Kosteudenhallinta on koko rakennusalan arvoketjun yhteinen asia

Rakentamisen Laatu RALA ry selvitti viime toukokuussa Rakennusvalvonnan henkilöiden ja RALAn sähköistä järjestelmää käyttäneiden kokemuksia Kuivaketju10-toimintamallin toiminnasta ja sen kehitystarpeista. Selvitys osoitti, että rakennushankkeeseen ryhtyvät tuntevat huonosti ympäristöministeriön asetuksen rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta. Tietoisuus kosteudenhallinnasta on kuitenkin lisääntynyt, ja yhteistyö rakennusalan arvoketjussa on parantunut.

Rakennusalalla mielenkiintoista on alan monimuotoisuus: jokainen rakennustyömaa on käytännössä omanlaisensa. Samoin rakennushankkeeseen ryhtyvät ovat heterogeeninen joukko aina hartiapankkilaisista julkisten hankkeiden ammattitilaajiin. Kuten rakennushankkeisiin ryhtyvät, myös kosteudenhallinnasta olevan tiedon taso vaihtelee. Viestinnän tarve on ilmeinen, vaikka tietoa ja oppaita asiasta onkin saatavilla.

Kosteudenhallintaa tarkastellaan vielä liian työmaakeskeisesti. Kyseessä on kuitenkin koko rakennusalan arvoketjun yhteinen asia, joka kuuluu kaikille hankkeen osapuolille aina tilaajasta suunnittelijan kautta rakentamisen toteuttajiin sekä käyttäjiin ja käytönaikaisiin ylläpitäjiin. Rakennusten ylläpitokin on suunniteltava jo suunnitteluvaiheessa. Kyselyn pohjalta saatiin näyttöä, että Kuivaketju10-toimintamallin avulla voidaan hankkeen eri osapuolten välistä yhteistyötä parantaa, mikä on keskeistä koko kosteudenhallinnan kannalta.

Rakennusvalvonnalla on tärkeä rooli toimintatapojen yhtenäistämisessä. Suurimmissa kunnissa Kuivaketju10-toimintamalli on jo käytössä, ja mallin käyttö etenee, mutta asian etenemistä tulee vielä vauhdittaa. On koko toimialan etu, että jokainen hanke toimii samoilla pelisäännöillä riippumatta kohteen sijaintipaikkakunnasta. Lisäksi tarvitaan ohjausta ja opastusta parhaista käytännöistä, jollainen myös Kuivaketju10-konsepti tarkastuslistoineen on.

RALAn tehtävänä on kehittää toimintamallia. Kyselyn mukaan itse sähköisen järjestelmän käytön koetaan kuitenkin lisäävän työtä, ja nyt onkin tärkeää miettiä, miten työkalua saadaan kehitettyä edelleen ja nivottua riskitarkastelu joustavasti osaksi muuta prosessinhallintaa. Kaikkien osapuolten yhteisenä tavoitteena on rakentaa toimivia, kuivia rakennuksia. Avoimissa vastauksissa eniten positiivista palautetta Kuivaketju10-mallia käyttäjät antoivat sille, että oleellisten kosteusasioiden huomioiminen on helpompaa ja systemaattisempaa.

Kuivaketju10:n toteutusta ohjaa tilaajan nimeämä kosteudenhallintakoordinaattori, joka opastaa hankkeen osapuolia tärkeiden toimenpiteiden todentamisessa. Kyselyn vastausten mukaan kosteudenhallintakoordinaattoria ei ole vielä kovinkaan usein nimetty hankkeisiin eikä hänen tehtäviään tunneta. Kosteudenhallintakoordinaattorin rooli hankkeissa herättää uutena asiana myös kysymyksiä ja jopa pelkoja. Vastaavanlainen liittyi aikoinaan myös työturvallisuuskoordinaattorin rooliin.

Eteenpäin on menty, vaikka työtä ja haasteita riittää jatkossakin. Toimialan ponnistelu kohti parempaa rakentamisen laatua saa Kuivaketju10-mallissa selkeät raamit ja yhtenäiset linjat.

Kuivaketju10 on rakennusprosessin kosteudenhallinnan toimintamalli, jolla pyritään vähentämään kosteusvaurioiden riskiä rakennuksen koko elinkaaren ajan. Kosteusriskien hallinta perustuu ketjuun, jossa riskit torjutaan rakennusprosessin kaikissa vaiheissa ja torjunnan onnistuminen todennetaan luotettavalla tavalla.

Tuula Råman

toiminnanjohtaja, Rakentamisen Laatu RALA ry

Jaa artikkeli






Aiheesta

BLOGIT

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2018