Tervettä taloa etsimässä Lublinissa

Konferenssin pitopaikka, Lublinin teknillinen yliopisto, oli valmistautunut hyvin tilaisuuteen, vaikka heidän oma tutkimustyönsä tällä alueella on hyvin tuoretta ja vielä vaatimatonta.

Tänä kesänä sisäilmastotiedon ja tutkimuksen kannalta todennäköisesti merkittävin tapahtuma oli Puolassa Lublinin teknillisellä yliopistolla heinäkuun alussa järjestetty Healthy Buldings Europe 2017 konferenssi. Nimensä mukaisesti tavoitteena oli käsitellä eurooppalaisia ongelmia terveiden talojen rakentamisessa. Sisäilmauutisten toimittaja Esko Kukkonen osallistui konferenssiin.

Taustajärjestäjänä oli ISIAQ, sisäilmatutkijoiden kansainvälinen maailmanlaajuinen järjestö. Suomen Sisäilmayhdistys kulkee siellä nimellä FISIAQ ja yhdistyksillä on melko läheiset suhteet. ISIAQ: n sihteeristökin oli aikoinaan meillä Suomessa. Moni suomalainen on ollut mukana ISIAQ:n toiminnassa vuosien mittaan, professori Olli Seppänen jopa puheenjohtajana aikanaan. HB Europe 2017 -konferenssin anti oli aiempaan tapaan sen verran merkittävää, että siihen on varmaan syytä palata perusteellisemmin myöhemmin. Etenkin ilmanvaihtoratkaisujen ja sisäilmamikrobien osalta siihen on aihetta.

Tänä vuonna HB konferensseja on Euroopan lisäksi myös USA:ssa ja Kauko-Idässä.

ISIAQ on järjestänyt vuorovuosin INDOOR AIR ja HEALTHY BUILDINGS konferensseja. Jälkimmäiset, joiden tarkoitus on olla vähemmän teoreettisia ja esittelevän enemmän käytännön ratkaisuja ovat kuitenkin muodostuneet liian laajoiksi maailmanlaajuisina, joten ISIAQ päätti äskettäin järjestää nuo konferenssit maanosittain. Tänä vuonna HB konferensseja on siksi Euroopan lisäksi myös USA:ssa ja Kauko-Idässä. Näin arveltiin alueen omien ongelmien tulevan niissä paremmin esille. Mutta tuo ei näytä helposti onnistuvan. Tutkijoille tutustuminen täysin vieraisiin paikkoihin ja ratkaisuihin on aina myös oma haasteensa ja houkutuksensa ja siksi ainakin tällä kertaa oli Kiinan, Japanin ja Korean edustus omine ongelman asetteluineen aika vahva, vaikka heidän oma HB konferenssinsa on Taiwanissa syksymmällä.

Konferenssi oli aiempiin nähden kuitenkin merkittävästi suppeampi.

Konferenssi oli aiempiin nähden kuitenkin merkittävästi suppeampi, osanottajia oli vain muutamia satoja, eikä siellä ollut sellaista ruuhkaa kuin joskus aiemmin. Suomalaisten tutkijoiden panos esityksistä oli taas korkeatasoinen ja osoittaa että meillä alan tutkimus on edelleen vahvaa, vaikka hometalouutisista päätellen käytännön ratkaisuissa olisikin toivomisen varaa. Helsingin ja Tampereen teknilliset yliopistot olivat ainakin rakennuspuolelta aika heikosti edustettuina, mutta THL:n osaava edustus korjasi puutteita.

Ilmanvaihdon yhteys ihmisten hapen tarpeeseen ja huoneilman hiilidioksidin poistoon ymmärrettiin jo 1800-luvulla

Ilmanvaihto oli vahvasti esillä

Konferenssissa oli useita samanaikaisia sessioita ja itse kunkin näkemykset sen esityksistä ja tuloksista ovat tietenkin hyvin subjektiivisia. Yritin seurata niin asioita laajalti kuin pystyin ja ymmärsin. Eniten minuun teki vaikutuksen Tanskan teknillistä korkeakoulua edustavan, mutta alun perin puolalaisen Pawel Wargockin plenaariesitys ilmanvaihdon perusteista eilen, tänään ja tulevaisuudessa. Hän on pitkään tutkinut ilmanvaihtoa ja saanut äskettäin nimityksen Kööpenhaminassa sijaitsevan teknillisen yliopiston, DTU:n kansainvälisen sisäilmatutkimuskeskuksen, ICIEE:n johtoon. Siinä hän jatkaa Ole Fangerin ja Bjarne Olesenin kunniakkaita perinteitä. Laitos on pitkään ollut ja on edelleen maailman mitassa varmasti merkittävin ja tuloksellisin alan tutkimusyksikkö.

Professori Pawel Wargockin avasi ilmanvaihdon historiaa ja ydinkohtia.

Pawel Wargocki kertasi ilmanvaihdon historiaa. Ilmanvaihdon yhteys ihmisten hapen tarpeeseen ja huoneilman hiilidioksidin poistoon ymmärrettiin jo 1800-luvulla. Sen ajan ilmanvaihtovaatimukset tuntuvat olevan lähes vieläkin täysin ajan tasalla. Pian ymmärrettiin myös ilmanvaihdon merkitys ihmisten hajujen, ns. human smell, poistajana. Ihmisten oman hygieniatason vaikutus ilmanvaihdon tarpeeseen korostui 1930- luvulla Yagloun perusteellisissa tutkimustuloksissa. Nykyisin ei tähän ole katsottu olevan aihetta, vaan ilmanvaihdon ilmavirtojen määräytymiseen vaikuttaa moni tekijä muun muassa ilmanvaihdon aiheuttama energiankulutus.

Mikä on oikea ilmanvaihdon määrä?

Pawel Wargocki korosti, että on vaikeaa asettaa oikeaa riittävää ilmanvaihtuvuuden vaatimusta. Ilmanvaihtuvuuden mittaaminen tositilanteessa esimerkiksi on vaikeaa ja yleensä on tyydyttävä asettamaan vaatimuksia vain ilmanvaihto laitteiden kautta tuleville ilmavirroille. Muita teitä rakennuksissa muuten menevät ilmavirrat ovat vaikeasti arvioitavissa ja mukaan luettavissa. Rakennusten ikääntyminen myös muuttaa asiaa. Tänä päivänä rakennukset ovat tältä osin pääosin vanhoja. Ilmanvaihdon tavoitetasoksi on saatu tutkimuksissa hyvin vaihtelevia tuloksia, kertoi Wacgocki. Näyttää jopa siltä, että kaikki arvot 7 ja 25 litran välillä ovat osoittautuneet jossain tutkimuksessa riittäviksi.

Liian suuret ilmanvaihdon virrat ovat Wargockin mukaan paitsi energianhukka, myös sisäilmariski, kun ulkoilman laatu on kovin huonoa. Etenkin pienhiukkasten osalta tämä on aiemminkin tutkimuksissa todettu. Oman haasteensa ilmanvaihdolle asettaa myös ulkoilman laadun yleinen heikkeneminen. Ulkoilman hiilidioksidipitoisuus on viime vuosina noussut jo yli 400 ppm, oleellisesti korkeammaksi kuin aiemmin. Sehän näkyy tietenkin ennen kaikkea ilmastomuutoksessa, mutta vaikuttaa myös sisäilmanlaatuun vähitellen. Sisäilman laadun kannalta onkin Wargockin mukaan hyvin tärkeää saada ulkoilman laatu parempaan kontrolliin. Hän korosti, että saastuttavat lähteet on saatava kuriin.

Liian suuret ilmanvaihdon virrat ovat Wargockin mukaan paitsi energianhukka, myös sisäilmariski, kun ulkoilman laatu on kovin huonoa.

Miten hyvä sisäilman laatu näissä olosuhteissa voitaisiin määritellä, pohti Wargocki. On ilmeistä, että alle 1000 ppm hiilidioksidipitoisuus on riittävä ihmisistä lähtevien epäpuhtauksien ja etenkin hajujen riittävään poistoon. Hiilidioksidin pitoisuus alle 600 ppm on osoittautunut takamaan ihmisistä lähtevien hajujen täydellisen poiston eli ilma tuntuu puhtaalta kaikista.

WHO oli hyvin esillä

Maailman terveysjärjestö WHO oli valmistellut konferenssiin ison tietopaketin. WHO:n muun muassa kansanterveysasioista vastaava osastonjohtaja Maria Neira kertoi, että tulossa on uusi julkaisu ”Housing and Health Guidelines”, jossa ilmanlaatu asioiden lisäksi käsitellään myös esteettömyys sekä lämpötila-asioita. Hänen mukaansa 23 prosenttia kuolemantapauksista riippuu jollain tavoin ympäristötekijöistä. Ympäristö vaikuttaa isoon kirjoon sairauksia. Kehittyneissä yhteiskunnissa on vesipuolen ongelmat yleensä saatu kuntoon, mutta kehittyvissä yhteiskunnissa on silläkin puolen vielä paljon korjattavaa, etenkin slummeissa. Ilmansaasteet ovat syyllisiä yli 10 prosenttiin vakavista sairauksista ja kuolemista. Hän kehotti tutustumaan myös BreatheLife2030.org -sivustoon.

Professori Matti Jantunen kertoi ilman epäpuhtauksien kansanterveydellisistä vaikutuksista.

Millainen paikka on Lublin ?

Konferenssin pitopaikka, Lublinin teknillinen yliopisto, oli valmistautunut hyvin tilaisuuteen, vaikka heidän oma tutkimustyönsä tällä alueella on hyvin tuoretta ja vielä vaatimatonta. Konferenssin presidenttinä toimi professori Marzenna Dudzinska, joka oli muutama vuosi aiemmin lähetetty perehtymään sisäilmatutkimukseen, tietenkin Tanskaan, alan vahvimpaan tutkimuskeskukseen. Palattuaan takaisin Lubliniin hän on saanut luotua opetusohjelmansa ja oman tutkimustiiminsä. Tällainen konferenssi lienee tässä vaiheessa varmasti vahva piristysruiske alan paikalliselle tutkimukselle. Se toimi varmasti myös eri asteen oppilaita motivoivana ja jo itsessään eräänlaisena post-doc kurssina nuorille tutkijoille.

Lublin on kaupunkina jo satoja vuosia vanha, mutta ei ole koskaan saavuttanut sellaista merkittävää asemaa kuin historialliset Varsova ja Krakova. Se on kuitenkin Puolan kaakkoisen, Ukrainaa vastassa olevan, osan merkittävin kauppa- ja teollisuuskaupunki. Siellä on nykyisin jo lukuisia korkeakouluja ja asukkaita yli 350 000. Mutta Lubliniin tuskin kukaan matkustaa vain matkailun takia. Se oli ehkä siksi kokoisekseen poikkeuksellisen maalaismainen ja esimerkiksi taksien ja muun henkilökunnan kielitaito oli lähes olematon. Mutta nähtävää siellä oli silti ja ihmiset olivat hyvin ystävällisiä.

teksti: Esko Kukkonen
kuvat: Healthy Buildings Europe 2017

Jaa artikkeli

Aiheesta Tapahtumat

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2017