Ammattitautien kokonaismäärä on laskussa, mutta ammattiastmojen määrä kasvaa

Työterveyslaitoksen työperäisten sairauksien rekisteriin (TPSR) kirjattiin vuonna 2014 yhteensä 4 338 uutta ammattitautia tai ammattitautiepäilyä, mikä on kuusi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013. Vahvistettuja ammattitauteja oli 1616, edellisvuotta 13 prosenttia vähemmän. Yleisin ammattitaudin aiheuttaja on edelleen asbesti ja kakkosena melu. Ammattiastmojen määrä on valitettavasti kasvussa.

Astmojen yleisyydellä on vahva yhteys sisäilmasto-ongelmiin. Tosin astmojenkin osalta on melko vaikeaa todistaa sairastuminen ammattitaudiksi, sillä sairastuneen henkilöhistoriassa voi olla niin monta vaikuttavaa tekijää ja altistetta.

– Ammattiastman yleisimmät aiheuttajat olivat homesienet, jauhot, viljat, rehut, eläinten epiteeli tai eritteet, varastopölypunkit ja herkistävät kemikaalit. Lisäksi todettiin voimakkaasti ärsyttävien kemikaalien aiheuttamia astmoja. Vahvistettujen ammattiastmojen osuus kuvaa työhön liittyvien hengitystieoireiden yleisyyttä ja toisaalta aiheuttajien tunnistamisen vaikeutta, keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström Työterveyslaitoksesta sanoo.

 

Ihotautiepäilyt ovat kärjessä

Kun katsotaan rekisteriin kirjattuja ammattitautiepäilyjä, siirtyivät ihotautiepäilyt niukasti meluvammojen ja muiden epäilyjen ohi.

– 40 prosenttia ammatti-ihotaudeista oli allergisia kosketusihottumia, Työterveyslaitoksen apulaisylilääkäri Maria Pesonen kertoo.

Ihottumia aiheuttavat esimerkiksi putkiremonteissa käytetyt epoksikemikaalit. Epoksikosketusallergiaa voidaan ehkäistä käyttämällä pitkävartisia kemikaalinsuojakäsineitä. Työterveyslaitos on tehnyt rakennusalalle ja teollisuudelle epoksikansion, jossa ohjeistetaan oikeisiin toimenpiteisiin ja suojautumiseen.

– Toinen kosketusihottumien aiheuttajaryhmä ovat isotiatsolinonit, joita käytetään säilöntäaineena muun muassa maaleissa, metallintyöstönesteissä ja kosmetiikassa, Pesonen sanoo.

Isotiatsolinonien käyttöä säilöntäaineena kosmetiikassa on jo rajoitettu EU:n kosmetiikkalainsäädännöllä, koska ne ovat aiheuttaneet maailmanlaajuisen kosketusallergiaepidemian. Kemikaalilainsäädännön puolella on vireillä metyyli-isotiatsolinonin luokittelu ihoa voimakkaasti herkistäväksi yhdisteeksi ja siihen liittyen tavanomaista alempi pitoisuusraja ihoherkistävyyden varoitusmerkinnälle.

Ammattitautijulkaisua on uudistettu

Julkaisun rakenteeseen on tehty aiempaan nähden joitakin muutoksia, kertoo erikoislääkäri Kirsi Koskela Työterveyslaitoksesta.

‒ Taulukko-osaan on koottu tietoja vahvistetuista ammattitaudeista, kun aiemmin taulukko-osan tiedot koskivat ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä. Vahvistettujen ammattitautien osalta muun muassa altisteeseen liittyvä tieto on huomattavasti luotettavampaa kuin ammattitautiepäilyiksi jäävissä tapauksissa.

‒ Uudessa julkaisussa ihotautien ja hengitystieallergioiden aiheuttajat on ryhmitelty uudella tavalla altistetyypin mukaisiin luokkiin. Näin on helpompi hahmottaa, mihin työtehtävään tai altistumislähteeseen aiheuttaja liittyy, Koskela sanoo.

Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien rekisteriin (TPSR) on vuodesta 1964 lähtien kerätty tietoa ammattitautien, ammattitautiepäilyjen ja eräinä työtapaturmina korvattavien vammojen vuoksi lääkäreiden tutkimuksissa olleista potilaista. TPSR:n tilastotietoa hyödynnetään työterveysalan tutkimuksessa ja ammattitautien ehkäisytoiminnassa.

 

Yleisimmät ammattitaudit 2014

Yleisimmät ammattitaudit tai ammattitautiepäilyt (kaikki tutkitut/vahvistetut ammattitaudit) on esitetty seuraavassa:

Meluvammat (1 001/439): Meluvammoja tai epäilyjä 1001 tapausta, joista vahvistettiin 439 (vahvistamisosuus 44 %). Meluvammojen määrä on laskussa. Meluvammat ovat pääasiassa seurausta altistumisesta melulle 1990-luvulla tai aikaisemmin. Miehillä meluvammoja on noin kymmenkertainen määrä verrattuna naisiin.

Rasitussairaudet (399/164): Rasitussairauksia tai epäilyjä 399, joista vahvistettiin 164 (41 %). Yleisin rasitussairaus oli olkaluun sivunastan tulehdus (73). Toiseksi yleisimpiä olivat jännetuppitulehdukset (53). Rasitussairauksista tai niiden epäilyistä kirjattiin miehille 60 prosenttia.

Hengitystieallergiat (813/115): Hengitystieallergioita tai epäilyjä 813, joista vahvistettiin 115 (14 %). Tutkituista tapauksista naisilla oli 67 prosenttia. Yleisin hengitystieallergia tai sen epäily oli ammattiastma (622). Vahvistettuja ammattiastmoja oli 75. Ammattinuhia tai epäilyjä oli 161, joista vahvistettiin 23. Vahvistettujen allergisten alveoliittien määrä oli 17.

Ihotaudit (1008/338): Ammatti-ihotauteja tai niiden epäilyjä oli 1008 tapausta, joista vahvistettiin 338 tapausta (34 %). Ammatti-ihotaudit ilmaantuvat varhaisemmalla iällä kuin ammattitaudit keskimäärin. Naisten osuus kaikista ammatti-ihotautitapauksista oli 61 prosenttia. Allergisia kosketusihottumia vahvistettiin 136 tapausta ja ärsytysihottumia 122 tapausta. Vahvistettujen allergisten kosketusihottumien suurimmat aiheuttajaryhmät olivat epoksikemikaalit (27 tapausta) ja isotiatsolinonit (21 tapausta).

Asbestisairaudet (659/454): Asbestin aiheuttamia ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä oli 659, joista vahvistettiin 454 (69 %). Tavallisin asbestin aiheuttama sairaus on keuhkopussin kiinnikkeet eli pleuraplakit (338). Keuhkopussin kiinnikkeet ja paksuuntumat aiheuttavat harvoin keuhkojen toiminnan alenemista tai oireita. Vahvistettuja asbestooseja (asbestipölykeuhkoja) oli 35 ja asbestin aiheuttamia syöpiä 78 (38 hengityselinten syöpää ja 40 mesotelioomaa). Suurin osa asbestin aiheuttamista ammattitaudeista tai epäilyistä oli miehillä (94 %). 68 prosenttia näistä oli yli 65-vuotiailla. Asbestin aiheuttamia sairauksia todetaan myös yli 90-vuotiailla. Asbestiin liittyvät sairaudet ilmaantuvat tyypillisesti 20‒40 vuoden viiveellä altistumisesta. Suomessa asbestin käyttö on ollut runsainta 1960- ja 1970-luvuilla. Käyttö kiellettiin 1993, mutta altistuminen on edelleen mahdollista muun muassa korjausrakentamisessa. Vähäinenkin asbestialtistuminen voi aiheuttaa mesotelioomaa.

Muut ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt (458/106): Muiden ammattitautien ja ammattitautiepäilyjen ryhmään kirjattiin 458 tapausta, joista vahvistettiin 106. Näissä oli 20 tärinätautia, 11 kivipölykeuhkoa (silikoosia) ja 2 toksista aivosairautta.

TTL: Epoksi – turvallinen pinnoituskemikaalien käyttö

 

Lisätietoja ammattitaudeista ja ammattitautirekisteristä saa Työterveyslaitoksen verkkosivuilta www.ttl.fi sekä edellä mainituilta asiantuntijoilta. Näihin liittyvistä korvauksista antavat lisätietoja:

Jussi Laatunen, Tapaturmavakuutuskeskus (TVK), jussi.laatunen[at]tvk.fi ja Henri Virtanen, Maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA), henri.virtanen[at]mela.fi

Edellä esitelty julkaisu on: Koskela K, Lehtimäki J, Toivio P, Aalto-Korte K, Pesonen M ym. Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2014. Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset. Työterveyslaitos. Helsinki 2017. www.julkari.fi

Jaa artikkeli

Aiheesta Homeongelmat

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2017