Homeongelmien toisinajattelija Markku Sainio haluaa muutosta sisäilmaongelmien käsittelyyn

  Työterveyslaitoksen neurologian erikoislääkäri, dosentti Markku Sainio, otti alkutalvesta mediassa kantaa homeongelmakeskusteluun. Sainio painottaa, ettei hänen tarkoituksenaan ole vähätellä ihmisten oireita ja tuntemuksia. Asioita vain katsotaan Suomessa hänen mielestään liian yksipuolisesti. Sainio korostaa, ettei kukaan kiellä sisäilmaongelmaisissa kohteissa syntyviä hengitys-

Kuva: Työterveyslaitos

 

Työterveyslaitoksen neurologian erikoislääkäri, dosentti Markku Sainio, otti alkutalvesta mediassa kantaa homeongelmakeskusteluun. Sainio painottaa, ettei hänen tarkoituksenaan ole vähätellä ihmisten oireita ja tuntemuksia. Asioita vain katsotaan Suomessa hänen mielestään liian yksipuolisesti.

Sainio korostaa, ettei kukaan kiellä sisäilmaongelmaisissa kohteissa syntyviä hengitys- ja limakalvoreaktioita mutta toivoo keskusteluun samalla lisää tieteellisiä näyttöjä. Sainion puheet on tulkittu niin, että syy mitä erilaisimpiin oireisiin löytyisi ihmisten korvien välistä. Hänen mukaansa tämä on puoliksi totta. Sainion mielestä on aivan selvää, että nyt ihmiset sairastuvat liikaa suhteessa sisäilmaongelmiin. Altistukseen nähden oireet ja löydökset ovat osalla aivan epäsuhdassa. Hän arvelee, että mahdollisesti siedättämisen avulla oireet saataisiin vähenemään.

Home- ja kosteusvauriot eivät ole ainoa syy oireisiin

Sainion mielestä nykyisen sisäilmatutkimuksen ongelmien ydin on siinä, että oireilevan ihmisen kaikkien terveysongelmien syyksi tarjotaan juuri home- ja kosteusvaurioita, vaikka tarkkaa ja tutkittua tietoa asiasta ei olisikaan.
– Ehkä 40 prosentilla toimistoista työskentelevillä ihmisillä on joitain oireita sisäilmastoon liittyen. Nyt kun nämä oireet linkitetään suoraan siihen, että juuri toimistossa on kosteus- ja homeongelmista johtuva terveysvaaratekijä, mennään harhaan, Sainio väittää.

– Kun kaikki muut lukuisat tekijät unohdetaan ja päädytään vaikka pikaiseen evakuointiin, niin johan se huolestuttaa ihan hirveästi ihmisiä.

Sainion mielestä ongelmien hoidossa mennään harhaan yleensä heti alkuvaiheessaeli silloin kun asioita aletaan tutkia. Sainio väittää, että mittaukset tehdään sisäilmasta tai rakenteista, mutta kukaan ei osaa sanoa varmaksi liittyvätkö ne ihmisten oireisiin ja onko todellista sairastumisen vaaraa. Oireet liitetään usein juuri sisäilmaan, mistä alkaa suuri huolestumisen aalto. Sainion mukaan omalla ajattelulla oireisiin ja niiden jatkumiseen voidaan vaikuttaa. Tällä on merkitystä, koska täysin oireettomia ihmisiä ei ole olemassa.

Herkillä on enemmän oireita

Eri lailla herkät saavat Sainion mukaan muita helpommin ja enemmän oireita. Sen takia esimerkiksi naisilla, migreenistä kärsivillä, astmaatikoilla ja allergikoilla on enemmän oireita, mikä selittyy todennäköisimmin aivojen herkkyydellä.

Sainio rinnastaa sisäilman aiheuttamat oireet ruoka-aineallergioihin, joista puhuttiin eniten juuri vuosituhannen vaihteen jälkeen. Kaikilla alkoi olla jossain vaiheessa lääkärintodistus erikoisruokavalioihin. Sitten tajuttiin, että pitääkin toimia päinvastoin, eli alkaa siedättää. Sisäilman kohdalla asioiden kulku voisi hänestä olla samanlainen.

– Kyse on kansantaloudellisesti erittäin merkittävästä asiasta,koska kroonisesti ympäristöyliherkkien toimintakyky ei välttämättä toivu nopeasti ja ylimitoitetut rakennustoimet maksavat todella paljon, Sainio korostaa.

Oireiden syyt pitää selvittää, sillä muuten ne alkavat elää omaa elämäänsä.

Sainion resepti sisäilmaongelmien ratkaisuun on tieteellisen näytön painottaminen.

– Ihmisille pitäisi kertoa, mitkä kaikki sisäilmatekijät voivat aiheuttaa eri oireita. Oireiden syyt pitää selvittää, sillä muuten ne alkavat elää omaa elämäänsä. Oireet voivat provosoitua ja lisätä elimistön stressireaktioita.

Sainion mukaan monesti jää pieni ryhmä, joille jää pysyvät oireet ja niitä saattaa tulla kaikissa ympäristöissä. Tätä ei voi selittää mikään mikrobi- tai muu altistus vaan he ovat vaan ajautuneet tilaan, jossa he reagoivat herkästi kaikelle. Ilmiölle on nyt annettu myös oma lääketieteellinen diagnoosinimike, ympäristöherkkyys.

Keskustelu jatkuu

Sainion väitteet tulivat julki muun muassa. YLEn nettisivuilla 12.2.2015. Siellä keskustelu on jatkunut, ja kantaa otetaan vahvasti sekä puolesta että vastaan. Lääkäreille on viime aikoina alettu suunnata muun muassa Duodecimin toimesta jatkokoulutusta sisäilmasta oireilevien tutkimisen kehittämiseksi. Toivoisinkin tämän auttavan sisäilmaongelmaisten oireiden ja vaivojen todellisten syiden selvittämisessä. Myös sisäilmastoon liittyvän tutkimuksen seuraaminen voisi olla hyödyllistä. Siihenhän on pian taas hyvä mahdollisuus tulevan maaliskuun Sisäilmastoseminaarissa, jossa tarjolla on iso paketti tuoretta tietoa tästä tärkeästä aiheesta.

 

Lue lisää

teksti: Esko Kukkonen // kuva: työterveyslaitos

Jaa artikkeli

Aiheesta Tutkimus

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2017