Mikä on ulkoilman laatu tänään?

Ulkoilman epäpuhtaudet vaikuttavat vahvasti myös sisäilman laatuun. Nykyinen käytössä oleva ilmanlaatuindeksi kattaa kaikki mittausasemalla mitatut saasteet. Nanoluokan hiukkasten pitoisuutta ei mitata, vaikka niillä on huomattavia terveysvaikutuksia, koska niille ei vielä ole asetettu ulkoilman raja-arvoja.

Emme voi elää pullossa, vaan ulkoilman ja sisäilman välinen Ilmanvaihtuvuus on välttämätöntä jo hiilidioksidin ja muiden sisälähteiden poistamiseen, eikä täydellistä suodatinta, joka estäisi kaikki ulkoilman epäpuhtaudet pääsemästä sisään ole vielä kehitetty. Nykyiset tuloilman suodattimien valintaperusteisiin tarvitaan myös tietoa ulkoilman laadusta eräiden tekijöiden suhteen. Jossakin päin maailmaa ulkoilman laatu voi olla paikallisesti niin huono, että Ilmanvaihdon käyttö voidaan kieltää.

Mitä tavallisin, säätiedotuksista tuttu ulkoilman laatuindeksi kertoo?

Suomessa käytetään Ilmanlaatutiedotuksessa Helsingin seudulla alun perin kehitettyä ilmanlaatuindeksiä. Indeksiväri kuvaa ilmanlaatua viidessä luokassa värillä ja sanallisesti hyvästä erittäin huonoon. Ilmanlaatuindeksi kuvaa näiden luokkien yhteyttä terveysvaikutuksiin ja normeihin.

Kun ilmanlaatu on huono, terveysvaikutukset ovat mahdollisia herkillä ihmisillä. Ilmanlaadun ollessa hyvä tai tyydyttävä, terveysvaikutukset ovat taas tutkimustiedon valossa hyvin epätodennäköisiä.

Ilmanlaatuindeksi lasketaan tunneittain kullekin mittausasemalle. Indeksi kattaa kaikki mittausasemalla mitatut saasteet. Laskennassa otetaan huomioon rikkidioksidin (SO2), typpidioksidin (NO2), hengitettävien hiukkasten (PM10), pienhiukkasten (PM2.5), hiilimonoksidin (CO) ja otsonin (O3) pitoisuudet. Mukana ei siis ole nanoluokan hiukkasten pitoisuutta, vaikka sillä on huomattavia terveysvaikutuksia, koska sille ei vielä ole asetettu ulkoilman raja-arvoja. Niiden luotettava mittaaminen on myös vaikeampaa.

Ilmanlaatuindeksin yhteys vaikutuksiin

Jos ilmanlaatuindeksin arvo on erittäin huono tai huono, on sillä mahdollisia terveysvaikutuksia herkillä väestöryhmillä, sekä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä.

Jos indeksilukema on välttävä, ovat terveysvaikutukset epätodennäköisiä sekä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä

Jos indeksilukema on tyydyttävä, ovat terveysvaikutukset hyvin epätodennäköisiä, mutta selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia on pitkällä aikavälillä.

Jos taas indeksilukema on hyvä, ei todettuja terveysvaikutuksia ole ja luontovaikutuksetkin ovat lieviä pitkällä aikavälillä

Indeksin taustalla ovat ilmanlaadun ohje-, raja- ja kynnysarvot sekä THL:n asiantuntijoiden arvio pitoisuuksien yhteydestä terveysriskeihin, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta.

Miten indeksi määräytyy?

Kullekin saasteelle määritetään ali-indeksi ja näistä korkein mitattu saastekohtainen indeksi on mittausaseman ilmanlaatuindeksi.  Siten mittausasemien indeksit eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska eri paikoilla korkein saastekohtainen indeksi voi olla eri, jossain typpidioksidi ja jossain muualla hiukkaset.

Nykyinen käytössä oleva ilmanlaatuindeksi on YTV:n (nyk. HSY) kehittämä. Indeksi on otettu käyttöön vuonna 1988 ja nykyisellä periaatteella laskettu indeksiä on käytetty tiedotuksessa vuodesta 1993. Laskentaperusteita on uudistettu vuosina 2002 ja 2007. Indeksi poikkeaa muissa maissa käytetyistä indekseistä siinä, että se on tuntipohjainen. Muualla arvoon vaikuttavat sekä vuorokausi-, kahdeksan tunnin että yhden tunnin keskiarvot.

Lähempiä tietoja esimerkiksi indeksiluokkien määräytymisestä pitoisuuksien mukaan löytyy ilmatieteen laitoksen nettisivuilta http://ilmatieteenlaitos.fi/  Pitoisuusrajat on uudistettu vuonna 2007.

Lisätietoja: ilmatieteenlaitos.fi

 

Teksti: Esko Kukkonen | Kuva: Ilmatieteenlaitos

Jaa artikkeli

Aiheesta Tutkimus

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2018