Komissiolta taas ehdotus rakennusten energiadirektiivin muuttamiseksi

EU:n komissio ehdottaa EPBD-direktiivin muutosta. Rakennusten energiadirektiivi on rakennussektorin osuus puhtaan energian paketista, jonka tavoitteena on asettaa energiatehokkuus etusijalle. Ehdotuksen pääpaino on olemassa olevien rakennusten peruskorjausten nopeuttamisessa ja se parhaillaan käsittelyssä eduskunnassa.

Rakennusten energiankulutus on EU:n piirissä nähty tärkeäksi asiaksi. Yhtä suurta huolta siellä ei kai aina ole tunnettu rakennusten alkuperäisestä tehtävästä, taata ihmisille terveelliset ja viihtyisät olosuhteet, hyvä sisäympäristö. Mutta EU:lla, varsinkin komissiolla, on kunnianhimoisia tavoitteita ilmaston muutoksen ja muiden syiden pakottamana ajaa yhä tiukempaa linjaa rakennusten energiansäästössä.

Toiminta ja tavoitteiden saavuttaminen komission antamien suuntaviivojen mukaan tulee olemaan vaikeaa. Ehdotus on nyt kansallisessa käsittelyssä ja tulee sen jälkeen neuvostoon ja europarlamenttiin. Tosi mielenkiintoinen ehdotus, mutta saattaa käsittelyn aikana vielä paljon muuttua.

EU:lla, varsinkin komissiolla, on kunnianhimoisia tavoitteita ilmaston muutoksen ja muiden syiden pakottamana ajaa yhä tiukempaa linjaa rakennusten energiansäästössä.

Euroopan komissio antoi 30. päivänä marraskuuta 2016 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin EPBD (2010/31/EU) muuttamisesta. Alkuperäinen EPBD on annettu 16. päivänä joulukuuta 2002 ja sitä on muutettu vuoden 2010 toukokuussa. EPBD-direktiivin aiempien versioiden mukaiset vaatimukset konkretisoituvat tulevissa lähes nollaenergiamääräyksissä.

Uusi komission ehdotus on tällä hetkellä kansallisessa käsittelyssä. Meillä eduskunnassa. Tämä esitys perustuu vahvasti valtioneuvoston eduskunnalle 2. helmikuuta asiasta antamaan mielipiteeseen. Siinä on esitelty komission ehdotus sekä pohdittu sen toteuttamista, kustannuksia ja vaikutusta.

Ehdotus on osa puhtaan energian pakettia

Uusi EPBD-direktiivin muutosehdotus on osa laajaa komission niin kutsuttua puhtaan energian pakettia. Puhtaan energian paketin päätavoitteina on komission mukaan asettaa energiatehokkuus etusijalle, nostaa Euroopan unioni maailmanlaajuiseen johtoasemaan uusiutuvan energian alalla sekä taata kohtuulliset sopimusehdot kuluttajille. Kuluttajat ovat komission mukaan tulevaisuuden energiamarkkinoiden aktiivisia ja keskeisiä toimijoita.

Kuluttajat ovat komission mukaan tulevaisuuden energiamarkkinoiden aktiivisia ja keskeisiä toimijoita.

Komission suunnitteleman Euroopan energiaunionin keskeinen tekijä on energiatehokkuus etusijalle -periaate, joka tällä ehdotuksella on osaltaan tarkoitus panna täytäntöön. Komissio katsoo, että yksi tapa parantaa energiatehokkuutta on hyödyntää tehokkuushyötyjen valtavaa potentiaalia rakennussektorilla, joka on suurin yksittäinen energian kuluttaja Euroopassa.

Rakennussektori käyttää 40 prosenttia loppuenergiasta. Rakennuksista komission mukaan 75 prosenttia on energiankulutukseltaan tehottomia, ja jäsenvaltiosta riippuen vain 0,4–1,2 prosenttia rakennuskannasta peruskorjataan vuosittain, josta komissio on huolissaan.

Pääpaino on olemassa olevan rakennuskannan parantamisessa

Komission mukaan ehdotuksen päätavoitteena on nopeuttaa olemassa olevien rakennusten kustannustehokkaita peruskorjauksia. Euroopan rakennusteollisuudella on potentiaalia vastata useisiin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin ja samalla myös energiaan ja ilmastoon liittyviin haasteisiin.

Ehdotuksen taustalla on se, että lokakuussa 2014 Eurooppa-neuvosto hyväksyi vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet ja asetti koko EU:n taloutta koskevaksi tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoteen 1990 verrattuna. Komission mukaan ehdotuksella tarkistetaan rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä:

– integroimalla siihen pitkän aikavälin rakennusten peruskorjausstrategiat, tukemalla rahoituksen käyttöönottoa ja luomalla selkeä visio rakennuskannan muuttamiseksi vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä;

– kannustamalla tieto- ja viestintätekniikan ja älykkään teknologian käyttöä rakennusten tehokkaan toiminnan varmistamiseksi; ja

– järkeistämällä säännöksiä, jos ne eivät ole tuottaneet toivottuja tuloksia.

Ehdotukseen sisältyvät vain ne direktiivin säännökset, joita on tarpeen päivittää vuoden 2030 ilmasto- ja energia tavoitteet huomioon ottaen. Keskeiset säännökset voimassa olevasta direktiivistä säilyvät ennallaan.  Ehdotuksessa laajennettaisiin direktiivin 2. artiklan 3. kohdassa annettua rakennuksen teknisten järjestelmien määritelmää niin, että se kattaisi myös rakennuksen automatisoinnin ja valvonnan, paikan päällä tapahtuvan sähköntuotannon ja paikan päällä olevan infrastruktuurin sähköistä liikkuvuutta varten.

Tarvitaan rakennusten peruskorjausstrategia

Komissio ehdottaa siirrettäväksi rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin uudeksi 2 a -artiklaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston energiatehokkuudesta annetun direktiivin (2012/27/EU) rakennusten pitkän aikavälin peruskorjausstrategiaa koskevan 4. artiklan. Muutosta komissio perustelee direktiivin johdonmukaisuuden parantamisella. Kyseisen 4. artiklan mukaan jäsenvaltioiden on laadittava pitkän aikavälin strategia investointien saamiseksi käyttöön kansallisen sekä julkisten että yksityisten asuin- ja kaupallisten rakennusten kannan peruskorjauksessa.

Strategiaan on sisällyttävä yleiskatsaus kansallisesta rakennuskannasta, joka perustuu tarvittaessa tilastolliseen otantaan ja rakennustyyppien ja ilmastovyöhykkeiden kannalta soveltuvien peruskorjaamista koskevien kustannustehokkaiden lähestymistapojen tunnistaminen, Mukaan on saatava myös politiikat ja toimenpiteet, joilla edistetään rakennusten kustannustehokkaita pitkälle meneviä perusparannuksia, mukaan lukien vaiheittaiset pitkälle menevät perusparannukset. Lisäksi halutaan tuoda esiin tulevaisuudennäkymät yksityishenkilöiden, rakennusteollisuuden ja rahoituslaitosten investointipäätösten ohjaamiseksi ja näyttöön perustuva arvio odotetuista energiansäästöistä ja laajemmista hyödyistä.

Direktiiviehdotuksessa komissio lisäsikin pitkän aikavälin peruskorjausstrategiaa koskevia velvoitteita. Ehdotuksen mukaan peruskorjausstrategiassa olisi esitettävä suunnitelma, jossa olisi selkeät välitavoitteet ja toimenpiteet, jotta jäsenvaltio saavuttaisi vuoteen 2050 ulottuvan vähähiilistä kansallista rakennuskantaa koskevan pitkän aikavälin tavoitteen ja vuodeksi 2030 asetetut erityiset välitavoitteet. Pitkän aikavälin peruskorjausstrategialla olisi myös edistettävä energiaköyhyyden lieventämistä.

Sähköautojen latauspisteet tulevat mukaan

Komissio lisää EPBD-direktiiviehdotukseen uutena aihepiirinä velvoitteet rakennusten varustamiseksi sähköiseen liikkuvuuteen eli sähköisten ajoneuvojen latauspisteisiin liittyvällä infrastruktuurilla. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikissa uusissa muissa kuin asuinrakennuksissa ja kaikissa laajamittaisten korjausten kohteena olevissa muissa kuin asuinrakennuksissa, joissa on enemmän kuin kymmenen pysäköintipaikkaa, vähintään joka kymmenes pysäköintipaikka olisi varustettu vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta annetussa direktiivissä tarkoitetulla latauspisteellä, jonka olisi kyettävä aloittamaan ja lopettamaan lataus hintasignaalien mukaisesti. Direktiiviehdotuksen tekstistä voisi päätellä, että vaatimusta sovelletaan tällaisiin rakennuksiin 1. päivästä tammikuuta 2025 alkaen.

Kuitenkin direktiivin alustavassa käsittelyssä neuvoston energiatyöryhmässä komissio on esittänyt vaatimuksen soveltamisen 1. päivästä tammikuuta 2025 koskevan kaikkia tällaisia rakennuksia, joissa on enemmän kuin kymmenen pysäköintipaikkaa, riippumatta siitä onko kyseessä uudisrakentaminen tai laajamittainen korjaus. Tästä johtuen kansalliset säädökset sähköisten latauspisteiden asentamisesta uudisrakentamisen tai laajamittaisten korjausten yhteydessä tulisi olla voimassa 12 kuukauden päästä direktiivin voimaantulosta eli mahdollisesti jo vuonna 2019 tai 2020.

Jäsenvaltioiden olisi lisäksi varmistettava, että uusissa asuinrakennuksissa ja laajamittaisten korjausten kohteena olevissa asuinrakennuksissa, joissa on enemmän kuin kymmenen pysäköintipaikkaa, valmistellaan kaapelointi niin, että kullekin pysäköintipaikalle voitaisiin asentaa latauspiste sähköisiä ajoneuvoja varten.

Jäsenvaltiot voisivat vapauttaa vaatimuksesta rakennukset, jotka ovat pienien ja keskisuurien yritysten omistuksessa ja hallinnassa, sekä julkiset rakennukset, jotka kuuluvat vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta annetun direktiivin soveltamisalaan. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä ovat kyseisen direktiivin mukaan yritykset, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa.

Energiatehokkuuden laskentaan muutoksia

Ehdotuksessa päivitetään direktiivin liitettä I, jossa määritellään energiatehokkuuden laskentatapa. Ehdotuksessa edellytetään, että rakennuksen energiatehokkuus on ilmaistava numeerisella primäärienergiankäytön indikaattorilla (kWh/m²/vuosi), joka on yhdenmukaistettu sekä energiatehokkuustodistusta että energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamista varten. Jäsenvaltioiden on kuvattava kansalliset laskentamenetelmät noudattaen asiaan liittyvien eurooppalaisten standardien kansallisia liitteitä.

Komissio tuo ehdotuksessa esille energiatehokkuuden määrittämisessä riittävän ilmanvaihdon tarpeen ja sen, että jäsenvaltioiden määrittämät terveyteen ja asumismukavuuteen liittyvät vähimmäistasot saavutetaan. Tämä onkin ainoa suora sisäilmaston laatuun liittyvä osa komission ehdotusta.

Komissio tarkentaa primäärienergian laskemisen sääntöjä ja esittää, että primäärienergiakertoimet voivat perustua energiamuotojoen kansallisten tai alueellisten painotettujen vuotuisten keskiarvojen lisäksi tarkempiin tietoihin, jotka on ilmoitettu yksittäisistä kaukojärjestelmistä.

Rakennusten energiankulutus EU:ssa on vähentynyt

Komissio toteaa, että lisäksi EU:n toimilla voidaan modernisoida rakennussektorin kansallisia määräyksiä, laajentaa markkinoita innovatiivisille tuotteille ja mahdollistaa alemmat kustannukset. Ehdotetuista muutoksista huolimatta jäsenvaltioilla säilyy sama joustavuus kuin nykyisin eli ne voivat tehdä mukautuksia kansallisten ja paikallisten olosuhteiden perusteella.

Voimassa olevan rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin arviointi on osoittanut selvää edistymistä rakennussektorin tehokkuuden parantamisessa: vuotuinen energiankulutus pinta-alaa kohti (kWh/m²/vuosi) alkoi vähentyä huomattavasti vuoden 2006 jälkeen ja tämä väheneminen jatkui vuosina 2013 ja 2014 uudelleenlaaditun direktiivin ansiosta. On näyttöä siitä, että vuonna 2014 päästiin noin 48,9 miljoonan öljyekvivalenttitonnin (Mtoe) energiasäästöihin verrattuna vuoden 2007 perustasoon. Tämä vaikuttaisi olevan samassa linjassa vuoden 2008 vaikutustenarvioinnin kanssa ja viittaa siihen, että direktiivillä todennäköisesti saavutetaan odotetut vaikutukset vuoteen 2020 mennessä.

Komission vaikutusarvioinnin mukaan nykyisen rakennuskannan uudistaminen etenee kuitenkin suhteellisen hitaasti, ja kustannustehokkaille energian lisäsäästöille on edelleen merkittävästi potentiaalia vuoteen 2030 mennessä. Perusongelmana on, että merkittävä osa potentiaalista ei toteudu, jos tilanne säilyy ennallaan, koska useat kustannustehokkaat investoinnit rakennusten energiatehokkuuteen jäävät tekemättä. Sen vuoksi EU:n olisi puututtava asiaan nyt ja pyrittävä poistamaan tekijöitä, jotka estävä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian toteutumista direktiivin soveltamisalaan kuuluvissa rakennuksissa.

Ehdotuksessa on paljon muutakin uutta

Komission koko ehdotus ei edes Suomessa lyhennetyssä muodossa mahdu tämänlaiseen artikkeliin. Halukkaat voivat lukea tuon komission ehdotusta kommentoivan valtioneuvoston kannoton kokonaan netistä tästä.

Alkuperäinen komission ehdotus taas löytyy komission sivuilta. Ehdotuksessa vaaditaan muun muassa lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmille parempia säätölaitteita ja niille tarkastuksia. Direktiiviehdotuksessa edellytetään myös energiatodistusten laatimista ennen peruskorjausta ja sen jälkeen liittyen energiansäästöjen todentamiseen ja jäsenvaltioiden taloudellisiin toimenpiteisiin energiatehokkuuden parantamiseksi rakennusten peruskorjauksissa. Mukana tulee ehdotuksen mukaan olla myös toteutuneiden kulutustietojen seuranta.

Tulkintaongelmia saattaa aiheuttaa ehdotuksen maininta älykkäitä ratkaisuja koskevasta indikaattorista, ”smartness indicator”.  Seuraavassa se on esitelty valtioneuvoston kääntämänä:

Älykkäitä ratkaisuja koskevaa indikaattoria koskeva artiklaehdotus on uusi aihepiiri. Komissiolle ehdotetaan siirrettäväksi valta antaa delegoituja säädöksiä määräämättömäksi ajaksi direktiivin täydentämiseksi vahvistamalla määritelmä älykkäitä ratkaisuja koskevasta indikaattorista ja edellytykset, joiden vallitessa älykkäitä ratkaisuja koskeva indikaattori tarjottaisiin lisätietona mahdollisille uusille vuokralaisille tai ostajille.

Ehdotuksen mukaan älykkäitä ratkaisuja koskevan indikaattorin on katettava joustavuuteen liittyvät ominaisuudet ja vahvistetut toiminnot ja toimintakyvyt, jotka ovat tulosta paremmin toisiinsa yhteydessä olevista ja sisäänrakennetuista älykkäistä laitteista, jotka on integroitu rakennusten perinteisiin teknisiin järjestelmiin. Näiden ominaisuuksien on parannettava asukkaiden ja itse rakennuksen kykyä reagoida asumismukavuuteen tai toiminnallisuuteen liittyviin vaatimuksiin, ottaa osaa kysynnänohjaukseen ja edistää erilaisten energiajärjestelmien ja kaukoinfrastruktuurien, joihin rakennus on liitetty, optimaalista, jouhevaa ja turvallista toimintaa.

EK

Jaa artikkeli






Aiheesta Määräykset

BLOGIT

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2019