Ilmanvaihdon mitoitusoppaiden päivitys paljasti myös tutkimustarpeita

Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (1009/2017) tuli voimaan vuoden 2018 alussa. Sen toteuttamisen tueksi laadittiin kaksi ilmanvaihdon mitoitusopasta: toinen asuinrakennuksille ja toinen muille rakennuksille.

Oppaat korvaavat aiemmin kumotun Rakentamismääräyskokoelman osan D2 liitetaulukot. Oppaat ovat nyt olleet vuoden käytössä ja niistä on saatu käytännön kokemusta. Vuoden 2019 aikana kerättiin palautetta oppaista, jotka päivitettiin ja korjattiin. Oppaat ovat saatavissa mm. FINVACin verkkosivuilta osoitteessa https://www.finvac.org/iv-oppaat.

Oppaissa esitetään ilmanvaihdon minimitaso noin 150 huonetilalle 15 rakennustyyppiin ryhmiteltynä. Ilmanvaihdon mitoitusarvot perustuvat asetuksen antamaan vähimmäisilmanvaihtoon 6 dm3/s,henk. Oppaissa on esitetty ilmanvaihto pääsääntöisesti henkilöä kohden, mutta useassa tapauksessa myös pinta-alaa tai huonetta kohden. On muistettava, että oppaan arvoja suurempi ilmanvaihto saattaa olla perusteltu, jos otetaan huomioon myös ilmanvaihdon positiiviset vaikutukset, kuten parempi työteho, oppiminen ja hyvinvointi.

Poiketen D2-taulukkojen esitystavasta oppaissa on enemmän selittävää tekstiä ilmanvaihdon mitoituksesta ja suunnittelusta. Oppaissa ei kuitenkaan esitetä teknisiä ohjeita ilmanvaihtojärjestelmälle. Niitä on käsitelty tarkemmin TALTEKAn oppaissa osoitteessa https://www.talotekniikkainfo.fi/.

Palautteessa esille tulleet asiat otettiin pääosin huomioon mitoitusoppaassa silloin, kun palaute koski ilmanvaihdon mitoitusta. Kommentteja tuli runsaasti myös ilmanvaihdon suunnittelun ja järjestelyn teknisistä yksityiskohdista. Niitä ei kuitenkaan voitu ottaa mukaan mitoitusoppaisiin, vaan ne ohjattiinkin TALTEKAn oppaan laatijoille.

Hankkeen aikana, erityisesti palautteen perusteella, nousi esiin monia ongelmia, joihin ei ollut suoraa vastausta. Nämä kerättiin hankkeen loppuraporttiin luottaen siihen, että ne innostaisivat eri tahoja kehittämään ilmanvaihtotekniikkaa edelleen.

Asuntoilmanvaihdon haasteita

Yleisimmin kommentoituja asioita oli asuntojen ilmanvaihto, erityisesti keittiöiden osalta. Miten ilmanvaihdon tehostus toteutetaan erityisesti pienissä asunnoissa, joissa märkätilojen ilmanvaihto on niin pieni, ettei siitä pystytä lainaamaan riittävästi keittiön ilmanvaihdon tilapäiseen tehostukseen? Miten aktiivihiili- yms. suodattimilla voidaan korvata keittiön ilmanvaihtoa? Miten suodattimet toimivat pitkän aikavälin kuluessa? Poistavatko suodattimet kaikkia epäpuhtauksia?

Keittiöiden ilmanvaihdon tarve saattaa edelleen kasvaa liesituulettimen huonon toiminnan seurauksena. Tiedon puutteessa asukas saattaa helposti hankkia designtuotteen katonrajaan tai pöydän tasolle. Silloin sieppausaste on olematon ja puhdistusvaikutus vähäinen. Olisiko aika aloittaa kuluttajien koulutus tässäkin asiassa? Tiedon puute näkyy myös Jätkäsaaren vihreästä vihreimmän asuinkerrostalon asukkaissa, jotka muuttavat pois ilmanvaihtoon kohdistuvien epäilyjen vuoksi. Epäselvää on, onko kyseessä joukkohysteria vai jokin todellinen syy. Oli niin tai näin, asia pitäisi selvittää.

Oman huolenaiheensa asuntoilmanvaihdossa muodostaa ilmavirtojen mittaus. Yksittäisten huoneiden ilmavirrat ovat niin pienet, että mittausepätarkkuus tekee mahdottomaksi asunnon ilmanvaihdon tasapainottamisen huonekohtaisten ilmavirtojen mittausten perusteella. Avuksi tarvitaan muita keinoja. Ilmanvaihdon lopullinen tasapainotus tulisikin tehdä vaipan yli mitatun paine-eron avulla. Paine-ero ei saa olla liian suuri. Pienet erot ilmavirroissa aiheuttavat helposti liian suuria paine-eroja tiiviin rakennuksen vaipan yli. Se, miten tämä tehdään oikein, vaatii vielä menetelmän hiomista ja koulutusta. Ilmanvaihdon mittaaminen on vaativa tehtävä. Paine-eron mittausopas onkin jo valmistunut. Olisiko aika uusia myös ilmavirran mittausoppaat?

Tietoa ilmanvaihdon suuruudesta ja käyttäjätyytyväisyydestä tarvitaan

Ilmanvaihdon todellinen suuruus Suomen rakennuskannassa on edelleen arvausten varassa. Oma arvaukseni on ollut, että ilmanvaihdon osuus Suomen primäärienergian kulutuksesta on noin 10 %, jos ilmanvaihtoa käytetään suunnitelmien ja säädösten mukaisesti. Mitatut tiedot todellisesta ilmanvaihdosta ja käyttäjien tyytyväisyydestä ovat vähäiset. Seuraavan sukupolven ilmavaihto-oppaiden laadintaan tarvittaisiinkin systemaattisesti kerättyä tietoa ilmanvaihdon suuruudesta ja käyttäjätyytyväisyydestä rakennus- ja tilatyyppikohtaisesti. Tämän tiedon keräämistä voisi edistää mm. Terveet tilat 2028 -hankkeessa ja oppilaitosten opinnäytetöillä.

Teksti: Olli Seppänen

Jaa artikkeli






Aiheesta Määräykset

BLOGIT

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2020