Havaintoja ISES–ISIAQ 2019 -konferenssista

Yhdeksi mielenkiintoisimmista aiheista osoittautui kahden lääkärin, amerikkalaisen Stephanie Taylorin ja sveitsiläisen Walter Hugentoblerin ”The healing power of indoor air and material surfaces”.

Altistumis- ja sisäympäristötutkimuksen kattojärjestöjen ISESin (International Society of Exposure Science) ja ISIAQin (International Society of Indoor Air Quality and Climate) elokuussa Liettuan Kaunasissa järjestämässä yhteiskonferenssissa nähtiin lukuisia kiinnostavia esityksiä ympäri maailmaa paikalle saapuneilta tutkijoilta. Esitykset oli jaoteltu samaa aihealuetta käsitteleviin sessioihin ja yhdeksi mielenkiintoisimmista osoittautui hieman yllättäen kahden lääkärin, amerikkalaisen Stephanie Taylorin ja sveitsiläisen Walter Hugentoblerin, ”The healing power of indoor air and material surfaces” eli vapaasti suomennettuna sisäilman ja materiaalipintojen parantava voima.

Etukäteen suhtauduin sessioon sen raflaavan nimen vuoksi jokseenkin epäilevästi, mutta esitykset osoittautuivat ajatuksia herättäviksi. Session nimestä poiketen toisiinsa linkitettyjen esitysten pääaiheina olivat kuivaan sisäilmaan ja sisätilojen mikrobistoon liittyvät haitalliset terveysvaikutukset. Esittäjien mukaan aihealueen ongelmat pohjautuvat muutoksiin ihmisten elinympäristössä: muun muassa kaupungistuminen, tiivis, energiatehokas rakentaminen ja keinotekoiset rakennusmateriaalit ovat muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana aiheuttaneet sisätilojen eristäytymisen ihmisten luonnollisesta elinympäristöstä. Tämän seurauksena sisätilan mikrobisto poikkeaa huomattavasti ulkoilman vastaavasta lajimäärältään ja patogeenisten lajien osuus voi korostua. Lisäksi kylmässä ilmastossa sisäilma voi ajoittain olla erittäin kuivaa.

Ihmisten terveyden kannalta optimaalinen sisäilman suhteelliseksi kosteudeksi on hieman lähteestä riippuen määritelty noin 35–55 %, ja esityksissä huomiota kiinnitettiin erityisesti alle 20 %:n suhteelliseen kosteuteen. Taylorin mukaan matalassa kosteudessa ihmisten hengitysteiden luonnolliset puolustusmekanismit heikentyvät, sairastuneiden oireet pahenevat ja toisaalta virukset sekä muut taudinaiheuttajat selviytyvät paremmin. Väitteiden tueksi hän esitteli tutkimustuloksia, joissa alhaisen ilmankosteuden oli havaittu lisäävän sairastelua vanhainkodissa, sairaalassa ja kouluympäristössä. 

Aihe on suomalaisittain mielenkiintoinen, sillä huomio on täällä kiinnittynyt ymmärrettävistä syistä liiallisen kosteuden ehkäisemiseen, mutta kuivasta ilmasta puhutaan harvemmin. Rakentamislainsäädännössä ja -suosituksissa keskitytään lähinnä ehkäisemään kosteuden tiivistymistä ja siitä aiheutuvia kosteusvaurioita. Sisäilmastoluokituksen aikaisemmissa versioissa on S1-luokan osalta ollut sisäilman alimman suhteellisen kosteuden tavoitearvona 25 %, mutta tämä on luokituksen vuoden 2018 versiosta poistettu. Rakentamismääräyskokoelmasta löytyy maininta tarpeettoman korkeiden lämmityskauden huonelämpötilojen välttämisestä alhaisesta sisäilman suhteellisesta kosteudesta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Olen kuitenkin tutkimuksissamme havainnut, että esimerkiksi pääkaupunkiseudun ilmastossa sijaitsevissa koulurakennuksissa sisäilman suhteellinen kosteus voi lämmityskaudella normaaleissa huonelämpötiloissa pysytellä yhtäjaksoisesti 20 %:n alapuolella useampia viikkoja. 

Mikrobeista Hugentobler käsitteli ihmisten altistumista hyödyllisille mikrobeille. Altistuminen  tapahtuu osittain luonnollisen synnytyksen yhteydessä ja lopullinen altistuminen elinympäristössä ruoan, juoman, hengityksen ja ihon kautta. Hänen mukaansa nykyaikaiset rakennukset ja niissä käytetyt materiaalit eivät tarjoa suotuisia elinolosuhteita mikrobeille. Lisäksi mikrobeja on yleisesti pidetty haitallisina ja pyritty mahdollisimman steriileihin asumisolosuhteisiin, mikä on johtanut vähäisempään altistumiseen hyödyllisille mikrobeille.

Viimeaikainen kehitys mikrobien tutkimusmenetelmissä on paljastanut, että esimerkiksi suolistobakteereilla on huomattavasti suurempi vaikutus ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kuin aikaisemmin on luultu. Asuinympäristön mikrobien vaikutuksia on selvitetty muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreessa tutkimuksessa, jossa maalaistalojen mikrobiston havaittiin pienentävän lasten astmariskiä tavanomaisten rakennusten mikrobistoon verrattuna. Lisäksi tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että erilaisten desinfiointiaineiden käyttö voi tuhota harmittomampia mikrobeja ja samalla lisätä elintilaa haitallisemmille mikrobeille. 

Home- ja kosteusongelmaisten rakennusten lisäksi Suomessa oireillaan myös rakennuksissa, jotka käytössä olevien työkalujen mukaan ovat kunnossa. Sisäilmaongelmat tuntuvat myös olevan yliedustettuina kylmemmillä asuinalueilla, kuten Pohjoismaissa, vaikka yleisesti rakenteiden on havaittu olevan kuivempia ja kemiallisten yhdisteiden pitoisuuksien matalampia kuin lämpimämmillä alueilla. Sessiossa nostettiin esiin tekijöitä, jotka tähän mennessä ovat jääneet vähemmälle huomiolle ja kaipaisivat lisää tutkimusta.

 

 

Tuomas Alapieti

tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto, Rakennustekniikan laitos

Jaa artikkeli




Aiheesta

BLOGIT

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2019