Katseet kalusteiden M1–luokitukseen

Kalusteet on otettu mukaan rakennusmateriaalien päästöluokituksen piiriin. Tilojen sisustusmateriaalit ja kalusteet päästöineen vaikuttavat olennaisesti sisäilman laatuun. Toistaiseksi luokitus koskee pehmustamattomia kalusteita, Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Säteri kertoo. Rakennusmateriaalien päästöluokitus on tullut kuluttajille tutuksi maalipurkkien, lattianpäällysteiden ja monien muiden rakennusmateriaalien pakkausten kyljistä.

Kalusteet on otettu mukaan rakennusmateriaalien päästöluokituksen piiriin. Tilojen sisustusmateriaalit ja kalusteet päästöineen vaikuttavat olennaisesti sisäilman laatuun. Toistaiseksi luokitus koskee pehmustamattomia kalusteita, Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Säteri kertoo.

Rakennusmateriaalien päästöluokitus on tullut kuluttajille tutuksi maalipurkkien, lattianpäällysteiden ja monien muiden rakennusmateriaalien pakkausten kyljistä. Etikettiin painettu M1-merkintä takaa, että tuote on tutkittu ja luokiteltu kuuluvaksi parhaaseen materiaalipäästöluokkaan.

Materiaalien päästöluokitus on helpottanut sisäilmatietoisten kuluttajien valintoja. Eri tuotevaihtoehtoja punnittaessa M1-merkintä saattaa olla tekijä, joka lopulta naulitsee ostopäätöksen. Luokituksesta on apua myös rakennuttajille, suunnittelijoille ja urakoitsijoille. Määrittelemällä rakennushankkeessa käytettävien tuotteiden päästötaso vähintään M1-luokituksen mukaiseksi, voivat rakennushankkeen osapuolet vetää yhteiset suuntaviivat kohti hyvää sisäilmaa. Matkalla, jonka määränpäänä on rakennuksen miellyttävä ja terveellinen sisäilmasto, on vähäpäästöisten rakennusmateriaalien valinta yksi askel.

Hyvän sisäilmaston saavuttamiseksi tarvitaan lisäksi rakennusfysikaalisesti moitteettomasti toimivat rakenteet, materiaalien kuivaketju, rakennusvaiheen kosteuden- ja pölynhallinta rakennusvaiheessa, puhdas ja toimiva ilmanvaihtojärjestelmä sekä huoltosuunnitelma. Hyvän sisäilmaston luominen ei lopu siihen hetkeen, kun työmaalla on tehty loppusiivous. Myös tilan sisustusmateriaalit ja kalusteet päästöineen vaikuttavat olennaisesti sisäilman laatuun.

Uusia tuoteryhmiä M1-joukkoon

Rakennusmateriaalien päästöluokituksen piiriin on vastikään tullut uusia tuoteryhmiä, kun kalusteet on otettu mukaan luokitukseen. Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Säteri kertoo, että toistaiseksi luokitus koskee pehmustamattomia kalusteita, lähinnä siis kiintokalusteita, pöytiä, kovia tuoleja, kaappeja ja laatikostoja.

Sisustusmateriaalien ja kalusteiden päästöihin ei tähän mennessä ole kiinnitetty suurta huomiota ja kalusteita on ehkä pidetty toissijaisina materiaalipäästöjen lähteinä. Laskimen kanssa asiaa tarkasteltaessa voidaan todeta, että kalustemateriaalia voi kuitenkin olla huoneessa enemmän kuin lattiapinta-alaa. Esimerkiksi noin 15m2 kokoisessa keittiössä voi keittiökalusteiden ovi- ja runkomateriaalien yhteenlaskettu pinta-ala olla yli kaksinkertainen lattiapinta-alaan nähden. Myös pienehkössä makuuhuoneessa voi vaatekaappien materiaalia olla huoneen tilavuuteen nähden paljon. Luokkahuoneissa ja toimistotiloissa kalusteiden määrä on suuri, joten myös näissä tapauksissa kannattaa erityisesti pohtia kalusteiden potentiaalisia materiaalipäästöjä.

Kalusteet ovat monissa tilanteissa lähellä ihmisen hengitysilmaa. Esimerkiksi pulpetin ääressä istuessaan lapsi hengittää hyvin lähellä pöytätasoa, joka voi olla esimerkiksi formaldehydin lähde. Ruokaa laitettaessa olisi ikävää, jos ruuan tuoksun lisäksi kaapistojen haju tuntuisi voimakkaana. Kun päästölähde on lähellä nenää, materiaalipäästöt eivät ehdi laimentua sisäilmaan. Vaatekaappien kohdalla materiaalipäästöjen ja niiden ja hajujen imeytyminen esimerkiksi kaapissa säilytettäviin vaatteisiin voi olla häiritsevää. Internetin keskustelupalstoja selattaessa voikin törmätä useisiin keskusteluihin joissa pohditaan kysymystä ”Kuinka saada haju pois uudesta kalusteesta?”.

Kalusteissa materiaalipäästöjä aiheuttavat samat tekijät kuin rakennusmateriaaleissa. Etenkin liimat, maalit ja pintakäsittelyaineet sekä erilaiset levymateriaalit ovat tyypillisimpiä päästölähteitä. Myös puiset kalusteet voivat aiheuttaa päästöjä. Emissiot voivat vaihdella hyvinkin paljon riippuen materiaalista. Pinnoitetussa levymateriaalissa pinnoittamattomat reunat tai pinnoitteiden saumakohdat emitoivat eniten. Kalusteet ovat usein rakenteeltaan monitahoisia, joten näitä saumakohtia on paljon. Esimerkiksi pienen levyrakenteisen säilytyskalusteen rakenteissa voi olla yhtä paljon käsittelemättömiä saumapintoja kuin suuressa kaapissa. Saumakohtien kautta levymateriaalin päästöt vapautuvat sisäilmaan.

Kalusteet vaikuttavat sisäilmaan

Rakennusmateriaalien formaldehydipäästöihin herättiin 70-luvun lopulla lastulevytaloissa havaittujen formaldehydiongelmien myötä. Siitä asti rakennusmateriaalien formaldehydipitoisuuksiin on kiinnitetty huomiota. Suomalaiskotien sisäilman formaldehydipitoisuudet ovatkin pienentyneet huomattavasti. Asuntojen sisäilman formaldehydipitoisuuksia tutkinut Marja Tuomela kertoo, että tutkimuksissa on arvioitu, että tällä hetkellä kotien sisäilman formaldehydistä vain 40% on peräisin rakennusmateriaaleista. Sen sijaan 45 % kodin formaldehydipäästöistä vapautuu kalusteista sekä sisustusmateriaaleista. Formaldehydiä sisältävät ureaformaldehydiliimaa sisältävät puutuotteet, maalit, lakat, tapetit sekä puupohjaiset levymateriaalit. Myös tekstiilit ja paperituotteet ovat formaldehydin lähde. Yksittäisinä formaldehydiriskeinä voi mainita kaukomaissa halvalla tuotetut kalusteet.

Harmillista on, että ikävä pistävä haju kalusteesta ei aina lähde edes runsaalla tuuletuksella. Formaldehydiä vapautuu esimerkiksi lastulevystä tyypillisesti pitkään, jopa vuosikymmeniä. Pienissä pitoisuuksissa ärsytysoireita joillekin aiheuttava formaldehydi on myös karsinogeeni, eli syöpää aiheuttava aine. WHO suosittelee, että formaldehydille altistumista tulisi välttää, yhtenä keinona mainitaan vähäpäästöisten rakennusmateriaalien ja huonekalujen käyttö.

Helena Järnströmin väitöstutkimus (Reference values for building material emissions and indoor air quality in residential buildings) tarkastelee uusien asuntojen VOC-pitoisuuksia. Järnström tutki sisäilman pitoisuuksia sekä rakenteiden päästöjä kahdeksassa asuinrakennuksessa rakentamisen aikana sekä ensimmäisen vuoden aikana käyttöönoton jälkeen. Tutkimuksessa havaittiin, että huonekalujen tuominen asuntoon suurensi sisäilman formaldehydipitoisuutta. Osa kohonneesta formaldehydipitosuudesta voi olla peräisin myös uusien materiaalien VOC-yhdisteiden sekä otsonin reaktioista. Väitöstutkimuksessa havaittiin, että huonekalut voivat myös vaikuttaa sisäilman TVOC-pitoisuuteen. Eräässä väitöksen tutkimuskohteessa väkevän TVOC-pitoisuuden päästölähteeksi paljastui suurikokoinen puinen kirjahylly.

Kriteerien uusiutuminen tarpeen – haasteena tutkimus

Rakennusmateriaalien päästöluokitus on osa suurempaa kokonaisuutta: Sisäilmastoluokitusta, joka on uudistunut kaksikymmenvuotisen elämänsä aikana useita kertoja. Seuraava muutos on luvassa vuonna 2016, jolloin uudistuksia on luvassa myös Rakennusmateriaalien päästöluokitukseen.

Jatkuva uudistuminen on välttämätöntä, sillä sisäilman epäpuhtauksien vaikutuksista terveyteen saadaan jatkuvasti uutta tietoa. Olennaisena on seurata alan kansainvälistä kehitystä tutkimustiedon, standardien ja ohjeiden sekä valmistajien tuotekehityksen ja tarpeiden osilta. Ikävä kuvio näyttää toistuvan yhä uudelleen: kun jokin aine todetaan terveydelle haitalliseksi, valmistajat korvaavat kielletyn aineen uudella – hieman erilaisella, mutta yhtä haitallisella aineella.

Tällä hetkellä kaluste voi päästä M1 luokkaan, kun tuotteen TVOC-, formaldehydi-, ammoniakkiemissiot sekä karsinogeenisten aineiden emissiot alittavat luokan määritelmän pitoisuudet. Myös kalusteen aistinvarainen havainto on testattu viisitoistahenkisessä hajupaneelissa ja todettu hyväksyttäväksi.

Ongelma on, että karsinogeenisten aineiden lista pitenee jatkuvasti uuden tutkimustiedon myötä. Hankaluus on, että monien aineiden tutkimiseen ei ole menetelmiä.

Myös muita vaikeasti tutkittavia aineita on kalusteissa. Tällaisia ovat esimerkiksi puolihaihtuvat orgaaniset yhdisteet (SVOC) joihin kuuluvat esimerkiksi ftalaatit, joiden määrä esimerkiksi leluissa ja lastentarvikkeissa on tiukasti säädelty. Vaikeasti tutkittavien aineiden joukkoon kuuluvat myös bromatut palonestoaineet ja lukuisat nanomateriaalit.

Nanomateriaaleilla korvataan muun muassa bromattuja palonestoaineita. Nanomateriaaleista on kehitetty myös huonekalujen maaleja, lakkoja ja muita pinnoitteita, kuten likaa hylkiviä tai valoa heijastavia pintoja. Nanomateriaalien vaikutuksia terveyteen on hyvin vaikea arvioida. EU:n kemikaalivirasto suosittelee suhtautumaan nanomateriaaleihin kriittisesti ja varovaisuudella. Tuotteen sisältämä nanomateriaali voi aiheuttaa vaaraa terveydelle valmistusprosessissa, käytössä sekä kalusteen kierrätysvaiheessa.

Luokitus kehittyy huomioiden mahdollisuuksien mukaan myös edellä mainitut tekijät. Myös uusia tuoteryhmiä otetaan tulevaisuudessa mukaan luokitukseen. Seuraavana vuorossa ovat pehmustetut huonekalut, kuten sohvat, sängyt, nojatuolit, sermit ja tuolit. Kiintokalusteita ja huonekaluja, koskevat vaatimukset Rakennusmateriaalien päästöluokituksessa ovat joka tapauksessa tarpeellinen ja merkittävä uudistus kohti parempaa. Kuluttajien on nyt mahdollista tehdä lisää tietoisia ja helppoja valintoja hyvän sisäilman eteen.

Teksti:  Maria Nordin | Kuvat:  Shutterstock

Jaa artikkeli




Aiheesta Määräykset

BLOGIT

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2019