FinnBuild 2018: Kunnat pohtivat yhteisiä ratkaisuja sisäilmaongelmien selättämiseksi

FinnBuild-panelistit Maija Lehtinen (vas.), Pekka Wallenius ja Sari Hildén.

Suomen kunnissa on vaihtelevia käytänteitä siihen, miten julkista kiinteistöomaisuutta hallitaan. Kuntien sisäilmaverkostossa halutaan yhdessä asiantuntijoiden avulla etsiä yhteistä näkemystä kiinteistöjen hallintaan ja hoitamiseen. Haasteet ovat kaikille kunnille yhteisiä. Ensimmäinen aihe, josta suositusta aletaan tehdä, on ”Ilmanvaihdon toiminta ja käyntiajat”.

FinnBuild-messujen avajaispäivänä Sisäilmayhdistys järjesti FinnBuild-lavalla paneelin, jossa kuntien edustajat keskustelivat sisäilmaan liittyvistä haasteista. Panelisteina olivat Espoon Tilapalvelut-liikelaitoksen toimitusjohtaja Maija Lehtinen, Vantaan tilakeskusjohtaja Pekka Wallenius ja Helsingin kaupunkiympäristön toimialan rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö Sari Hildén. Keskustelua johdatteli Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola.

Kuntien sisäilmaverkosto sai alkunsa vuoden 2017 lopulla, kun Espoo, Helsinki ja Vantaa yhdistivät voimansa sisäilmahaasteiden voittamiseksi. Verkostossa ovat aktiivisesti mukana myös Turku, Tampere, Oulu, Jyväskylä ja Lahti, ja verkoston työskentelyyn osallistuminen on avointa kaikille kunnille. Ajatuksena on, että hyviä käytäntöjä voidaan jalkauttaa koko Suomeen. Yhteistyötä tehdään tiiviisti Sisäilmayhdistyksen kanssa, joka jakaa tietoa ja tuottaa aiheeseen liittyvää materiaalia.

– Kiinteistöjen ylläpitokäytänteistä käydään jatkuvaa keskustelua niin vanhempainilloissa, poliittisten päättäjien keskuudessa kuin asiantuntijapiireissäkin. Yhteisillä linjauksilla haemme nyt jaettua näkemystä ja yhteisiä toimintaohjeita, joiden taustalla on vahva asiantuntijanäkemys, Sari Hildén sanoi.

–  Yhteistyötä on tehty aiemminkin, mutta nyt pureudumme nimenomaan käytännön tekemiseen. Resurssien yhdistyessä saamme lisää voimaa hoitaa käytännön asioita, Pekka Wallenius jatkoi.

Kunnissa hoidetaan aktiivisesti sisäilma-asioita, mutta haasteitakin riittää

Helsingissä on ollut toistakymmentä vuotta toimintamalli sisäilma-asioiden hoitamiseksi, ja isossa kuvassa asiat ovat pääosin hallinnassa. Vuosittain tehdään valtava määrä kuntotutkimuksia ja hoidetaan todettuja ongelmia. Helsingin kaupungilla on silti iso korjausvelka, 1,2 miljardia euroa, ja valtava tarve tehdä isoja korjausinvestointeja.

– Ison korjausvelan ratkaiseminen on meille haaste, samoin kuin se, että asioista osataan viestiä oikein ja riittävästi, että syntyy ymmärrys ja luottamus siihen, mitä me teemme, Hildén sanoi.

Wallenius ei halua puhua homekouluista, sillä se antaa liian kapean käsityksen sisäilmaongelmien laajuudesta. Sen sijaan hän kertoo Vantaalla olevan tällä hetkellä toistakymmentä Sisäilmaongelmakohdetta.

– Ongelmakohteita korjataan tänä päivänä perusteellisemman, ehkä joidenkin mielestä ylikorjataankin. Toimenpiteet ovat kuitenkin auttaneet, ja käyttäjäkokemukset ovat pääosin positiivisia. Suuren kansan käsitys julkisten tilojen kunnosta ja käyttökelpoisuudesta poikkeaa virallisesta näkemyksestä. Toiveena olisi, että kuntien edustajia kuultaisiin, millainen on julkisen kiinteistöomaisuuden todellinen kunto ja tila, Wallenius sanoi.

Espoon kouluista 10–15 prosenttia on sellaisia, joissa tehdään erilaisia sisäilmaan liittyviä korjauksia. Tällä hetkellä sisäilmaan liittyvät toimenpiteet ovat pitkälti tulipalojen sammuttamista.

– Emme ole vielä päässeet siihen, että voisimme ennakoivalla huollolla ja ylläpidolla ennustaa kriittisiä kohteita, Maija Lehtinen sanoi.

Hyvään sisäilmaan kokonaisvaltaisempia ratkaisuja

Sisäilmaosaaminen on Suomessa korkeatasoista, ja sisäilma-alan ammattilaisten määrä on viime aikoina lisääntynyt. Kunnissa sisäilma-ammattilaisten arvokasta työaikaa menee kuitenkin esimerkiksi hankintaprosesseihin, joihin hankintalaki asettaa omat haasteensa, koska työssä tarvitaan niin hankinta- kuin substanssiosaamistakin.

Usein hyvää sisäilmaa joudutaan hankkimaan pilkottuna kokonaisuutena, jossa yksi suunnittelee, yksi toteuttaa ja yksi korjaa eikä kukaan vastaa kokonaisuudesta. Kunnissa olisikin halua saada kokonaisvaltaisempia ratkaisuja hankintaprosesseihin.

– Vantaalla on meneillään pilotti, jossa ostamme palveluna lopputulosta, hyvää sisäilmaa. Mittarina pilotissa on käyttäjien olosuhdekysely, josta odotamme hyviä tuloksia, Wallenius kertoi.

Ilmanvaihto on iso kysymys myös energiankäytön kannalta

Yksikään kunta ei ole säästynyt sisäilmaongelmilta. Verkoston tavoitteena on löytää yhteisiä toimintatapoja ja hyviä käytänteitä. Näiden tekemiseen otetaan mukaan myös asiantuntijoita ja tutkijoita, jotta mukaan saadaan myös viimeisin tutkittu tieto.

Ensimmäinen aihe, josta suositusta aletaan tehdä, on ”Ilmanvaihdon toiminta ja käyntiajat” – aihe, joka herättää paljon keskustelua ja josta kunnissa on eriäviä toimintatapoja. Ilmanvaihto, niin sisäilma- kuin myös energiatalous- ja ympäristökysymyksenä, on merkittävä. Ilmanvaihto näyttelee yleensä aina jonkinlaista roolia, kun korjattavaa kohdetta aletaan tutkia.

– Tämä on iso kysymys kunnille myös energiankäytön kannalta, ja asia pitää arvioida asiantuntijoiden avustuksella kaikilta mahdollisilta näkökannoilta, Hildén tähdensi.

– Lisäksi on hyvä muun muassa selvittää ilmamäärien riittävyys kouluissa ja päiväkodeissa, ettei lapsia ole tiloissa liikaa. Joissakin kouluissa on niin paljon oppilaita, että ilmamäärä ei yksinkertaisesti riitä, Lehtinen taustoitti.

Kuntien sisäilmaverkostossa riittää pohdittavaa jatkossakin. Yhteistä näkemystä halutaan rakentaa muun muassa kiinteistöhuollon osaamisen varmistamisesta, kiinteistöomaisuuden ylläpitämisestä, kestävistä rakennusratkaisuista ja riittävästä korjaustasosta.

– On tärkeää ennakoida, että jatkossa ei rakenneta uusia ongelmakohteita, vaan mietitään, miten ne suunnitellaan ja toteutetaan. Lisäksi tiedottamisen parantaminen on aihe, josta varmasti tulemme yhdessä keskustelemaan, Lehtinen sanoi.

Lisätietoja Kuntien sisäilmaverkostosta:
Marianna Tuomainen, johtava asiantuntija, Rakennetun omaisuuden hallinta, Helsingin kaupunki
marianna.tuomainen(at)hel.fi

Teksti: Anna Merikari

Jaa artikkeli






Aiheesta Homeongelmat

BLOGIT

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2018