rakennusvalvonnoilla on yhteinen kanta.

Pohjarakenteiden suunnittelija pitää nyt ilmoittaa rakennuslupaa haettaessa. Rakennusvalvontojen tulkinta on, että kelpoisuus arvioidaan geoteknisen pätevyyden kautta.

Yhdessä suunnittelualan kanssa on myös sovittu menettelytavasta, jossa lvi- ja rakenteiden suunnittelun ja toteutuksen periaatteet sovitaan jo rakennusluvan hakuvaiheessa. Lupavaiheen pääpiirustusten sisältö on niissä määritelty selvästi.

Ei vaatimuksia yli asetusten

-Olennaista on normien ja vanhojen käytäntöjen purku. Emme edellytä enempää kuin asetus, Pasi Timo korostaa.

Uusi asetus edellyttää myös kosteudenhallintaselvitystä. Jos käytössä on niin sanottu Kuivaketju10, se riittää, mutta jos käyttää muuta, siitä on yhteinen ohje, selventää Timo..

Timo pitää sallitun kerrosalan ylityksen tulkintaa tärkeänä. Väestösuojat ja tekniset tilat saavat ylittää rakennusoikeuden kerrosalan. Jos ilmanvaihtokonehuone on katolla, siihen pitää tehdä säätämistä helpottavat kiinteät portaat, jotka sallitaan kerrosalan ylityksenä.

Rakennukseen asennettava toinen hissi sallitaan kerrosalan ylityksenä, jos se toimii myös palomieshissinä.

-Pyrimme tällä kannustamaan, ettei tehtäisi vain yhden hissin kerrostaloja, sanoo Timo.

Vielä valmistelussa ovat esimerkiksi tulkinnat rakennuksen korkeuden, poistumiskorkeuden ja ullakon määritelmästä, josta on hyvin vaihtelevia käytäntöjä. Kaikkien rakennuksien 30 desibelin perusvaatimukselle rakennusvalvonnat pyrkivät löytämään järkevän tulkinnan.

Kantavien rakenteiden laadunvarmistukseen nimettävä pätevä asiantuntija

Rakennusvalvonnat edellyttävät, että kantavien rakenteiden laatusuunnitelman ja sen toteutuksen valvontaan nimetään pätevä asiantuntija. Asiantuntija arvioi kantavien rakenteiden laatusuunnitelman sisällön ja antaa sitä koskevan lausunnon ennen aloituskokousta sekä valvoo laatusuunnitelman toteutumista rakennustyön aikana. Käytäntö koskee rakennushankkeita, joiden aloituskokous pidetään 1.1.2018 jälkeen.

Tämä menettely korvaa muun muassa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Oulun rakentamisessa aiemman paikalla valettujen betonirakenteiden lujuuden vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen liittyvän menettelyn.

Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista edellyttää kantavien rakenteiden laatusuunnitelman laatimista pientaloa suuremmissa hankkeissa. Laatusuunnitelman laatiminen ja siinä esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen ei ole muodostunut vallitsevaksi käytännöksi.

Rakennusvalvonnat katsovat nyt, että laatusuunnitelman laatimisen ja siinä esitettyjen toimenpiteiden toteuttamatta jättämiseen liittyy erityinen riski siitä, että rakenteellisen turvallisuuden vaatimuksia ei saavuteta. Riski koskee kaikkia rakennusmateriaaleja. Rakennusvalvonnat katsovat, että julkisen edun kannalta erityistoimenpiteet on kohdistettava rakennushankkeisiin laajasti, jotta säännösten edellyttämät laadunvarmistusmenettelyt muodostuvat myös yleiseksi käytännöksi.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja rakennusvalvonnat suosittavat myös, että rakennusteollisuus laatii yhteistyössä muun rakennusalan kanssa erilaisille runkojärjestelmille soveltuvat laatusuunnitelman malliasiakirjat.

Lisätietoja

Jaa artikkeli

Aiheesta Rakentaminen

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2018