EU:n energiatehokkuusdirektiivin uudistaminen on sinettiä vaille valmis

Brysselissä on saavutettu sopu rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta. Sisäilmastoasiat saivat käsittelyn aikana lisää painoa. Suurin muutos tulee rakennusten yhteydessä olevien sähköautojen latauspaikkoja koskeviin vaatimuksiin ja varsinaiset rakentamisen energiatalouteen liittyvät muutokset tulevat olemaan pienempiä.

Viime kesänä Euroopan neuvosto hyväksyi komission ehdotuksen pääpiirteissään ja ehdotuksen käsittely europarlamentissa on jatkunut koko viime vuoden. Jäsenvaltioiden kannanotot muun muassa energiansäästön tavoitteisiin ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöön poikkeavat jonkin verran toisistaan. Asiasta ollaan siksi niin sanotulla kolmikantaneuvottelulla hakemassa yhteistä EU:n kannanottoa.

Suomessa asian hoito kuuluu ympäristöministeriölle.

Uuteen energiapakettiin kuuluu myös rakennusten energiatehokkuusdirektiivin EPBD muutos, jolla on merkitystä rakentamiselle ja rakennusten käytölle. Suomessa asian hoito kuuluu ympäristöministeriölle. Suurin muutos aiempaan lienee se, että jatkossa direktiivin avulla säädellään myös rakennusten yhteydessä olevien autopaikkojen täydentämistä niin, että siellä pitää olla riittävästi sähköautojen latauspaikkoja. Varsinaiset rakentamisen energiatalouteen liittyvät muutokset ovat pienempiä.

Asiaa hoitava ympäristöministeriön ympäristöneuvos Maarit Haakana kertoo, että hänen mielestään suurin muutos on tosiaan sähköautojen latausasiat. Nykyinen versio neuvottelujen jatkuessa ei toistaiseksi ole julkinen, eikä sitä ole käännetty.

– Direktiivi julkaistaan käännettynä vasta keväällä ja se tulee voimaan todennäköisesti loppukeväällä. Siitä eteenpäin on 20 kuukautta aikaa muuttaa kansallinen lainsäädäntö direktiivin mukaiseksi. Suomessa uusia säädöksiä alettaisiin siten noudattaa joskus vuoden 2020 alkupuolella. toteaa Haakana.

– Sisäilmastoasiat saivat käsittelyssä europarlamentissa lisää painoa. Sisäilmasto-termiä on tuotu mukaan joihinkin direktiivikohtiin, joten aiempaa enemmän korostuu hyvä sisäilmasto.

Haakana kertoo myös, että lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden tarkastukset kohdistuvat jatkossa aiempaa suurempiin rakennuksiin. Vaihtoehtona voidaan tarjota neuvontaa käyttäjille, jos vaikutusten voidaan osoittaa olevan tarkastuksia vastaavat. Lisäksi suurehkot, muut kuin asuinrakennukset tulee varustaa automaatio- ja valvontajärjestelmillä vuoteen 2025 mennessä, kun tämä on teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.

– Joitakin muitakin muutoksia on tulossa, mutta niihin on syytä palata vasta asian lopullisesti ratkettua, Haakana toteaa.

Ympäristöministeriön tiedotti asiasta

Ympäristöministeriö kertoi hiljattain tiedotteessaan, että EU-maiden suurlähettiläät ovat saavuttaneet Brysselissä sovun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta. Direktiiviehdotus vie EU:ta kohti energiatehokkaampia rakennuksia ja vähähiilistä rakennuskantaa muun muassa sähköautojen latausmahdollisuuksia ja rakennusten korjauksia vauhdittamalla.

Direktiiviehdotuksen mukaan uusiin tai laajasti korjattaviin asuinrakennuksiin, joissa on yli 10 pysäköintipaikkaa, asennetaan putkitus kaapelointia varten siten, että jokaiseen pysäköintipaikkaan on mahdollista myöhemmin asentaa sähköautojen latauspiste.

Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta direktiiviehdotus on tervetullut kirittäjä, toteaa tiedotteessa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Muun tyyppisissä rakennuksissa, joissa on yli 10 pysäköintipaikkaa, olisi uudisrakentamisessa ja laajojen korjausten yhteydessä asennettava ainakin yksi latauspiste ja lisäksi putkitus siten, että sähköautojen latauspiste on mahdollista asentaa myöhemmin vähintään joka viidenteen pysäköintipaikkaan. Jäsenmaiden tulee asettaa vuoteen 2025 mennessä vaatimukset latauspisteiden vähimmäismäärästä myös kaikkiin rakennuksiin, joissa on yli 20 pysäköintipaikkaa, ei kuitenkaan asuinrakennuksiin.

Direktiiviehdotuksen mukaan jäsenmaiden tulee laatia pitkän aikavälin peruskorjausstrategia rakennuskannan muuttamiseksi erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä.

Suomi on jo ottanut askeleita oikeaan suuntaan

– Suomi on jo ottanut tärkeitä askeleita direktiivin osoittamaan suuntaan. Energia- ja ilmastostrategiamme ja ilmastopolitiikan suunnitelmamme ohjaavat kohti vähäpäästöistä liikennettä, uudisrakentamisessa ollaan lähellä nollaenergiatasoa ja uusi vähähiilisen rakentamisen ohjelma vauhdittaa kehitystä julkisella puolella. Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta direktiiviehdotus on tervetullut kirittäjä, toteaa tiedotteessa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Ratkaisut perustuvat Euroopan komission antamaan ehdotukseen rakennuksen energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta 30.11.2016 osana niin sanottua puhtaan energian pakettia, joka pyrkii vauhdittamaan EU:n siirtymistä vähähiiliseen talouteen vuoteen 2030 mennessä.

EU:n energiaministerit muodostivat direktiivistä yleisnäkemyksen istunnossaan kesällä 2017, jonka jälkeen asia siirtyi Euroopan parlamentin käsittelyyn. Jäsenmaiden, komission ja parlamentin väliset niin sanotut kolmikantaneuvottelut saatiin päätökseen viime joulukuussa. EU-suurlähettiläiden saavuttama yhteisymmärrys vahvistaa joulukuun kolmikantaneuvotteluissa saavutetun alustavan sovun. Astuakseen voimaan direktiivi tarvitsee vielä lopullisen hyväksynnän Euroopan parlamentilta.

EK

Jaa artikkeli


Aiheesta Uutiset

BLOGIT

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2018