Kouluista löytyi vähän radonia

Mittaus tehdään radonmittauspurkeilla, joita pidetään mitattavassa tilassa vähintään kaksi kuukautta ja lähetetään sen jälkeen analysoitavaksi.

Noin puolet suomalaisten keskimääräisestä vuotuisesta kokonaissäteilyannoksesta on peräisin sisäilman radonista. STUK kartoitti koulujen tilannetta.

Säteilyturvakeskuksen (STUK) tekemän koulujen radonkartoituksen mukaan keskimääräinen koulujen sisäilman radonpitoisuus oli 87 becquereliä kuutiometrissä ilmaa (Bq/m3) ja mediaani 45 Bq/m3. Vuonna 2018 voimaan tulevan säteilylainsäädännön uudistuksen mukainen viitearvo on 300 Bq/m3 ja se ylittyi vain 14 prosentissa kouluista. Tulokset vahvistavat käsitystä, että suurin osa suomalaisten radonaltistusta tapahtuu kodeissa.

– Radonpitoisuuden mittaaminen ja mahdollinen radonkorjaaminen asunnoissa on erittäin tärkeää, kertoo tarkastaja Katja Kojo STUKista.

– Tilanne suomalaisissa kouluissa on kohtalaisen hyvä. Mittaustulosten ja muun annetun selvityksen perusteella antoi STUK vain 53 koululle toimenpidemääräyksiä radonpitoisuuden pienentämiseksi tai lisäselvitysten tekemiseksi. STUKin tekemien kartoitusten perusteella koulujen ja päiväkotien sisäilman keskimääräinen radonpitoisuus on pienempi kuin suomalaisissa asunnoissa mitattu keskimääräinen radonpitoisuus, eli 109 Bq/m3. Suurin osa radonaltistuksesta koko elämän aikana tapahtuu siis kodeissa, ja sen takia sisäilman radonpitoisuuden mittaaminen ja mahdollinen radonkorjaaminen asunnoissa onkin erittäin tärkeää, kertoo tarkastaja Katja Kojo STUKista.

Mittaustulokset saatiin 852 koulusta 122 kunnan alueelta. Niissä kouluissa, joissa nykyisen säteilylainsäädännön mukainen toimenpidearvo 400 Bq/m3 ylittyi, opiskeli yhteensä 9170 oppilasta ja työskenteli yhteensä 790 henkilöä. Suurin mitattu radonpitoisuus oli 10 919 Bq/m3.

Noin kolmanneksessa kouluista, joissa radonpitoisuus olisi pitänyt mitata, ei kuitenkaan tehty mittauksia. STUK on työntekijöiden radonaltistumista valvova viranomainen ja on kehottanut työnantajia tekemään radonmittaukset marraskuussa 2017 alkavalla radonmittauskaudella.

Nyt on aika tilata radonmittaus

Sisäilman radon mitataan marraskuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana, jolloin saadaan hyvä arvio radonaltistuksesta. Radonmittauksen voi tilata mittauspalvelua tarjoavasta yrityksestä tai STUKista. STUKin hyväksymät mittauspalveluiden tarjoajat on listattu STUKin sivuilla. Mittaus tehdään radonmittauspurkeilla, joita pidetään mitattavassa tilassa vähintään kaksi kuukautta ja lähetetään sen jälkeen analysoitavaksi.

– Noin puolet suomalaisten keskimääräisestä vuotuisesta kokonaissäteilyannoksesta on peräisin sisäilman radonista.

– Noin puolet suomalaisten keskimääräisestä vuotuisesta kokonaissäteilyannoksesta on peräisin sisäilman radonista. Säteilyn haittavaikutukset kertyvät ihmiselle koko eliniän ajan, joten on tärkeää, että radonilta suojautuminen aloitetaan jo lapsuudessa. Suosittelemme radonmittauksen tekemistä kaikissa pientaloissa, rivitaloasunnoissa ja kerrostalojen alimpien kerrosten asunnoissa. Mikäli mittauksessa radonin raja-arvo ylittyy, pystytään asunnon sisäilman radonpitoisuutta pienentämään muun muassa ilmanvaihtoa tehostamalla tai muilla tehokkailla korjaustoimenpiteillä, sanoo Katja Kojo.

Työpaikoilla radon tulee mitata Säteilyturvakeskuksen määrittämissä kunnissa sekä koko Suomessa kaikissa maan alla sijaitsevissa työtiloissa, joissa työskennellään pysyvästi. Lisäksi radon tulee mitata koko maassa työpaikoilla, jotka sijaitsevat harjuilla tai muilla hyvin ilmaa läpäisevillä sora- tai hiekkamuodostumilla sekä vesilaitoksilla, jotka käsittelevät pohjavettä. Radonpitoisuutta ei voi aistia ja sisäilman radonpitoisuus selviää vain mittaamalla. STUK on kampanjoinut vuosien mittaan aktiivisesti sellaisten parempien rakenneratkaisujen kehittämiseksi ja käyttöön saamiseksi, joilla radonin pääsy sisäilmaan estetään. Riski kohonneille sisäilman radonpitoisuuksille on suurin eräille harjualueille rakennetuilla alueilla. STUK myös julkaisee radonkarttoja, jotka perustuvat STUKin radonmittauslaboratorion purkeilla tehtyihin mittauksiin pientaloissa.

www.stuk.fi/aiheet/radon

Radon voi aiheuttaa keuhkosyövän

Radon on sisäilmassa esiintyvä hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy jatkuvasti kallio- ja maaperässä olevan uraanin hajotessa. Joillakin alueilla kaasua tulee rakennuksiin niin paljon, että se saattaa aiheuttaa sairastumista. Radonin yhteisvaikutus tupakoinnin kanssa on erityisen merkittävä. STUK on julkaissut useita radoniin liittyviä ohje- ja tutkimusraportteja, esimerkiksi Radonkorjausoppaan Maaperästä radonpitoinen ilma pääsee asuntoon talon alapohjassa olevien rakojen kautta. Pitkäaikainen altistuminen korkealle radonpitoisuudelle lisää merkittävästi riskiä sairastua keuhkosyöpään. Suomessa todetaan vuosittain 2000 keuhkosyöpää, joista noin 300 liittyy radonaltistumiseen.

Radonin aiheuttama keuhkosyöpäriski on suurempi tupakoitsijoilla. Tupakoimattomille altistuminen radonille on taas merkittävin tunnettu keuhkosyövän riskitekijä. Radonaltistuksesta johtuvia keuhkosyöpätapauksia olisi helppo estää, sillä sisäilman radonmittaukset ovat helppoja tehdä. Sisäilman korkea radonpitoisuus saadaan sitten alennettua tehokkailla korjaustoimilla. Radonin torjuminen on helpointa ja edullisinta talon rakennusvaiheessa, ja radonturvallinen rakentaminen onkin perusteltua ja järkevää tehdä koko Suomessa.

Sisäilman radon mitataan marraskuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana, jolloin saadaan hyvä arvio radonaltistuksesta. Radonmittauksen voi tilata mittauspalvelua tarjoavasta yrityksestä tai STUKista. STUKin hyväksymät mittauspalveluiden tarjoajat on listattu STUKin sivuilla. Mittaus tehdään radonmittauspurkeilla, joita pidetään mitattavassa tilassa vähintään kaksi kuukautta ja lähetetään sen jälkeen analysoitavaksi.

Jaa artikkeli


Aiheesta Tutkimus

BLOGIT

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2018