Ruotsin sisäilmayhdistyksen toimintaa

Ruotsin sisäilmayhdistys päätti maaliskuisessa kevätkokouksessaan ottaa myös kannattajajäseniä toimintansa rahoituksen turvaamiseksi. Viranomaisten antaman ohjeistuksen puuttuessa SWESIAQ on tehnyt oman suosituksensa sisäilmaston ongelmien selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi. Yhdityksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin tutkija, tohtori Linda Hägerhed, joka toimii sisäilmastoon liittyvän tutkimuksen ja opetuksen lehtorina Boråsin korkeakoululla.

Ruotsin sisäilmayhdistys SWESIAQ perustettiin vuonna 2000. Se on siis kymmenisen vuotta nuorempi kuin Sisäilmayhdistys. Siinä on noin 200 jäsentä, sellaisia ihmisiä, jotka toimivat sisäilmakysymysten parissa tutkijoina ja muina asiantuntijoina. Yhdistyksellä ei tähän mennessä ole ollut kannattavia jäseniä, kuten meillä, mutta tänä keväänä Lundin yliopistolla Centre for Healthy Indoor Environments yksikössä pidetyssä vuosikokouksessa päätettiin ottaa heitäkin mukaan. Jatkossa tuo päätös kannattavista jäsenistä tulee varmasti merkitsemään paljon SWESIAQn toiminnassa. Tähän asti se onkin ollut taloudellisten resurssien puuttuessa melko vaatimatonta.

Uutiskirje ja seminaareja

SWESIAQ järjestää pari kertaa vuodessa seminaareja eri aiheista, tällä kertaa ohjelmassa oli Lundissa tehtävän tutkimustyön esittely. Esille tuli samanlaisia ongelmia kuin meilläkin. Uutta laajennusta sisäilmaston suunnassa oli valaistuksen mukaantulo. Sisäilman ja sisäilmaston sijaan voidaan tällöin puhua jo sisäympäristöstä.

SWESIAQ:lla on muutaman kerran vuodessa ilmestyvä uutiskirje, jossa on artikkeleja sekä keskusteluakin ajankohtaisista aiheista. Yhdistys tulee myös stipendein nuoria tutkijoita, jotta he pääsisivät esille kotimaassa ja ulkomailla konferensseissa.

SWESIAQ on tehnyt oman suosituksensa 

Ruotsin tilanne viranomaistoimintojen suhteen on hieman erilainen kuin meillä. Ympäristöterveydenhuolto on järjestetty kuntien toimesta kuten meillä, mutta heiltä puuttuu kansalliset tekniset sekä toiminnalliset ohjeet, joita Suomessa antaa STM ja Valvira.  Seurauksena on melkoinen kirjavuus tulkinnoissa eri kuntien välillä. SWESIAQ on pyrkinyt parantamaan tilannetta tekemällä oman suosituksensa sisäilmaston ongelmien selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi. Sitä on kehitetty jo vuosikausia ja viimeisintä versiota he ovat esitelleet myös kansainvälisissä konferensseissa. Se on käännetty myös englanniksi. Oleellisissa kysymyksissä se ei juuri poikkea meidän viranomaisohjeista ja oppaista. Ohje sekä muu tieto yhdistyksen toiminnasta löytyy SWESIAQn nettisivuilta www.swesiaq.se .

Sieltä löytyy myös näytteitä julkaisuista sekä uutiskirjeestä.

Pakolliset tarkastukset tulossa uudelleen keskusteluun

Viranomaistoiminta hyvän sisäilmaston puolesta oli Ruotsissa aiemmin kovin aktiivista. Heillä säädettiin ilmanvaihtolaitosten tarkastus monissa tiloissa pakolliseksi jo lähes kolmisen vuosikymmentä sitten. Näissä ilmanvaihdon tarkastuksissa ( OVK eli oblikatorisk ventilation kontroll) pyrittiin saamaan selville myös muita sisäilmaston laadun ongelmia. Aluksi tarkastuksia tekivät lähinnä viranomaisten valtuuttamat asiantuntijalaitokset ja yritykset, joilla oli osoittaa riittävä tieto ja osaaminen asiassa. He olivat saaneet valtakunnallisen pätevyyden tarkastuksiin. Pian eräät piirit pettyivät tiukkojen tarkastuksen hankaliin ja paljastaviin tuloksiin ja keksittiin lain mahdollistama kunnallisen tarkastustoiminnan valtuuttaminen. Muutamassa vuodessa tarkastusten tiukkuus ja merkitys vähenivät ratkaisevasti. Nyt SWESIAQn piirissä on taas käynnistymässä keskustelu siitä miten tilannetta voitaisiin korjata. Miten saataisiin lainsäädännön alkuperäinen tavoite toteutumaan? Erityisesti esillä on ollut ilmanvaihdon pysäyttämisestä julkisissa rakennuksissa yöaikaan. Siis taas sama kysymys kuin meillä.

Tutkimus Ruotsissa on tänään kansainvälisesti verraten melko vaatimatonta, ehkä heillä on samanlaisia rahoitusongelmia kuten meillä. Suuret kansainvälisesti tunnetut ja merkittävät tutkijapersoonat, kuten tukholmalaiset professorit Thomas Lindvall ja Birgitta Berglund ovat poissa. Pääpaino on tänään arkisessa työssä sekä tietysti myös jatkuvassa tutkimuksessa. SWESIAQn uudeksi puheenjohtajaksi valittiin maaliskuussa tutkija, tohtori Linda Hägerhed, joka toimii sisäilmastoon liittyvän tutkimuksen ja opetuksen lehtorina Boråsin korkeakoululla. Hän on tutkinut erityisesti lasten allergioiden ja kotien sisäilmaolosuhteiden yhteyksiä.

 

Kosteus on ongelmana Ruotsissakin

Kuten meillä Suomessa on Ruotsissa kosteuskysymysten hallinta käytännössä osoittautunut vaikeaksi. Kosteusvauriot ovat tavallisia ja niistä seuraa turhan usein myös mikrobiongelmia. Ruotsissa on jo vuonna 2000 perustettu keskitetty kosteuskysymysten asiantuntijaelin, Fuktcentrum. Tämä keskus toimii Lundin teknillisen korkeakoulun yhteydessä. Sen tavoitteena on parantaa yleistä tietoutta ja osaamista kosteuskysymyksissä rakennusalalla. Merkittävintä ovat ehkä keskuksen laaja opas- ja ohjejulkaisutoiminta sekä kosteusasiantuntijoiden ammattitaidon arviointi ja sertifiointi. Myös monissa konsulttiyrityksissä tehdään tällä alalla osaavaa työtä. Fuktcentrumin toiminnassa korostetaan kosteuskysymysten hallintaa kaikissa vaiheissa suunnittelusta työmaille ja rakennusten käyttöön. Olemassa olevien rakennusten ongelmien ennaltaehkäisy ja korjausrakentamisen virheiden välttäminen ovat heidän painopistealojaan. Heillä on tällä hetkellä noin 40 tutkijaa ja asiantuntijaa. SWESIAQ järjestää usein yhteisiä tilaisuuksia Fuktcentrumin kanssa.

Lisätietoja

Lisätietoja: fuktcentrum.lth.se

Esko Kukkonen

Jaa artikkeli


Aiheesta Tapahtumat

BLOGIT

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2018