Hyvää sisäilmaa, kiitos!

Pysähdy hetkeksi miettimään, mitä ajatuksia ja tunteita otsikko sinussa herättää.

Toisille otsikko tarkoittaa vaatimusta paremmasta sisäilmasta, jos sen laadusta on ollut epäilystä esimerkiksi omalla työpaikalla, kotona tai lapsen koulussa. Toisille taas tulee kiitollisuuden tunne, kun sisäilma-asioissa on saatu parannusta. Otsikko voi tarkoittaa myös sitä, että suunniteltaessa uutta rakennusta sisäilman laadulle asetetaan korkeat tavoitteet.

Omat kokemuksemme sisäilma-asioista värittävät sitä kuvaa, millaisena asiat näyttäytyvät meille, millä tavalla luemme uutisia ja minkälaista tietoa jaamme eteenpäin. Myös se, minkälaista tietoa uskomme, riippuu siitä, miten asioista ajattelemme. Tampereen yliopiston tiedonhaun professori Eero Sormusen sanoin: ”Vastaanottajalle jää paljon vastuuta siitä, ettei ”tietoa” pidetä totena tai jaella eteenpäin. Tilanne mutkistuu, kun ”tieto” leviää moniin kanaviin ja alkulähde hämärtyy.” Tämän vuoksi olisi hyvä välillä haastaa itseään myös kyseenalaistamaan omia ennakkokäsityksiään ja uskomuksiaan. Ihmisillä on taipumus uskoa tietoa, jota haluaa kuulla, koska se on itselle tuttua ja turvallista.

Useat kunnat investoivat tulevina vuosina paljon rakennuskannan uusimiseen ja korjaamiseen. Tässä on toki suuria eroja kuntien välillä. Päätösten taustalla tulisi olla perusteelliset tiedot rakennusten nykykunnosta ja siitä, missä ja minkälaisissa tiloissa palveluja halutaan tulevaisuudessa tuottaa. Median maalaama kuva rakennusten sisäilman laadusta ei aina vastaa todellisuutta. Julkinen paine vaikuttaa voimakkaasti kunnan sisäilma-asioiden hoitamiseen ja kohteiden väliseen priorisointiin. Tämä taas saattaa johtaa siihen, että toimenpiteitä kohdistetaan sinne, missä huuto on kovinta, vaikka toisaalla niitä tarvittaisiin kipeämmin.

Rakennuksia ei voi jakaa ’terveisiin tai puhtaisiin’ ja ’sairaisiin’ rakennuksiin, vaan rakennukset ovat jotain siltä väliltä. Rakennuksissa on usein pieniä tai isoja puutteita, joihin vastataan huollon ja ylläpidon keinoin sekä isommilla peruskorjauksilla. Tässä lehdessä kerromme mm. Kouvolassa tehdyistä kiinteistökierroksista, joilla pienempiä puutteita saadaan nopeasti korjattua. Nopea reagointi on tärkeää sisäilma-asioiden hoidossa.

Sisäilma-asioiden hallinta ei ole pelkkää rakennuksen tutkimista ja korjaamista. Entistä enemmän tulisi panostaa tiedottamiseen ja viestintään. Somessa tieto leviää, mutta myös muuttuu matkalla. Olisikin hyvä muistaa, että vaikka jokin asia on kirjoitettu nettiin, se ei tee siitä totta.

Vaikka mediassa uutisoidaan ongelmista, ja niitä tuntuu olevan lähes joka paikassa, täytyy muistaa, että meillä on paljon hyviä rakennuksia ja niitä tehdään myös koko ajan lisää. Onnistunut rakennus- tai korjausprojekti harvoin läpäisee uutiskynnystä, minkä vuoksi tilanne näyttäytyy median kautta melko synkkänä. Sisäilmauutiset-uutiskirjeessä pyrimme jakamaan hyviä kokemuksia ja onnistumisia. Jos sinulla on tällainen mielessä, kerro siitä meille!

 

Mervi Ahola

Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja

Jaa artikkeli




Aiheesta

BLOGIT

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2019