Pavel Wargocki tiivisti alan haasteita

Pavel Wargocki kertoi myös sisäilmastoasioiden tärkeydestä rakennuksen vihreyttä ja ekologisuutta arvioitaessa.

Sisäilmastoseminaariin keynote-puhuja apulaisprofessori Pavel Wargocki Tanskan teknillisestä korkeakoulusta totesi, että energiansäästö on saatava paremmin yhdistettyä hyvän sisäilman laadun kanssa, mikä vaatii osaamista.

Pavel Wargockilla on mahtavasti kansainvälisiä meriittejä tutkimuksistaan etenkin sisäilman vaikutuksesta ihmisiin. Kööpenhaminan lähellä sijaitseva DTU on sisäilmatutkimuksen kansainvälinen ”mekka”, joka on pystynyt pitämään korkean tasonsa vuosikymmeniä, alan ensimmäisen kansainvälisen ”gurun” professori Ole Fangerin ajoista alkaen.

Pavel Wargocki aloitti toteamalla, että rakennukset pitää rakentaa ihmisiä eikä energiansäästöä varten. Tämä on tahtonut joskus unohtua ja monet energiansäästötoimet ovat osoittautuneet ihmisten hyvinvoinnin ja sisäilman laadun kannalta heikennyksiksi. Wargocki painotti, että ihminen on saatava näiden toimenpiteiden keskiöön. Tilanne on kuitenkin vaikea, sillä energiansäästöä pitää lisätä ja näin vaikuttaa hidastavasti haitalliseen ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutokseen johtavan ulkoilman hiilidioksidipitoisuuden kasvu on ollut viime vuosina merkittävä. Tällä hetkellä joutuu ilmanlaatu laskelmissa käyttämään jo arvoa 410 ppm, mikä on 60 ppm korkeampi kuin vielä muutama vuosikymmen sitten.

– Energiansäästö on saatava paremmin yhdistettyä hyvän sisäilman laadun kanssa, mikä vaatii osaamista, Wargocki sanoi.

Wargocki toi esille myös monia muitakin nykyaikaan liittyviä tekijöitä, jotka voivat olla vaikuttavia sisäilmaston laadun kannalta. Jotkut ovat tässä suhteessa riskitekijöitä, jotkut taas tarjoavat uusia parempia mahdollisuuksia.

– Esimerkkinä jälkimmäisistä on digitalisaatio, Wargocki totesi.

Sisäilmaston ohjaukseen, varsinkin suunnitteluun, pitäisi hänestä myös saada muutakin kuin normien antama minimistandardi. Tässä suhteessa on tilanne Suomessa melko hyvä, sillä meillä on käytettävissä sisäilmastoluokitus, joka antaa mahdollisuuden pyrkiä myös normiratkaisuja parempaan.

Wargocki kertoi myös sisäilmastoasioiden tärkeydestä rakennuksen vihreyttä ja ekologisuutta arvioitaessa. Kansainvälisissä ja paljon käytetyissä luokituksissa, kuten Leed, onkin tämä asia jo hyvin otettu huomioon ja hyvän sisäilmaston painoarvo on merkittävä rakennuksen arvosanaa annettaessa. Wargocki korosti tässä erityisesti riittävän ilmanvaihdon merkitystä. Ihminen kun tarvitsee hengitystä varten ilmaa moninkertaisesti sen mitä ruokaa ja juomaa tarvitaan.

Hiilidioksidipitoisuus saatava alemmaksi

Kunnollinen riittävä ilmanvaihto ei ole kuitenkaan mikään helppo asia. Jo vaatimusten asettaminen on vaikeaa. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus ei aina edes ole paras mittari. Mutta siitä on pidettävä kiinni, ettei tämä pitoisuus nouse liian korkeaksi. Monissa tutkimuksissa on esimerkiksi makuuhuoneissa voitu mitata 5000 ppm lähenteleviä pitoisuuksia. Tuo raja on työhygieeninen raja-arvo, joka on kuitenkin tarkoitettu teknilliselle hiilidioksidille. Ihmisistä lähtevänä tuollainen ilma on todella raskasta. Sitä voidaan pitää äärimmäisenä rajana, mitä ei milloinkaan pidä ylittää. Wargocki painotti. että riittävän hyvänä voidaan pitää vain sisäilmaa, jos sen hiilidioksidipitoisuus on alle 1000 ppm. Sisälähteistä saa siis tulla tästä nykytilanteessa vain alle 600 ppm.

Wargocki toi esille monia sisäilmassa aina silloin tällöin esiintyviä epäpuhtauksia, kuten otsoni ja formaldehydi, joilla tutkimusten mukaan on haitallisia, jopa elämän pituutta lyhentäviä vaikutuksia. Niitä pitää osata välttää ja hoitaa ilmanvaihtuvuus kunnolla.
Tietoisuus ongelmista on saatava leviämään ja keinot asioiden kunnolliseen hoitoon on saatava maan tavaksi. Ei riitä, että tutkitaan ja tiedetään, osaaminen on vietävä kentälle. Wargockin viesti on tärkeä, vaikka monet hänen esittämänsä asiat ovat Suomessa ehkä jo eräitä maita paremmin hoidossa luokitusten avulla.

Teksti: Esko Kukkonen Kuva: Vaula Aunola

Jaa artikkeli


Aiheesta Sisäilmayhdistys

BLOGIT

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2018