Koulu, jossa kokeillaan kahta erillistä ilmanvaihtoa

Launeen monitoimitalossa tulee yöaikaan pyörimään erillinen ilmanvaihto. Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola ja LVI-insinööri Mika Kauppinen tarkastelevat piirustuksia Tilakeskuksen työhuoneella.

Launeen monitoimitalo Lahdessa valmistuu keväällä 2020. Siellä päästään testaamaan uudenlaista ilmanvaihdon ratkaisua: päivällä sisäilmaa liikuttaa normaali ilmanvaihtojärjestelmä, mutta käytön ulkopuolisena aikana kytketään päälle kokonaan toinen, pienempi ilmanvaihto.

Lahden Tilakeskuksen LVI-insinööri Mika Kauppinen ei halua ottaa kunniaa keksinnöstä itselleen, vaikka idea ja suunnittelu kahteen ilmanvaihtojärjestelmään onkin lähtöisin hänen työpöydältään.

– Eihän se ole sinänsä uusi idea. Vaikkapa jätevesilaitoksissa on kahdennetut pumput, jolloin toinen kone on valmiina, jos toinen menee rikki, Kauppinen vertaa.

Launeen monitoimitaloon on rakenteilla Launeen koulu, päiväkoti, liikuntasali sekä nuorisopalvelujen tiloja. Samalla tontilla sijainnut Launeen vanha koulu on purettu alta pois. Kokonaispinta-ala on noin 10 400 neliötä. Oppilaita ja päiväkodin lapsia käyttäjiksi tulee noin tuhat.

Yöllä ja päivällä eri ilmanvaihtokoneet

Vuoden verran voimassa ollut ympäristöministeriön sisäilma-asetus määrittää, että muiden kuin asuinrakennusten käyttöajan ulkopuolisen ilmanvaihdon on oltava vähintään 0,15 litraa sekunnissa neliömetriä kohden. Pykälän tulkinta on nostattanut keskustelua ilmanvaihdon toteuttamisesta.

Asetuksen perustelumuistiossa mainitaan, että käyttöajan ulkopuolella vaadittu ilmanvaihto voidaan toteuttaa pienemmälle säädetyllä teholla tai jaksottaisella käytöllä.

Launeen monitoimitalossa toteutuksena on rinnakkainen ilmanvaihto. Kokonaisuus tulee toimimaan kahdessa vuorossa: käyttöaikana käytössä oleva perusilmanvaihto sammutetaan käyttöajan ulkopuoliseksi ajaksi. Silloin rakennuksessa pyörii tauotta rinnakkainen, pienemmille ilmamäärille mitoitettu ja pienempikokoinen ilmanvaihto.

Mika Kauppisen näkemys on, että erillisen ilmanvaihdon turvin sisäilman laatu pysyy myös käyttöajan ulkopuolella tasaisena kautta rakennuksen, myös kanavistojen kaukaisemmissa osissa.

Jos käyttöajan ulkopuolella pienempi ilmamäärä ajetaan suuritehoisen ilmanvaihtojärjestelmän kautta huonetiloihin, on Kauppisen mukaan riskinä, että tuloilma ei huuhtele tasaisesti huonetilaa eikä aja vanhaa sisäilmaa riittävästi poistoilmakanaviin.

Launeen monitoimitalo on pilottikohde, jonka käytön tulokset saadaan hyödynnettyä jatkossa uusien kohteiden suunnittelussa.

Mika Kauppinen uskoo, että erityisesti talven kuukausina, jolloin ulkoilman kosteus on alhainen, erillinen rinnakkaisilmanvaihto voisi toimia erityisen hyvin.

– Ja parastahan on, että jos tämä järjestelmä ei jostain syystä toimi, meillä on ihan normaalit ilmanvaihtolaitteet joka tapauksessa olemassa ja käytössä, Kauppinen huomauttaa.

Hintalappu on maltillinen

Hintalappu toiselle ilmanvaihdolle on alle 100 000 euroa. Kauppinen rohkenee esittää jopa 70 000 euron hinta-arvion, ja se sisältää suunnittelun, asennukset ja koko erillisen ilmanvaihtolaitteiston.

– Kun koko hanke maksaa yli 25 miljoonaan euroa, se ei nosta rakentamiskustannuksia edes prosentilla, kiinteistöpäällikkö Jouni Arola sanoo.

– Toki suhteellinen kustannus olisi korkeampi, jos vastaava ratkaisu tehtäisiin johonkin pieneen päiväkotirakennukseen. Näin isossa rakennuksessa se on taloudellisesti ehkä järkevämpää.

Hankesuunnitelman mukaan Launeen uudisrakennuksen lvi-työt tulevat maksamaan kaikkiaan reilut 2,5 miljoonaa euroa. Kahden ilmanvaihdon asentamisessa voivat mietityttää kustannuksien lisäksi myös energiankulutus sekä tilantarve kanaviston ja konehuoneiden osalta.

– Varmaan on ollut uskomusta, että rinnakkainen ilmanvaihto nostaa kustannuksia, mutta myös lisää tilavarauksia. Ehkä sitäkin suurempi pelko on ollut, kuinka paljon ilmanvaihdon kanavisto vie tilaa muun muassa käytävillä ja alakatoissa, Arola pohtii.

Launeen piirustuksista näkyy, että rinnakkaisen ilmanvaihdon koko rakenne on pienempi kuin perusilmanvaihdolla. Kanavisto, venttiilit ja konehuoneet vievät huomattavasti vähemmän tilaa, vaikka kanavat kulkevatkin koko mitalta perusilmanvaihdon kanaviston rinnalla.

Sähkötehoa nämä laitteet vievät noin kymmenesosan perusilmanvaihtoon verrattuna.

– Isossa koneessa on yli 7 kilowatin moottori, joka on kulutukseltaan kuin maauimalan sähkösauna, ja niitä koneita on toistakymmentä. Sen sijaan tällä sekundäärijärjestelmällä mennään sähkölampun tehoilla, noin 200 watin kulutuksella per kone, Kauppinen esittää vertailukohtia.

– Kun isot koneet sammutetaan joka yö ja kesäkaudella, sähkönkulutus pienenee. Samalla koneiden elinikä ja kalliiden suodattimien käyttöikä pitenevät, eli säästö on paljon muutakin.

Kokeilu on Lahdessa laatuaan ensimmäinen. Rinnakkaisjärjestelmän käyttöön Launeen monitoimitalossa päästään vasta parin–kolmen vuoden päästä nykyhetkestä.

– Rakentamiseen menee vielä vuosi. Ensimmäinen ja ehkä toinenkin käyttövuosi pyöritetään täyttä ilmanvaihtoa 24 tuntia vuorokaudessa, jotta emissiot haihtuvat ja päästään turvalliseen tilaan rakennuksessa. Todennäköisesti toista ilmanvaihtoa lähdetään alussa käyttämään tavallisissa luokka- ja hallintotiloissa, ja niissä testataan sen toimivuus, Kauppinen kertoo.


Launeen monitoimitalo

Tilaaja: Lahden Tilakeskus

Rakentaja: Skanska

Pinta-ala: 10 424 m2

IV-koneet: 13 + 1 pelkästään tuloilmalle

Käytönajan ulkopuolinen ilmanvaihto: 4 konetta


Teksti ja kuva: Ilona Savitie

Jaa artikkeli






Aiheesta Rakentaminen

BLOGIT

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2019