Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset sisäympäristöön – lisää tutkimustietoa ja tutkimusrahoitusta tarvitaan

Ilmastonmuutos ja siihen liittyvä ilmakehän lämpeneminen aiheuttavat huolta eri puolilla maailmaa ja vaikuttavat meihin kaikkiin jollakin tavalla.

Meillä Etelä-Suomessa ilmastonmuutoksen seuraukset ovat nähtävissä erityisesti talviaikaan. Lämpötilat nousevat, sademäärät kasvavat, ja sade tulee useimmiten vetenä. Routaa on aiempaa vähemmän, lumen määrä vähenee, ja lumipeiteaika lyhenee. Talviaikaan pilvisyys lisääntyy ja auringonpaiste vähenee. Kesäaikainen maksimilämpötila kohoaa ja hellejaksot yleistyvät ja kestävät pidempään. Tulevaisuudessa myrskytuulia ja katastrofaalisia myrskyjä sekä tulvia esiintyy entistä enemmän. Nämä ilmaston aiheuttamat muutokset vaikuttavat myös rakennuksiin ja rakennusten sisäilman laatuun. Muun muassa vesisateiden lisääntyessä rakennusten kosteusrasitus on entistä suurempaa eivätkä ulkoseinärakenteet ehdi kuivua saamaan tapaan kuin aiemmin. Homeen kasvulle otolliset olosuhteet lisääntyvät varsinkin rakenteiden ulko-osissa.

Kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin, metaanin ja typpioksidin, maailmanlaajuisten päästöjen määrä vaikuttaa siihen, kuinka paljon ilmastomme muuttuu tulevaisuudessa. Merkittäviä ja moninaisia kansallisia ja kansainvälisiä toimenpiteitä tarvitaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Esimerkiksi erilaiset rakennussektorin energiansäästötoimet, joilla ei vaaranneta sisäilman ja sisäympäristön laatua, rakennusten suunnittelu ja sopeuttaminen muuttuneisiin ilmasto-olosuhteisiin ja äärimmäisiin sääilmiöihin ovat osaltaan näitä tarvittavia toimenpiteitä. Kun suunnitellaan rakennusten energiansäästöstrategioita, on ensiarvoisen tärkeää huomioida vaikutukset sisäympäristön laatuun sekä tilankäyttäjien terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimustietoa näistä energiatehokkuuden parantamisen vaikutuksista on saatavilla niukasti, ja lisätutkimusta parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi tarvitaan. Rakennusten suunnittelussa ja sopeuttamisessa muuttuneisiin sääolosuhteisiin ja ääriolosuhteisiin voimme ottaa oppia tällaisia olosuhteita jo kohdanneilta. Hurrikaanien ja tulvien vaikutuksista ihmisten turvallisuuteen, rakennusten kuormitukseen sekä sisäilman laatuun on jo olemassa hyödynnettävää tutkimustietoa.

Meillä rakennusten ja sisäilman laadun asiantuntijoilla on oma tärkeä roolimme yhteisen globaalin ongelman hallitsemisessa. Meidän on tehtävä entistä enemmän poikkitieteellistä kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja lisättävä osaamistamme ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksissä ja haasteissa. Oma tutkimusmatkani ääriolosuhteisiin ja niiden vaikutusten tutkimiseen alkoi Queenslandin ihmishenkiäkin vaatineissa ja tuhansien kodit tuhonneissa suurtulvissa, Australiassa vuonna 2011. Tulvien laskettua tulva-alueilla ja niiden lähiympäristöissä tehdyissä tutkimuksissa saimme arvokasta tietoa muun muassa erilaisten sisäympäristöaltisteiden esiintymisestä koulu- ja asuinrakennuksissa sekä tulvien jälkeisten korjaus- ja siivoustoimenpiteiden vaikutuksista altistustasoihin.

Ilmastonmuutokseen liittyvien jo toteutettujen tutkimushankkeiden lisäksi tarve uusille tutkimushankkeille ja tutkimusrahoitukselle on merkittävä. Pitkäjänteinen poikkitieteellinen tutkimus vaatii toteutuakseen riittävää rahoitusta. Joitakin aihepiiriin liittyviä kansallisia ja kansainvälisiä rahoitusinstrumentteja on jo olemassa, mutta tarve huomattavalle lisärahoitukselle on suuri.

 

Heidi Salonen

professori, Rakennustekniikan laitos, Aalto-yliopisto
Sisäilmayhdistyksen hallituksen jäsen

Jaa artikkeli




Aiheesta

BLOGIT

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2019