Kosteus- ja hometalkoissa onnistuttiin monessa asiassa. Se kävi selvästi ilmi, kun Kosteus- ja hometalkoot järjesti toimintansa päätteeksi talkooaktiiveille seminaari- ja työkokousmatkan tammikuussa Tallinnaan.

Mukaan oli kutsuttu ja seminaariin osallistui lähes sata talkoolaista. Käydyt keskustelut ja alustukset osoittivat talkoiden onnistuneen monissa haasteellisissa tehtävissään, etenkin yleisen tietoisuuden lisäämisessä ja tiedon levittämisessä alan asiantuntijoiden keskuudessa. Silti kosteus- ja homeongelmat ovat edelleen yleisiä ja niiden hoito on käytännössä usein horjuvaa.

Kosteusvaurioituneiden rakennusten osuus näyttää olevan maailmassa kaikkialla samaa tasoa.

Seminaarin aluksi ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka kiitti talkoita. Hän kertoi seuranneensa talkoiden toimia alusta asti hyvin kiinnostuneesti. Tärkeää oli saada valtionhallinnon eri elimet toimimaan yhdessä näin hyvin. Siinä onnistuttiin.

Merkittävä tuki talkoiden toimille oli myös eduskunnan pari vuotta sitten hyväksymä lausuma rakentamisen kosteusasioiden hoidon edistämisestä valtionhallinnossa. Erityiskiitokset Hannele Pokka esitti talkoiden pitkäaikaiselle vetäjälle tekniikan tohtori Juhani Piriselle, jonka peräänantamattomuus ja sitkeys auttoivat ratkaisevasti talkoiden onnistumisessa.

Myös muut mukana olleet saivat kanslianpäällikkötason kiitoksia. Hannele Pokka esitti toiveen, että talkoiden työ saa jatkoa jossain muodossa. Itse talkoiden tulokset, muun muassa niiden teknisesti merkittävät nettisivut, siirtyvät jatkossa Hengitysliiton hoidettaviksi.

Töitä riittää vielä

Talkoiden nykyinen vetäjä rakennusneuvos Katja Outinen ympäristöministeriöstä kertoi monien talkoisiin liittyvien hankkeiden jatkuvan vielä tänä vuonna. Hän totesi, että monet talkoiden hankkeista, kuten asuntokaupan kehittämiseen liittyvät, jäivät vielä kesken. Asuntokauppaan liittyviä kosteusvaurio- ja homeriskejä tulisi saada vähennettyä.

Talkoiden tuloksiin voi kuitenkin pääosin olla tyytyväinen, mutta työn täytyy jatkua. Katja Outinen vetää talkoita jatkossa vain sivutoimisesti ja keskittyy yhä enemmän uusien kosteusasioita koskevien ministeriön määräysten valmisteluun. Ne ovat tulossa lausunnolle vielä tänä vuonna. Tärkeää on myös, että näihin asioihin liittyvä koulutus jatkuu. Nyt myös arkkitehdit ovat innostuneet asiasta ja heille on räätälöity rakentamisen kosteusasioita käsittelevää kurssitarjontaa.

Rakennusneuvos Teppo Lehtinen, joka vastaa rakentamiseen liittyvien määräysten valmistelun kokonaisuudesta ympäristöministeriössä, kuvaili omassa esityksessään, kuinka vaikeaa rakennusten home- ja kosteusasioiden hallinta käytännössä on. On osattava fysiikkaa, kemiaa, biologiaa ynnä muuta riittävästi. Mikään yksittäinen osaamisen alue ei riitä. Siksi on tärkeää saada näiden asioiden koulutus riittävän syväksi ja laajaksi kaikilla tasoilla.

Yhteistyö eri asiantuntijoiden kesken on myös tärkeää. Koulutuksen puolella on merkittävää, että opetus- ja kulttuuriministeriö on ottanut asian vahvasti omakseen. Kosteusasioiden hoitoon liittyvät eri toimijoiden pätevyysvaatimukset ovat myös edenneet hallinnossa myönteisesti.

Kosteusongelmat muualla

Tohtori Miia Pitkäranta Vahanen-yhtiöistä piti mielenkiintoisen esityksen home- ja kosteusongelmien yleisyydestä Suomessa ja muualla. Vastoin eräitä julkisuudessa usein esitettyjä väitteitä ongelma ei suinkaan ole vain suomalainen, vaan näistä ongelmista kärsitään kaikkialla.

Pohjoismaissa ja vastaavissa kylmän vyöhykkeen maissa on omat erikoisuutensa talvesta ja muista vastaavista tekijöistä johtuen. Etelämpänä ei talvea ole, mutta siellä syntyy kosteus- ja home-ongelmia muista syistä, esimerkiksi lämmityslaitteiden puutteiden ja pitkäaikaisten sateiden vuoksi. Kosteusvaurioituneiden rakennusten osuus koko rakennuskannassa näyttää Pitkärannan mukaan olevan kaikkialla samaa tasoa, kymmeniä prosentteja.

Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola sosiaali- ja terveysministeriöstä käsitteli kosteus- ja homeongelmien kansanterveydellistä merkitystä. Ihmisten käsitykset niihin liittyvistä riskeistä, niin kuin muistakin ympäristöön liittyvistä riskeistä, eivät suinkaan aina ole sopusoinnussa tosiasioiden ja todellisten riskien kanssa.

– Ongelmat pitää silti aina ottaa vakavasti, kuten näissä talkoissa on tuloksellisesti otettu, Pekkola korosti.

Hänestä on myös tärkeää, että rakennusterveyteen liittyvistä tekijöistä viestitään siten, että ihmisille muodostuu realistinen ja tietoon perustuva kuva rakennusterveyteen liittyvistä riskeistä ja niiden hallinnasta. Eri tekijöiden riskeistä ja niiden hallinnasta on viestittävä oikeasuhtaisesti.

Pekkola haluaa, että tutkittu tieto saadaan kansantajuiseen muotoon ja helposti löydettävään paikkaan. Harhakäsityksiä on oikaistava sekä oikeat ja toimivat toimintatavat rakennusterveyskysymysten hoitamiseksi on saatava nykyistä paremmin yleiseen tietoisuuteen.

Hän uskoo, että ihmiset tekevät oikeita päätöksiä, kunhan heille saadaan muodostettua oikea kuva riskin tasosta ja toimivimmista keinoista vaikuttaa siihen. Tässä on vastuuta myös alan ammattilehdillä. Kuntien kosteusvaurioituneita rakennuksia koskevien toimenpiteiden osalta on havaittu jo nyt selvää kehitystä ehkä ainakin osin nyt päättyneiden talkoiden vaikutuksesta.

Jatkossa Pekkola toivoo valtioneuvoston uuden useampivuotisen kärkihankkeen, jossa painotetaan myös asumisterveyttä, antavan uusia eväitä asioiden tutkimiseen ja oikeisiin toimenpiteisiin päätymiseen. Se jatkaa tavallaan Kosteus- ja hometalkoiden aloittamalla tiellä. Ohjelman valmistelu ministeriössä on jo alkanut.