Rakennusten pitkän aikavälin peruskorjausstrategia koko toimialan yhteistyön tulos

Ympäristöministeriön yhteistyössä Motiva ry:n, VTT:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa laatima Pitkän aikavälin peruskorjausstrategia 2050 esiteltiin viimeisessä kuulemistilaisuudessa 11.2.2020. Suomen ilmoituksen tulee olla EU:ssa 10.3.2020.

Euroopan Unionin vuonna 2018 voimaan tullut rakennusten energiatehokkuusdirektiivi velvoittaa jäsenmaitaan laatimaan pitkän aikavälin peruskorjausstrategian rakennuskannan muuttamiseksi erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä sisältäen olemassa olevien rakennusten muuttamisen lähes nollaenergiarakennuksiksi kustannustehokkaasti.

-Korjausrakentamisen strategia kohdistuu vuoteen 2020 mennessä valmistuneiden rakennustyyppien – omakoti- ja paritalojen, rivitalojen ja kerrostalojen; liike-, toimisto- ja liikenteen rakennusten; hoitoalan, kokoontumis- ja opetusrakennusten – lämmitykseen, VTT:n erikoistutkija Terttu Vainio selvensi.

Nyt tehty, EU:n velvoittama pitkän aikavälin peruskorjausstrategia on kolmas. Aiemmat strategiat ovat vuosilta 2014 ja 2017.

Strategiatyössä on luotu yleiskatsaus Suomen rakennuskannasta, kartoitettu kustannustehokkaat korjaustoimenpiteet ja niiden rahoitus sekä pitkälle meneviä perusparannuksia edistävät politiikat ja toimenpiteet. Strategiassa on arvioitu myös odotettu energiansäästö, päästövähennykset sekä muut vaikutukset.

Suomen strategiatyön tavoitteena on tuoda esiin korjausrakentamiseen liittyvät näkökulmat, menetelmät ja tavat sekä tarpeet, jotta strategia palvelee mahdollisimman hyvin Suomen tarpeita ja vastaa samalla mahdollisimman hyvin direktiivin asettamiin vaatimuksiin.

Koko toimiala mukana

Strategiaa on työstetty yhteistyössä kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden sekä muiden sidos- ja kohderyhmien kanssa. Helmikuussa 2019 käynnistyneessä hankkeessa on toteutettu kyselyitä ja haastatteluita ja järjestetty useita työpajoja ja kuulemistilaisuuksia.

-Tällainen työ ei toteudu, jollei koko toimiala ole työssä mukana ja saa siihen sopivia työkaluja. Osapuolten välinen yhteistyö on ollutkin erittäin tärkeää tämän pitkän työn aikana. Meidän vahvuutenamme pienenä maana on se, että me olemme löytäneet konkreettisia keinoja asioiden eteenpäin viemiseksi. Meillä on jo lääkkeitä tulevaan, ympäristöministeriön ylijohtaja Teppo Lehtinen totesi.

-Strategiassa esitetty kehitys perustuu tämän hetken tietoihin ja on laadittu sellaiseksi, että se on realistisesti mahdollista saavuttaa olemissa olevilla keinoilla, tähdensi ympäristöministeriön rakennusneuvos Jyrki Kauppinen.

Kun kehitys kehittyy, myös ammattilaisten on kehityttävä ja pysyttävä mukana kehityksessä.

-Tämä puolestaan edellyttää satsauksia koulutuksen ja osaamistason ylläpitämiseen alalla, Kauppinen sanoi.

Mitä seuraavaksi?

Strategiatyö alkaa olla nyt viimeisiä viilauksia vaille valmis, ja Suomen ilmoituksen tulee olla Brysselissä 10.3.2020.

-Sen jälkeen alkaa strategian toimeenpano ja seuranta, ja raportointityökalun valmistelua jatketaan. Ensimmäinen raportointi tapahtuu vuonna 2023, jonka jälkeen tilanteesta raportoidaan kahden vuoden välein, Kauppinen kertoi

-Tämä on meidän tämän hetken paras arviomme vuoteen 2050 asti, mutta tavoitteita voidaan toki päivittää matkan varrella, sillä kehitys on tällä hetkellä aika nopeaa.

Teksti: Anna Merikari

Jaa artikkeli




Aiheesta EU

BLOGIT

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2020