Vaarallisimmat ammatit kemikaalialtistumisen kannalta on listattu

Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat äskettäin selvittäneet, missä töissä ja ammateissa on kaikkein suurin riski sairastua kemikaalialtistumisen vuoksi. Noin miljoona suomalaista altistuu työssään erilaisille pölyille, kaasuille tai muille kemiallisille tekijöille.

Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan teollisuudessa kemikaaleille altistuu 40 prosenttia työntekijöistä ja pölyille 60 prosenttia. Rakennusteollisuudessa vastaava luvut ovat 38 prosenttia ja 78 prosenttia. Altistuminen aiheuttaa ammattitauteja ja muita työperäisiä sairauksia jopa kuolemia. EU-tasolla 44 prosenttia työhön liittyvistä kuolemista aiheutuu altistumisesta vaarallisille aineille.

Kemikaalialtistumislistan kärjessä ovat lujitemuovityö ja veneiden laminointi, rakennusten purkutyö, metallimalmien kaivos- ja louhostoiminnan pölyinen työ sekä lattioiden päällystyö ja automaalarin työ. Vaarallisia nämä työt ovat, koska niissä altistutaan pölyille, liuottimille ja hengitysteitä ärsyttäville kemikaaleille. Tämä arviointi tehtiin rekisteritietojen ja asiantuntijoille tehtyjen kyselyjen perusteella. Usealle näistä riskitöistä on myös tehty Työterveyslaitoksen toimesta myös malliratkaisuja ja tietokortteja kemikaalialtistumisen hallintaan.

Terveysriskejä ei tunnisteta ja monet erityisen altistavat työt on ulkoistettu pienille alihankkijoille

– Vaikka tietoa yksittäisistä altisteista on paljon, tieto on hajallaan ja tiedon käyttö työpaikoilla hankalaa. Terveysriskejä ei tunnisteta ja monet erityisen altistavat työt on ulkoistettu pienille alihankkijoille, joilla ei ole valmiuksia kemikaalihaittojen ehkäisyyn, sanoo vanhempi asiantuntija Sanni Uuksulainen Työterveyslaitoksesta.

– Olemme Työterveyslaitoksessa tehneet usealle riskityölle tehtäväkohtaisia malliratkaisuja ja tietokortteja, joiden avulla pienelläkin työpaikalla on helpompi päästä perille tarvittavista toimenpiteistä. Esimerkiksi KAMAT -tietokortit on suunnattu auto- ja metallialan riskienhallintaan, kertoo Uuksulainen.

Hän toteaa, että lisäksi teimme yleisiä suosituksia kemikaalialtistumisen hallintaan ja kokosimme tiedon lähteitä yhteen helpommin löydettäviksi.

Suojaimet ovat usein välttämätön keino riskien hallinnassa

Kun epäpuhtauslähdettä ryhdytään hallitsemaan, paras tapa on korvata haitallinen aine vaarattomammalla, seuraavaksi voidaan muuttaa prosessia, tai sulkea ja eristää se sekä käyttää märkiä menetelmiä pölyjen hallitsemiseksi. Jos epäpuhtautta on jo päässyt ilmaan, keinona on ilmanvaihdon sekä työtapojen parantaminen ja siisteydestä huolehtiminen. Lisäksi tarvitaan työntekijöiden koulutusta. Henkilönsuojaimet ovat vasta viimeinen vaihtoehto altistumisen hallinnassa, joskin niitä tarvitaan erityisesti huolto- ja korjaustöissä.

Henkilönsuojaimet ovat vasta viimeinen vaihtoehto altistumisen hallinnassa, joskin niitä tarvitaan erityisesti huolto- ja korjaustöissä

Työterveyslaitos toteaa, että kemikaalialtistumisen kannalta merkittävimmät riskityöt ja ammatit ovat lujitemuovityö ja veneiden laminointi, rakennusten purkutyö, metallimalmien kaivos- ja louhostoiminnan pölyiset työt, lattioiden päällystystyö, betonituotteiden valmistustyö, automaalarin työ, formaldehydiliimojen käyttö puuteollisuudessa, hitsaustyö ja polttoleikkaus metallituotteiden, muiden koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistuksessa, alumiinin hitsaus ja polttoleikkaus sekä leipomotyö.

– Lujitemuovi- ja veneenrakentamisessa altistutaan styreenille, joskin onneksi paljon vähemmän kuin 20 vuotta sitten. Styreeni on väritön aromaattinen haihtuva hiilivety, kertoo Uuksulainen.

– Tehokkain tapa vähentää styreenille altistumista on vähentää styreenihöyryä oikealla raaka-aineiden valinnalla ja laminointitavalla. Veneenrakennuksen ammattitutkintojen vaatimuksiin on myös lisätty työturvallisuusosio ja tuotettu koulutusmateriaalia.

Keuhkosyöpää eniten hitsaus- ja kaivostyössä

Riskitöiden tautitaakkalaskelmien mukaan keuhkosyöpätapauksia esiintyy eniten hitsaus- ja polttoleikkaustyössä. Myös metallimalmien kaivos- ja louhostyössä on riski sairastua keuhkosyöpään. Riskiä lisää muun muassa altistuminen dieselpakokaasuille. Astman, keuhkoahtaumataudin ja silikoosin aiheuttama tautitaakka on suurin rakennusten purkutyössä.

Asbestialtistuminen on nykyisin vähäistä, mutta 30–50 vuotta sitten tapahtuneet altistumiset aiheuttavat edelleen ison osan ammattitaudeista. Ihotauteja tai hengitystieallergioita esiintyy eniten leipureilla, kampaajilla ja hitsaajilla. Elinikäinen henkilökohtainen ammattitautiriski on suurin automaalarin työssä.

Terveysriskien säätely pääosin työsuojelulainsäädännön kautta

– Erittäin tärkeää on huomata, että valtaosa edellä mainituista työntekijöihin vaikuttavista altisteista ei kuulu EU:n kemikaalilainsäädännön (REACH) piiriin, vaan niiden aiheuttamia työterveysriskejä säädellään vain työsuojelulainsäädännön kautta, toteaa Uuksulainen.

Hän painottaa, että työturvallisuus- ja ympäristölainsäädäntö säätelevät kemikaalien turvallista käyttöä työpaikalla ja sisältävät myös prosessipäästöt, kun taas REACH -asetus koskee vain kemiallisia aineita sekä aineita seoksissa ja esineissä. REACH säätelee markkinoilla olevien kemiallisten aineiden riskinhallintaa.

Asiasta löytyy juuri ilmestynyt tutkimusraportti on ladattavissa STM:n hallinnonalan avoimesta julkaisuarkistosta: julkari.fi/handle/10024/134853

Kemikaaliriskien hallinta kuntoon: Rekisteritietoon perustuva selvitys kemikaaleille altistavista riskitöistä ja –ammateista. Louhelainen, Uuksulainen, Saalo, Mikkola, Hyytinen, Karjalainen, Priha, Santonen. Työterveyslaitos 2017.

Lisätietoja: vanhempi asiantuntija Sanni Uuksulainen, Työterveyslaitos, puh. 046 8505132, sanni.uuksulainen[at]ttl.fi

www.ttl.fi

Jaa artikkeli

Aiheesta Tutkimus

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2017