Nousevatko sisäilmaston laatu ja energiansäästö EU:ssa samalle viivalle?

Viime marraskuussa EU:n komissio julkaisi ehdotuksen EU:n energiansäästötoimista ja niiden tavoitteista. Ehdotettuja muutoksia on sen jälkeen käsitelty useassa EU:n elimessä sekä kansallisilla tahoilla. Aihetta käsitellään parhaillaan Euroopan parlamentissa. Siellä on tuotu selvästi esille sisäilmaston laadun ja ihmisten hyvinvoinnin tärkeys energiansäästötoimia toteutettaessa. Erityisesti suomalainen meppi Anneli Jäätteenmäki on kunnostautunut asiassa.

Ehdotuksessa esitettiin muutoksia EU:n energiansäästötavoitteisiin sekä sitä myöten myös muutoksia energiansäästöön liittyviin EU:n direktiiveihin; energiatehokkuusdirektiiviin EED sekä rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin EPBD. Komission ehdottamia muutoksia on sen jälkeen käsitelty useassa EU:n elimessä sekä kansallisella taholla. Alkukesästä jäsenvaltioita edustava Euroopan neuvosto sai valmiiksi kantansa asiassa. Siitä oli artikkeli viime uutiskirjeessä.

EU parlamentin valiokunta hyväksyi Jäätteenmäen ehdotuksen pääpiirteissään.

Parlamentin ympäristö- ja terveysvaliokunta piti kokouksen syyskuun alussa, jossa käsiteltiin asiassa raportöörinä olevan Anneli Jäätteenmäen kannanottoehdotusta valiokunnalle. Jäätteenmäki ehdotti parlamentin korostavan lausunnossaan komission ehdotuksesta myös sisäilmaston laadun ja ihmisten hyvinvoinnin ja viihtymisen huomioonottamista energiansäästötoimissa. Näkökulma on ollut usein esimerkiksi REHVAn kommenteissa esillä, mutta nyt tuo tärkeä näkökulma on tullut mukaan myös virallisen lausunnonantaja taholta. Suomessa ei esimerkiksi eduskunta ottanut asiaa esille käsitellessään ehdotusta viime keväänä.

EU parlamentin valiokunta hyväksyi Jäätteenmäen ehdotuksen pääpiirteissään. Se saattaa tarkoittaa, että sisäilmaston laatu on nousemassa aiempaa tärkeämmäksi tekijäksi tai näkökulmaksi EU:n energiansäästötoimissa. Asiaa käsitellään vielä kuitenkin useammassa elimessä. Seuraavaksi se tulee esille lokakuussa parlamentin energia- ja teollisuusvaliokunnassa, jonka raportööri Bent Bendtsen tehnyt lähes vastaavanlaisen sisäilmastonäkökohtia korostavan kannanottoehdotuksen.

Euroopan parlamentti käsittelee asiaa lopullisesti marraskuussa. Lopullista päätöstä varten on todennäköistä, että asiassa vielä päädytään parlamentin, komission ja neuvoston välisiin niin kutsuttuihin trilogineuvotteluihin, joiden tuloksia on vaikea ennakoida.

Anneli Jäätteenmäki taustoittaa EU:n energiapolitiikkaa

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki totesi valiokunnan kokouksen jälkeen, että lopputulos jää nähtäväksi.

– Suurimmat uhat ja mahdollisuudet on tunnistettu melko hyvin: EU:n energiaomavaraisuuteen, eri maiden välisiin siirtoyhteyksiin ja vähähiilisempään energiantuotantoon liitetyt kysymykset ovat laajasti hyväksyttyjä.

– Mitä pidemmälle yhteisymmärrystä saadaan edistettyä valiokuntakäsittelyssä, sitä todennäköisempää on, että koko parlamentti asettuu samalla kannalle, hän kuitenkin arvelee.

EU:n energiapolitiikka on ollut hyvin tiukkaa ja tavoitetietoista ja sitä, varsinkin komission ehdotuksia on arvosteltu. Anneli Jäätteenmäki kuitenkin arvelee, että komissiolla on kohtuullisen hyvä näkemys eurooppalaisen energiapolitiikan haasteista.

– Suurimmat uhat ja mahdollisuudet on tunnistettu melko hyvin: EU:n energiaomavaraisuuteen, eri maiden välisiin siirtoyhteyksiin ja vähähiilisempään energiantuotantoon liitetyt kysymykset ovat laajasti hyväksyttyjä.

Asiaan avuksi ajateltu, muutama vuosi sitten perustettu, Euroopan energiaunioni ei ole kuitenkaan saanut oikein ilmaa siipien alle. Jäätteenmäki toteaa tähän, että on varsin luonnollista, että siirryttäessä ideointivaiheesta ja ensimmäisistä esityksistä toteuttamiseen kansalliset erot nousevat esiin. Yhdessä ulkoisen turvallisuuden kanssa energiaan liittyvät kysymykset ovat jäsenvaltioiden vallankäytön ydintä. Hän korostaa myös, että kun energiaunionissa liittyvät yhteen turvallisuus- ja energiapolitiikka, on selvää, että kompromissien muodostuminen kestää pitkään.

– Tätä taustaa vasten en sanoisi, että energiaunioni on vielä mennyt pieleen. Näin suuret hankkeet vaativat aikaa ja ennen kaikkea luottamusta jäsenmaiden välillä. Tulosta tulee sitä mukaa, kun luottamusta löytyy.

Sisäilma-asioihin ollaan heräämässä

Anneli Jätteenmäki toteaa tyytyväisenä, että sisäilman laadun merkitykseen ollaan siis vähitellen heräämässä eri puolilla Eurooppaa.

– Tämä liittyy paitsi tutkimustiedon lisääntymiseen, niin myös siihen, että parantuva energiatehokkuus asettaa uudenlaisia haasteita ilmanvaihdolle ja erilaisten rakennusmateriaalien sekä esimerkiksi maaperästä tulevien emissioiden hallintaan.

Hatarasta talosta tuuli puhaltaa likaisen ilman pois ja energiatehokkuustalkoot alkoivat sisäilmatalkoita aiemmin. Jätteenmäki toivoo, että molemmat asiat saadaan kuntoon.

– Kosteus- ja homeongelmat ovat yleisiä ympäri Eurooppaa, mutta täällä niihin ei kiinnitetä niin paljon huomiota.

Rakennusten salaojitus on usein melko kehnolla tasolla, eikä kosteudenhallinta tunnu muutenkaan olevan ykkösprioriteetti.

– Toisaalta huoneilman suurehko suhteellinen kosteus saattaa auttaa tilanteeseen jossain määrin, kun altistus ei tule kuiville limakalvoille, Jäätteenmäki arvelee.

– Asiantuntijatietoa tarvitaan tässä asiassa lisää, ja uskon, että suomalaisilla olisi tässä paljon annettavaa.

Kaukolämpö ei toimi kaikkialla

Meillä Suomessa ja muissa pohjoismaissa harrastetaan paljon energiatehokkaita kollektiivisia ratkaisuja kuten kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä. 
– Ne eivät sellaisenaan sovellu moneen muuhun maahan, Anneli Jäätteenmäki toteaa.

Monessa maassa kaukolämmitykseen ja kaukojäähdytykseen soveltuva infrastruktuuri on olematon. Esimerkiksi täällä Brysselissä kattavan verkoston rakentaminen vaatisi suurkaupungin katujen avaamista ja varmuutta siitä, että asiakkaita tulee.

– Esimerkiksi Suur-Brysselin alueella on 19 kuntaa. Kattavan verkoston rakentaminen vaatisi näiden kuntien ja niiden eri toimijoiden saumatonta yhteistyötä

Myös lämmityskauden ollessa kohtuullisen lyhyt kaukolämmityksen ja kaukojäähdytyksen skaalaetuja ei nähdä niin selvästi.

– Energiaa säästäviä käytäntöjä omaksutaan hitaammin, kun ei ole pakko, painottaa Jäätteenmäki.

Belgiassa tai sitä etelämpänä ei ole paukkupakkasia.

– Useimmissa kerrostaloasunnoissakin on omat kaasu- tai sähkölämmitteiset lämminvesivaraajat, eikä edes talokohtaista lämmitystä, kertoo Jäätteenmäki.

– Kaikki tämä ja moni muu asia, kuten ulko-ovien kynnyksettömyys syövät energiatehokkuutta. Parannettavaa on siis paljon.

Esko Kukkonen

Jaa artikkeli

Aiheesta Uutiset

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2017