Hyvä sisäilma on kaikkien yhteinen tavoite

Sisäilmayhdistyksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on parantaa olemassa olevien kiinteistöjen sisäilman laatua. Tavoite on yhteinen ja kansallisesti ainutlaatuisen tärkeä, koska koko yhteiskunnan toiminta perustuu toimiviin tiloihin, joissa voidaan turvallisesti työskennellä, opiskella, harrastaa ja asua. Lisäksi näihin rakennuksiin on sidottu 45 % eli noin 365 mrd. € suomalaisesta kansallisvarallisuudesta.

Onkin ollut innostavaa päästä yhteisen pöydän ääreen kuntien kanssa miettimään ratkaisuja, sillä heidän ensisijainen tavoitteensa on tarjota palveluja sisäilmaltaan hyvissä tiloissa. Kunnat haluavat tehdä tämän vastuullisesti huomioiden energiatehokkuuden ja ympäristövaikutukset. Verkostomaisella toiminnalla voidaan hyvät käytännöt tarjota kaikkien kuntien sovellettaviksi.

Sisäilmayhdistyksen ensimmäinen Hyvä sisäilma -suositus sekä kuntien sisäilmaverkoston laatima julkisten palvelurakennusten ilmanvaihdon yleisohje ja perustelumuistio julkaistiin 14.3.2019. Mukana työssä oli asiantuntijoita tutkimuslaitoksista, yliopistoista ja yrityksistä. Työ on perusteellisesti tehty ja lopputulosta on kehuttu. Toki kritiikkiäkin on saatu. Osa kriittisistä kommenteista perustuu pikaisiin verkkokeskusteluihin, eikä ohjetta ole ehditty vielä lukea kunnolla. Taustalla on myös näkemyseroja ilmavaihdon käytöstä. Toisaalta kuuluu myös huoli, miten tätä ohjetta osataan noudattaa oikein eikä oteta vain rusinoita pullasta. Tästä olemme samaa mieltä. Sen vuoksi työ jatkuu ja kaikkien panosta tarvitaan, että asioihin saadaan parannusta. Tarvitsemme oppaita, ohjeita ja koulutusta käytännön työhön, jotta ohjeen mukainen toimintatapa saadaan oikein jalkautettua. Mutta ennen kaikkea tarvitsemme kaikki huippuosaajat mukaan työhön, jolla nostetaan ja vakioidaan Suomen sisäilman, ilmanvaihdon, tilojen käyttömukavuuden ja terveellisyyden tasoa. Tämän vuoksi järjestämme 21.5. aiheesta iltapäiväseminaarin. Siitä on tulossa lisätietoa muun muassa seuraavassa uutiskirjeessä ja Twitterissä @siuutiset.

Ilmanvaihdon jaksottainen käyttö on yleisesti käytössä oleva toimintatapa rakennuksissa, joissa tiloja käytetään lähinnä arkipäivisin ja säännöllisinä aikoina. Jotkut ovat vetäneet johtopäätöksen, että ilmanvaihdon jaksottainen käyttö on ollut syynä, että meillä ylipäätään on homeongelmaisia rakennuksia, mutta se on virheellinen käsitys.

Lukuisien tutkimusnäyttöjen perusteella homeongelmat ovat pääosin peräisin rakenteiden liiallisesta kosteusrasituksesta. Sen taustalla on vaurioitumiselle alttiita rakenneratkaisuja, lykättyjä peruskorjauksia sekä huollon ja ylläpidon laiminlyöntejä. Epäilyksiä ilmanvaihdon toimintaan herää myös, jos huonelämpötila on liian korkea. Se koetaan usein ilmanvaihdon riittämättömyytenä tai yleisesti sisäilman tunkkaisuutena. Korkea sisälämpötila kylmänä vuodenaikana aiheuttaa myös sisäilman suhteellisen kosteuden laskua, mikä aiheuttaa itsessään oireita tai muun oireilun lisääntymistä.  Olisikin merkittävä parannus sekä sisäolosuhteille että ilmastolle, jos liian korkeita talviaikaisia sisälämpötiloja saataisiin laskettua, kuten HSY:n max 22 – kampanja muistuttaa. 

Ilmanvaihdon käytöstä on jo tutkimusta ja oppaita, mutta lisätutkimusta tarvitaan. Antti Alangon tuoreen rakennusterveysasiantuntijakoulutuksen lopputyön ”Ilmanvaihdon käyttötapojen ja käyttötasojen vaikutus sisäilmaan koulurakennuksissa” johtopäätös oli, että sekä jatkuvalla ilmanvaihdon osatehokäytöllä ja jaksottaisella ilmanvaihdon käytöllä voidaan saavuttaa hyvä sisäilma, kunhan järjestelmä toimii oikein ja säädöt ovat kunnossa. Muun muassa. koulurakennuksissa on mahdollisuus jaksottaiseen ilmanvaihdon käyttöön myös ilmanvaihtoasetuksen 1009/2017 tueksi tehdyn oppaan mukaan, mikäli ilmanvaihtojärjestelmän minimi-ilmavirta on merkittävästi suurempi kuin 0,15 (dm³/s)/m². Koulujen ilmavirran ohjearvo on 25-kertainen eli 4 (dm³/s)/m² sisäilmastoluokassa S2. Ilmavirtoja ei yleensä pystytä pienentämään vaadittuun tasoon yleisilmanvaihtokoneilla, ja pienentämisen seurauksena ei välttämättä toteuteta vaatimusta, että ilma vaihtuisi kaikissa tiloissa. Lahdessa rakenteilla olevaan kohteeseen kokeillaan ratkaisua, jossa käytön ulkopuoliselle ajalle rakennetaan oma ilmanvaihtojärjestelmä. Odotan kiinnostuneena tuloksia tästä.

Nyt kun kuntien sisäilmaverkoston tekemä työ on saatu julkistettua, toivoisin kaikkien tutustuvan siihen huolella ja miettivän tulevaisuuden ratkaisuja sen pohjalta. Asioiden kehittyminen vaatii keskustelua eri osapuolten kesken. Aihe on monisäikeinen, joten tarvitsemme keskusteluun avarakatseisuutta ja argumenttien huolellista perustelua, jotta yhteinen etu voittaa. Yksi ohje ei tee maailmaa valmiiksi, vaan tarvitaan tekijöitä, osaajia, koulusta ja oikeanlaista asennetta. Mutta tämä ohje on hyvä askel suuntaan, jossa päätökset tehdään harkitusti ja tutkittuun tietoon perustuen.

 

Mervi Ahola

Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja

Jaa artikkeli





Aiheesta

BLOGIT

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2019