Eduskunnan tarkastusvaliokunta otti kosteus- ja homeasioihin uudestaan kantaa, sillä hallituksen viime vuoden vuosikertomus tuli eduskunnan käsittelyyn. Suureen saliin eli eduskunnan täysistuntoon asia tulee varmasti vielä ennen vuodenvaihdetta.
Tarkastusvaliokunta antoi marraskuun puolivälissä mietinnön. Siinä se katsoo, että viime vuonna annetun eduskunnan kannanoton toteuttamisessa on tehostamistarvetta. Hyvänä valiokunta pitää sitä, että lähes kaikki mietintöön sisältyneet 14 kannanottokohtaa on toteutettu, ne ovat vireillä tai niihin on suunnitteilla konkreettisia kehittämistoimia. Valiokunta pitää hyvä.
Valiokunta pitää myönteisenä sitä, että rakentamisen ohjauksen ja neuvonnan uudistamiseksi on käynnistetty selvitystyö. Myös rakennusterveyteen liittyviä näkökohtia on entistä paremmin huomioitu rakentamista koskevissa säädöksissä, määräyksissä ja ohjeissa. Hyvänä valiokunta pitää myös sitä, että selvitys rakennushankkeiden vahingonkorvaus- ja rikosoikeudellisen vastuun riittävyydestä on aloitettu.
Pätevyysasiat on saatava hoitoon
Valiokunta kiittelee jo käynnistyneitä kehittämistoimia pätevyysvaatimuksien parantamiseksi. Pätevyysvaatimukset koskevat sekä rakennusterveyteen liittyvää koulutusta että kosteus- ja homeongelmien parissa työskenteleviä. Tämä edellyttää kuitenkin halnä myös sitä, että hallinnonalojen yhteistyö on lisääntynyt. Välttämättömänä se näkee kuitenkin toimenpiteiden nopeuttamisen. Hallituksen tulisi tehostaa toimiaan, jotta jo lähitulevaisuudessa kyettäisiin nykyistä paremmin ehkäisemään kosteus- ja homevaurioiden syntymistä sekä pienentämään vaurioista aiheutuvia haittoja. Muutoin rakennusten kosteus- ja homeongelma tulee pysymään vielä pitkään merkittävänä yhteiskunnallisena ja kansanterveydellisenä ongelmana, ja se voi jopa pahentualinnonalojen yhteistyön onnistumista ja sitä, että kehittämishankkeiden toimeenpanoon varataan riittävät resurssit.
Mietinnössä ei nähdä myöskään estettä sille, että pätevyysvaatimuksia alettaisiin laatia myös asuntokaupan yhteydessä kuntotarkastuksia suorittaville henkilöille. Tällä hetkellä näitä pätevyysvaatimuksia ei ole, ja kuka tahansa voi suorittaa kuntotarkastuksia. Valiokunta näkee edelleen merkittäviä lisätutkimustarpeita sen selvittämiseksi, mikä tai mitkä tekijät aiheuttavat kosteus- ja homevaurioituneissa rakennuksissa oireita ja sairastumista, ja mikä on sairauksien syntymekanismi.
Talkoita jatkettava ja tutkimukseen panostettava
Erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala on yhdessä Kosteus- ja hometalkoiden kanssa kunnostautunut eduskunnan kannanoton toteuttamisessa ja viranomaisten yhteistyön lisäämisessä. Hallinnonalalla on esimerkiksi toteutettu tai vireillä useita kehittämistoimia, joilla pyritään parantamaan sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden tutkimista ja hoitoa. Valiokunta kiitteleekin muun muassa syksyllä 2013 toteutettua laajaa lääkäreiden sisäilmakoulutusta, Käypä hoito -suosituksen valmistelua kosteus- ja homeongelmista kärsiville sekä sisäilmasta poikkeuksellisen herkästi oireilevien tutkimusten ja hoidon kehittämistä. Tärkeää on huolehtia, että kaikki terveyshaitoista kärsivät pääsevät asianmukaisiin tutkimuksiin ja saavat apua riippumatta siitä, ovatko he työelämässä tai missä päin Suomea asuvat. Myös silloin kun oireiden ja sairauksien lääketieteellisistä syistä ei ole varmuutta, tulee potilaan saada mahdollisimman hyvää hoitoa.
Tarkastusvaliokunta pitää kosteus- ja hometalkoiden riittävien resurssien turvaamista tärkeänä myös tulevaisuudessa. Tietämys rakennusten kosteus- ja homeongelmista näyttää lisääntyneen muun muassa runsaan julkisuuden, Kosteus- ja hometalkoiden monipuolisen viestinnän sekä eri toimijoiden aktiivisempien toimenpiteiden myötä. Tietämyksen paraneminen on osaltaan vaikuttanut siihen, että kosteus- ja homeongelmaan suhtaudutaan aiempaa asianmukaisemmin.
Mietinnössä pidetään tärkeänä, että toimenpiteitä rakennusalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan edellytysten parantamiseksi tehostetaan. Valiokunta on edelleen huolestunut rakennusten energiatehokkuuden parantamistoimien vaikutuksesta sisäilman laatuun. Koska riskit sisäilman heikkenemisestä ovat todellisia, tulisi tilanteen seurantaan ja asianmukaisen ohjeistuksen aikaansaamiseen kiinnittää erityistä huomiota.
Korjaamisessa on edelleen ongelmia
Valiokunta näkee yhä vakavia puutteita julkisten rakennusten korjauksissa. Sen arvion mukaan esimerkiksi uhkakuvaa lasten ja nuorten oireilun ja sairastumisen lisääntymisestä sekä lasten aikuisia korkeammasta sairastumisriskistä ei ole vielä otettu riittävän vakavasti. Äskettäin julkaistun oppilaitosten, päiväkotien sekä sosiaali- ja terveysalan rakennusten kunnostamissuunnitelman toteuttaminen edellyttäisi noin 100 miljoonan euron vuosittaista valtion tukea kymmenen vuoden ajan. Valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että suunnitelman toteuttamista tuettaisiin nykyistä suuremmalla valtion tuella. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Valiokunta antaa kiitosta merkittäville parannuksille, jotka koskevat julkisten rakennusten korjauksiin myönnettäviä valtion tuen ehtojen parantamista.
Valiokunta ehdottaa, että kaikki eduskunnan hyväksymän kannanoton kohdat jäävät edelleen voimaan. Se kiinnittää huomiota kahteen asiaan: siihen, että kosteus- ja homeongelmatilanteen parantaminen on pitkäaikainen prosessi, ja siihen, että kehittämistoimet kannanoton toteuttamiseksi ovat pääsääntöisesti vasta vireillä tai suunnitteilla. Valiokunta pitää hyvänä toimintatapana sitä, että keskeisten ministeriöiden kansliapäälliköistä ja muista asiantuntijoista koostuva seurantaryhmä edistää ja seuraa kannanoton toteuttamisen suunnittelua ja toimeenpanoa. Vuodelta 2014 annettavassa kertomuksessa hallituksen tulee arvioida, millä keskeisimmillä toimilla se on parantanut uudis- ja korjausrakentamisen sekä rakennusten ylläpidon laatua.
EK