Sisäilmaongelmat saadaan hallintaan suunnitelmallisella toiminnalla

Helsingissä pidettiin maaliskuun puolivälissä järjestyksessään 30. Sisäilmastoseminaari, jossa kuultiin useista onnistuneista kosteus- ja sisäilmaongelmien korjaamiseen ja ennaltaehkäisyyn liittyvistä toimintatavoista. Sisäilmastoseminaariin osallistui 1300 kiinnostunutta, ja se osoitti näin jälleen tarpeellisuutensa sisäilmatiedon levittäjänä. Seminaarissa esiteltiin 67 tuoretta tutkimustulosta, ja siitä julkaistiin 400-sivuinen

Helsingissä pidettiin maaliskuun puolivälissä järjestyksessään 30. Sisäilmastoseminaari, jossa kuultiin useista onnistuneista kosteus- ja sisäilmaongelmien korjaamiseen ja ennaltaehkäisyyn liittyvistä toimintatavoista. Sisäilmastoseminaariin osallistui 1300 kiinnostunutta, ja se osoitti näin jälleen tarpeellisuutensa sisäilmatiedon levittäjänä. Seminaarissa esiteltiin 67 tuoretta tutkimustulosta, ja siitä julkaistiin 400-sivuinen raportti. Seminaarin järjestivät Sisäilmayhdistys ry ja Aalto-yliopiston energiatekniikan laitos.

Seminaarissa pidetyt mielenkiintoiset, uutta tietoa antavat esitykset osoittivat, että sisäilmastoon liittyvä tutkimus ja kehitystyö ovat edelleen Suomessa korkealla tasolla. Siitäkin huolimatta, että rahoituksen tilanne voisi olla parempi. Sisäilmastoseminaarissa puhuneen professori Juha Pekkasen mukaan ihmisillä, jotka ovat asuneet kosteus- ja homevaurioituneissa kodeissa, on keskimäärin puolitoistakertainen riski sairastua astmaan. Selkeästi yleisimmät sisäilmasta aiheutuvat haitat ovat kuitenkin ohimeneviä oireita ja viihtyvyyshaittoja. Yksittäisillä henkilöillä oireilu saattaa kuitenkin kroonistua, ja tila voi alkaa muistuttaa ympäristöherkkyydeksi nimettyä oireyhtymää. Silloin henkilö kokee poikkeuksellisen herkästi oireita ympäristön tavanomaisista tekijöistä, eivätkä tunnetut mekanismit selitä oireita. Kosteus- ja homevaurio-ongelman hallinnassa on Pekkasen mukaan tärkeintä tehokas ennaltaehkäisy ja nopea korjaaminen, joka on kaikkien yhteinen intressi.

Serminaarissa tulivat esille myös julkisten rakennusten sisäilmasto-ongelmat. Kuntaliitto on selvittänyt sisäilmaongelmien tilannetta kunnissa. Vastanneista kunnista 86 prosentilla oli vähäistä merkittävämpi sisäilmaongelma alle 25 prosentissa rakennuskannassaan. Yli puolet vastaajista arvioi, että sisäilmaongelmat ovat viimeisen viiden vuoden aikana lisääntyneet joko jonkin verran tai selvästi. Toisaalta reilu kolmannes kunnista arvioi, että ongelmat ovat vähentyneet jonkin verran tai selvästi. Näitä kuntia yhdistää mm. korjausten suorittaminen ajallaan, ennakoiva toiminta ja nopea reagointi ongelmailmoituksiin. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää kiinteistöjen kunnossapitoon ja korjauksiin. Parempaan kunnossapitoon satsatut rahat tulevat todennäköisesti takaisin pienempinä poissaolo- ja terveydenhoitokustannuksina. Esimerkiksi päiväkotien henkilökunnan ja lasten sairauspoissaolojen kustannukset ovat yli puolet päiväkotirakennusten ylläpito- ja käyttökustannuksista.

Sisäilmastoseminaarin avannut ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka peräänkuulutti lisää välittämistä rakentamiseen ja korjaamiseen. ”Huonoa saa, kun kukaan ei välitä”, tiivisti Pokka. Hänen mielestään kuntien rakennusvalvonnan roolia pitäisi vahvistaa. Kansliapäällikkö Pokka kertoi myös, että lähiaikoina on tulossa ympäristöministeriön asetus, jossa vaaditaan mm. suunnitelmaa kosteuden hallinnasta rakennusaikana. Lisäksi alan toimijoiden tulisi kirjata yleisiin sopimusehtoihin vaatimukset kosteuden hallinnasta.

Jaa artikkeli

Aiheesta Sisäilmayhdistys

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2017