Sisäilma sydämen lähelle

Yksi viime vuosien isoista päänavauksista sisäilma-asioissa on ollut hallituksen käynnistämä kymmenvuotinen Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelma, joka tähtää julkisten rakennusten tervehdyttämiseen. Kuvituskuva: Bigstock

Kuntaliiton mukaan merkittäviä sisäilmaongelmia on noin 18 prosentissa koulujen kokonaisneliömäärästä ja 10–30 prosenttia kunnista ilmoittaa kuntien rakennusten sisäilmatilanteen haastavaksi tai vaikeaksi. Sisäilman laatu erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa on siis syystäkin yksi kuntalaisten huolenaiheista. Tilannetta vaikeuttaa se, että terveydenhuollon asiantuntijat ja kunnan viranomaiset joutuvat tekemään työtään eri suunnista tulevien vaatimusten ristitulessa.

Mielipide-erot sisäilmaan liittyvistä riskeistä hämmentävät niin kansalaisia kuin päättäjiäkin, mutta ristiriidoista huolimatta on hyvä muistaa, että tavoite on kaikilla sama: terveyttä, hyvinvointia ja oppimista edistävä ympäristö.

Suomi johdossa hyvässä ja pahassa

Suomessa aloitettiin kiinnittää huomiota sisäilman ongelmiin kansainvälisesti katsottuna varhain. Vaikka tiedon kertyminen on ollut hidasta, Suomea voidaan pitää edelläkävijänä niin sisäilmaan liittyvässä tutkimuksessa kuin ohjeistuksissakin. Säännösten ansiosta on saatu kuriin muun muassa altistuminen tupakansavulle ja asbestille sekä parannettu rakentamisen laatua, minkä ansiosta olemme Euroopan kärkimaita asumisen laadussa. Terveyden osalta meitä auttaa myös maailman puhtain ulkoilma, mikä heijastuu sisäilman laatuun ja siten myös ilmansaasteiden aiheuttamaan tautitaakkaan.

Sisäympäristöissä oireilu on kuitenkin Suomessa edelleen yleistä, joskin onneksi väestötasolla yleensä lievää ja altistuksen loputtua ohimenevää. Ilmastomme vuoksi rakennukset ovat tiiviitä, sisällä vietetään paljon aikaa ja ilmanvaihdon omaehtoinen säätely on harvoin mahdollista tai järkevääkään. Tällaisissa olosuhteissa vääristä materiaalivalinnoista, rakennusvirheistä, kosteusvaurioista tai ihmisten toiminnasta aiheutuvien epäpuhtauspäästöjen vaikutus voi kertautua ja hoitamattomana aiheuttaa pidempiaikaistakin haittaa.

Sisäilma-aiheisiin liittyvä vilkas julkinen keskustelu vaikuttaa Suomessa väestön, viranomaisten ja päätöksentekijöiden tietoihin ja käsityksiin, mikä voi vääristää mittasuhteita eri riskitekijöiden välillä ja johtaa resurssien kohdentamiseen virheellisin perustein. Tekemistä on: tarvitsemme ratkaisuja rakentamisen laadun vastuukysymyksiin, sairastuneiden tukeen ja auttamiseen sekä sosiaaliturvan kehittämisen tarkastelua.

Rakennuksen tutkiminen avainasemassa

Kuten monet muutkin terveyshaitat myös sisäilman aiheuttamat ongelmat ovat monen tekijän summa. On hyvin tavallista, että terveysoireisiin ja niistä raportoimiseen vaikuttavat ympäristön altisteiden tai epäpuhtauksien lisäksi muutkin tekijät. Näiden tekijöiden esille nostaminen on tärkeää, mutta niitä ei saa käyttää lyömäaseena oireilevia vastaan tai verukkeena jättää huolehtimatta sisäilman haittatekijöistä tai potilaiden asianmukaisesta tutkimisesta.

Hyvästä sisäilman laadusta on kiistatta hyötyä niin tilojen käyttäjille kuin niiden omistajillekin, mutta erityisesti julkisella puolella rajalliset resurssit pitää keskittää sinne, missä niistä on eniten hyötyä. Tuottavin sijoitus on panostaa ongelmien ennaltaehkäisyyn. Ongelmia epäiltäessä kuntotutkimus on paras keino selvittää rakennuksen olosuhteet, joiden perusteella voidaan tehdä arvio sisäympäristön terveellisyydestä. Varmasti vähiten hyötyä on resurssien tuhlaamisesta riitelyyn ja leiriytymiseen, joten sisäilmakysymysten parissa toimivien on tärkeää sitoutua yhteisiin päämääriin ja toistemme kuuntelemiseen.

Päätöksenteon kivijalaksi tieteellinen tutkimus

Yksi viime vuosien isoista päänavauksista sisäilma-asioissa on ollut hallituksen käynnistämä kymmenvuotinen Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelma, joka tähtää julkisten rakennusten tervehdyttämiseen. TT28:n tukena toimii THL:n koordinoima Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma, jonka tavoitteena on vähentää sisäilmaan liittyviä terveys- ja hyvinvointihaittoja lisäämällä aihepiiriin liittyvää ymmärrystä ja osaamista sekä parantamalla ongelmien hallintaa ja terveyshaitoista kärsivien hoitoa ja tukea.

Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma on koonnut yhteen laajan kattauksen sisäympäristön asiantuntijoita, ja se pyrkii toimimaan avoimena keskustelualustana myös ohjelman ulkopuolisille toimijoille. Ohjelman asiantuntijoiden yhteinen toivomus on kuntien päätöksenteon perustuminen laadukkaisiin tutkimuksiin ja kansallisiin selvityksiin. Kuntalaisten hyvinvoinnin eduksi ei ole, että päätöksiä ohjaavat tietoon perustuvan riskinarvioinnin sijasta julkinen keskustelu, kuntien resurssit ja äänekkäimpien tai vaikutusvaltaisimpien toimijoiden omat intressit ja mielipiteet.

Ennakoiva ote ennustaa hyvää lopputulosta

Hyvä sisäilma rakentuu monen vaiheen varaan: kriittisiä kohtia on mm. rakennuksen suunnittelussa, rakentamisessa itsessään,  materiaalivalinnoissa, rakentamisen aikaisessa suojauksessa, siivouksessa ja pölyn leviämisen hallinnassa,  rakennuksen ja sen järjestelmien  asianmukaisessa käytössä, huoltamisessa ja seuraamisessa sekä oikea-aikaisessa reagoimisessa huolto- ja korjaustarpeisiin.

Kunnilla, joilla sisäilma-asiat on tunnistettu strategiassa ja joilla on ennakoiva ote rakennusten kunnon ja sisäilman laadun selvittämisessä, sisäilmatilanne on yleisesti ottaen rauhallisempi ja ongelmat eivät ehdi kärjistymään. Samalla tavoin ihmisten käsityksiä pystytään muokkaamaan ennakoivasti tiedottamalla asioista avoimesti ja ajoissa, mikä lisää luottamusta ja vähentää huolta ja epätietoisuutta. Suomessa on jo kuntia, joissa sisäilma-asiat on saatu hyvin haltuun – näistä onnistumisista kannattaa ottaa oppia ja siirtää myös omassa kunnassa hyväksi havaittuja käytäntöjä eteenpäin muille.

Terveyshaitoista kärsiville palvelupolkuja ja tukea

Ennakoivat toimenpiteet eivät toki auta, jos akuutti sisäilmaongelma on jo päällä. Myös tällöin kuitenkin nopea reagointi, korjaavat toimenpiteet ja hyvä viestintä ehkäisevät tilanteen pitkittymistä ja kärjistymistä.

Sisäympäristöissä oireilevien tilanteessa on meilläkin vielä paljon korjaamista. Puutteita ja kehittämistarpeita on oireilevien kohtaamisessa, hoito- ja palvelupoluissa, diagnostiikassa ja hoidossa, oireilevia tukevissa toimintamalleissa, sosiaaliturvassa ja kuntoutumista tukevissa palvelukokonaisuuksissa. Joskus toimenpiteiden kohde on ympäristö, joskus oireileva, usein molemmat. Kukaan ei saa jäädä ongelmiensa kanssa yksin.

Sisätiloista on peräisin valtaosa hengitysilmastamme läpi koko elämän. Sisäilma-asiat kuuluvat sydämen lähelle, niin meillä asiantuntijoilla, viranomaisilla, päättäjillä kuin kuntalaisillakin.

Kuntavaalit 2021 -blogisarjassamme pohdimme kuntien muuttuvaa roolia.

Lue lisää:

Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018–2028
Sisäilma

Kirjoittajat:

Anne Hyvärinen, tutkimusprofessori, Ympäristöterveys, THL

Kati Huttunen, erikoistutkija, THL


Blogiteksti on alunperin julkaistu THL:n sivulla 21.5.2021.

Jaa artikkeli







Aiheesta

BLOGIT

Matkakertomukset

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2021