Elinkaarimalli tehostaa kuntien rakennushankkeita

Kuntien rakennushankkeissa niin sanottu elinkaarimalli on yleistynyt vähitellen viime vuosina. Espoossa on toteutettu elinkaarimallilla sekä uudis- että peruskorjauskohteita jo 15 vuoden ajan. Nyt Espoossa on valmisteilla myös koulujen yhteishanke Public Private Partnership (PPP)-mallilla, Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen toimitusjohtaja Maija Lehtinen kertoo.

Espoo on yksi edelläkävijäkunnista, joka on toteuttanut laajoja kiinteistöhankkeita elinkaarimallilla. Espoo on valinnut elinkaarimallin useiden koulujensa peruskorjaamiseen ja pystynyt hyödyntämään kokemuksiaan uusissa hankkeissa. Näin koulurakennukset saadaan vastaamaan nykyvaatimuksia, eikä kunnalla ole korjaushuolia seuraavaan pariinkymmeneen vuoteen.

– Espoossa on tehty elinkaarimallilla sekä uudis- että peruskorjauskohteita. Ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettu kohde valmistui jo vuonna 2003. Espoon keskuksessa sijaitseva Kaivomestarin kiinteistössä on muun muassa Kuninkaantien lukio ja Keski-Espoon uimahalli ja liikuntahalli. Hankkeen elinkaarisopimus kestää 25 vuotta, Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen toimitusjohtaja Maija Lehtinen kertoo.

– PPP-mallin etuna on, että tilaaja ei maksa mitään rakentamisen aikana, vaan palvelumaksu lähtee pyörimään vasta kohteen valmistumisen jälkeen, Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen toimitusjohtaja Maija Lehtinen kertoo.

Kaiken kaikkiaan elinkaarikohteita on Espoossa valmistunut yhdeksän, ja tällä hetkellä rakenteilla on kaksi ja suunnitteilla kaksi kohdetta.

Elinkaarihankkeen tilaajana on julkisen sektorin osapuoli, ja sen toteuttaa yksityisen sektorin toimija. Hankkeen toteuttaja vastaa tilaajalle vähintään hankkeen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta. Palvelusopimuksessa voidaan lisäksi sopia esimerkiksi käyttäjäpalveluiden toteuttamisesta ja rahoituksen järjestämisestä. Sopimuskausi on pitkä, yleensä 15–30 vuotta.

Lehtisen mukaan elinkaarimalli sopii parhaiten nimenomaan uudisrakentamiseen, joissa vastuiden määritteleminen on peruskorjauskohteita helpompaa.

– Vastuukysymykset ovat tällaisissa isoissa hankkeissa aina haaste. Peruskorjauskohteessa toteuttavaa tahoa on aika vaikea saada vastuuseen vanhasta, peruskorjattavasta kohteesta, Lehtinen selventää.

Innovatiivisia ratkaisuja rakennushankkeisiin

Espoossa elinkaarimallin käytöllä tavoitellaan myös innovatiivisia ratkaisuja rakennushankkeisiin. Halutaan, että hankkeen toteuttaja pystyy myös kehittämään kunnan koulu- ja päiväkotihankkeita.

– Tietenkin haemme kumppanuudelta myös nopeutta rakentamisvaiheeseen ja hankeriskin jakamista. Tällaiset hankkeet toimivat niin ikään vertailuna meidän omalle tuotannollemme ja voimme verrata elinkaarimallilla toteutettuja kohteina niin sanottuihin perinteisiin rakennushankkeisiin, Lehtinen toteaa.

Elinkaarihankkeista saadut kokemukset ovat olleet varsin myönteisiä. Elinkaarikohteen toteuttaja tekee PTS-suunnitelman koko sopimusajalle ja varaa siihen rahoituksen.

– Kohteessa tehdään etukäteen suunnitellut ja ajan mittaan eteen tulevat korjaukset, ja sen ylläpitoon panostetaan enemmän kuin suoraomisteisissa kohteissa. Kohteen manageri vastaa toiminnasta käyttäjille koko ylläpitojakson ajan ja tilaajan ylläpidon resurssien tarve vähenee.

– Elinkaarikohteista saatu käyttäjäpalaute on ollut juuri näistä edellä mainituista syistä todella hyvää, Lehtinen kiittelee.

Koulujen yhteishanke toteutetaan PPP-mallilla

Tämän vuoden alussa verotuslainsäädäntö muuttui siten, että aiemmin mittavissa tiehankkeissa käytettyä PPP-mallia (Public Private Partnership) voidaan nyt käyttää myös toimitilahankkeissa. PPP-malli on lähellä elinkaarimallia, mutta siinä on lisänä rahoituskomponentti. Myös projektin rahoitus tulee kilpailutuksen kautta, joten projektiyhtiö paitsi suunnittelee, toteuttaa ja ylläpitää myös rahoittaa hankkeen.

– PPP-mallin etuna on, että tilaaja ei maksa mitään rakentamisen aikana, vaan palvelumaksu lähtee pyörimään vasta kohteen valmistumisen jälkeen, Lehtinen kertoo.

Espoossa PPP on yksi tapa viedä eteenpäin kaupungin Koulut kuntoon -ohjelmaa, jonka tavoitteena on turvalliset ja terveelliset koulutilat. Espoossa on parhaillaan suunnitteilla 4–5 koulun yhteishanke, joka toteutetaan PPP-mallilla. Kaikkia hankkeeseen mukaan tulevia kouluja ei ole vielä päätetty, mutta siihen tulee vain uudiskohteita.

– Hanke on herättänyt kiitettävästi kiinnostusta markkinainfossa, ja meneillään on nyt tarjousvaiheen valmistelu. Sekä PPP-mallissa että elinkaarimallissa on myös tärkeää määritellä, missä kunnossa kohteet palautuvat meille sopimuskauden päätyttyä – ja tietenkin me haluamme ne saada meille takaisin hyväkuntoisina, Lehtinen sanoo.

 

Teksti: Anna Merikari

 

Jaa artikkeli






Aiheesta Rakentaminen

BLOGIT

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2018