Viimeisten viiden vuoden aikana kaukojäähdytyksen myynti on kasvanut yli 60 prosenttia. Toistaiseksi kaukojäähdytystä myy yhdeksän yhtiötä. Pääosin tosin vain suurissa kaupungeissa, mutta kehitys on nopeaa. Viime vuonna myytiin kaukojäähdytystä 205 000 megawattituntia. Myynnin kasvu on ollut huimaa koko 2000-luvun. Vielä 2000-luvun alussa kaukojäähdytystä myytiin alle 5000 megawattituntia.
Kaukojäähdytyksen toimintaperiaate muistuttaa kaukolämpötoimintaa. Kylmäenergia tuotetaan keskitetysti ja se siirretään putkiverkon kautta asiakkaiden kiinteistöön. Kiinteistössä kaukokylmä siirretään lämmönsiirtimen avulla esimerkiksi ilmanvaihtimen jäähdytyspatteriin, josta jäähtynyt ilma jaetaan kiinteistön sisällä. Kun ilmaa jäähdytetään, vähenee myös sisäilman kosteus. Kosteuden poistaminen sisäilmasta tuottaa raikasta ja viileää sisäilmaa.
Kaukojäähdytys on ennen kaikkea kerrostalojen, toimistojen ja liikekiinteistöjen jäähdytysmuoto. Kaukojäähdytys soveltuu myös suurten kaupunkikeskusten ulkopuolisille alueille. Esimerkiksi Vierumäen Urheiluopisto käyttää tilojensa viilentämiseen kaukojäähdytystä. Kaukojäähdytystä tuotettiin viime vuonna 280 megawatin teholla.
Helen johtaa – tietenkin
Kaukojäähdytyspalveluita ostavien asiakkaiden määrä kasvoi viime vuonna 11 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Viimeisten viiden vuoden aikana asiakasmäärän kasvu on ollut yli 80 prosenttia. Viime vuoden lopussa kaukojäähdytyspalveluita osti lähes 500 kiinteistöä, joista melkein 70 prosenttia sijaitsee Helsingissä.
Suurin kaukojäähdytystä myyvä yritys on Helen Oy, joka aloitti kaukojäähdytystoiminnan jo vuonna 1998. Toiseksi suurin on Turku Energia – Turussa toiminta aloitettiin vuonna 2000. Espoossa Fortum käynnisti kaukojäähdytyksen myynnin vuonna 2012. Fortum on alan kolmanneksi suurin yritys. Muita kaukojäähdytyspalveluita myyviä yrityksiä ovat Jyväskylän Energia, Lahti Energia, Lempäälän Lämpö, Pori Energia, Tampereen Kaukolämpö ja Vierumäen Infra. Lähivuosina joukon odotetaan laajenevan.
Neljää tapaa kylmän tuottoon
Kaukojäähdytystä tuotetaan neljällä eri tavalla. Selvästi yleisin tapa ovat suuret lämpöpumput, joiden osuus viime vuonna tuotetusta kaukojäähdytyksestä oli yli 64 prosenttia. Lämpöpumppujen osuus kaukojäähdytyksen tuotannossa on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun – vuonna 2016 kasvu oli 20 prosenttia edellisvuodesta.
Toinen kaukojäähdytyksen merkittävä ja kasvava tuotantotapa on vapaajäähdytys. Vapaajäähdytyksen tuotantoteho kasvoi viime vuonna peräti 37 prosenttia. Tuotantomuodon kasvu tosin ei vielä näy viime vuoden kaukojäähdytystilastossa. Vapaajäähdytyksen osuus viime vuonna oli hieman yli 22 prosenttia. Molemmat tuotantomuodot hyödyntävät ympäristön uusiutuvaa energiaa. Esimerkiksi vapaajäähdytys ottaa energiansa vesistöistä ja kylminä vuodenaikoina ulkoilmasta.
Kompressoreiden osuus kaukojäähdytyksen tuotannossa oli viime vuonna vajaat kuusi prosenttia ja absorptiolämpöpumppujen kahdeksan prosenttia. Absorptiolämpöpumppu hyödyntää sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten lämpöenergiaa.
Kaukolämpö esikuvana
Kaukojäähdytysverkko muodostaa itsenäisen putkiverkoston. Teoriassa myös kaukolämpöverkkoa voitaisiin käyttää kaukojäähdytyksen jakeluun, mutta toistaiseksi tätä ei ole Suomessa kokeiltu. Kaukojäähdytysverkon tekniikka on kuitenkin hyvin samankaltaista kuin kaukolämpöverkon, mikä helpottaa kaukojäähdytysverkkojen perustamista ja alentaa kaukolämpöyrityksen kynnystä käynnistää kaukojäähdytysliiketoiminta. Kaukojäähdytysputket ovat vain kaukolämpöputkia oleellisesti suurempia pienemmän lämpötilaeron takia.
Vuonna 2016 Suomessa oli vajaat 140 kilometriä kaukojäähdytysjohtoja. Kaukojäähdytysverkosto on kasvanut samassa suhteessa kuin kaukojäähdytyksen myynti. Vertailun vuoksi; kaukolämpöverkoston pituus Suomessa on noin 15 000 kilometriä.
Jyväskylä on aloittamassa toimintaa
Jyväskylän Energia aloitti kaukojäähdytystoiminnan viime keväänä. Jyväskylässä kaukojäähdytyksen myynti on paikallista toimintaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungissa ei ole vielä yhtenäistä kaukojäähdytysverkostoa – jäähdytysenergiaa ei tuoteta kaupungissa keskitetysti, vaan erillisissä verkoissa. Uusia kaukojäähdytysverkkoja rakennetaan kysynnän mukaisesti. Jyväskylässä kaukojäähdytys tuotetaan tällä hetkellä kompressoritekniikalla. Pitemmän aikavälin tavoitteena on koko kaupungin kattava kaukojäähdytysverkko, jonka kylmäenergia tuotettaisiin esimerkiksi hyödyntämällä Päijänteen syvänteitä.
– Yhtenäinen kaukojäähdytysverkko on siinä vaiheessa ajankohtainen, kun asiakkaita on riittävästi. Ilman riittävää kysyntää ei investointi isoon keskitettyyn tuotantolaitokseen on järkevää, Jyväskylän Energian asiakkuus- ja tuotehallintapäällikkö Ahti Weijo kertoo.
Toistaiseksi Jyväskylän Energia on tarjonnut kaukojäähdytystä yksittäisiin kohteisiin, kuten liikerakennuksiin ja uusille asuinalueille. Samalla kaukokylmää voidaan tarjota myös lähiympäristön kiinteistöille. Jyväskylässä on rakenteilla esimerkiksi uusi Kankaan asuinalue, jonne Jyväskylä Energia on tarjonnut aktiivisesti kaukojäähdytyspalveluita. Ahti Weijon mukaan uusiin rakennuksiin on helpompi tarjota kaukojäähdytystä kuin vanhoihin kiinteistöihin. Jyväskylän Energia toimittaa myös jäädytysenergiaa paikallisen jäähallin jääratojen jäädytykseen ja samalla kaukojäähdytystä jäähallin yhteydessä olevan liikuntakeskuksen palloiluhalliin.