Rakennuksen painesuhteet ja rakenteiden tiiviys vaikuttavat ilmavirtauksiin rakennuksissa. Ilma virtaa ylipaineesta alipaineeseen eli korkeammasta paineesta matalampaan. Ilmavirtaukset kuljettavat mukanaan vesihöyryä sekä mahdollisesti ilman epäpuhtauksia.
Rakennuksen painesuhteisiin vaikuttavat rakenteiden tiiviyden ohella ilmanvaihto, ilman lämpötilaerot ja tuuli. Ilmanvaihdon vaikutus riippuu ilmanvaihtojärjestelmästä sekä sen säädöistä ja kunnosta.
Ilmanvaihdon on toteutettava terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilman laatu oleskelutiloissa. Ilmanvaihtojärjestelmän on tuotava rakennukseen riittävä ulkoilmavirta ja poistettava sisäilmasta epäpuhtauksia, liiallista kosteutta, viihtyisyyttä haittaavia hajuja sekä ihmisistä, rakennustuotteista ja toiminnasta sisäilmaan aiheutuvia epäpuhtauksia (Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta 1009/2017).
– Erityissuunnittelijan on suunniteltava rakennuksen ulko- ja ulospuhallusvirrat siten, ettei rakenteisiin aiheudu ylipaineen vuoksi rakenteita vaurioittavaa pitkäaikaista kosteusrasitusta eikä alipaine aiheuta epäpuhtauksien siirtymistä sisäilmaan (YM 1009/2017 21 §), johtava asiantuntija Lari Eskola A-Insinööreiltä toteaa.
Miksi painesuhteilla on merkitystä?
Ilmasto on muuttunut, eivätkä rakenteet välttämättä kestä sitä, mitä niiden on alun perin suunniteltu kestävän. Energiatehokkuusvaatimukset ovat aiempaa huomattavasti tiukempia, ja rakenteiden tiiviys on muuttunut (q50 = 4m³/h m² à q50 ≤ 1 m³/h m²).
– Rakennuksen paine-ero vaipan yli voi olla –40–+10 Pascalia (Pa). On myös mitattu 130 Pa:n piikkejä. Käytännössä paine-ero rakennuksen vaipparakenteen yli olisi kohtuullisen helposti säädettävissä –10–+5 Pa:iin, jolloin hallitsemattomia virtauksia vaipan rakenteiden läpi on huomattavasti vähemmän, Eskola sanoo.
Painesuhteilla hallitaan, miten ilmavirrat rakennuksessa liikkuvat. Kun rakennuksen ulkovaippa on tiivis eli ilmavuotoluku, jolla tiiviyttä kuvataan, on q50 ≤ 2 m³/(h•m²), saatetaan joutua ongelmiin.
Eskola toteaa, että haasteita tulee erityisesti esimerkiksi monitoimirakennuksissa, joissa liikkuu isoja ilmavirtoja, ulkovaipan ilmavuotoluku on q50 ≤ 2 m³/(h•m²), rakennuksessa on tehokkaita kohde- tai erillispoistoja, erityyppisiä ja -ikäisiä ilmanvaihtoratkaisuja ja rakennuksen eri tilojen käyttötarkoitukset ja -ajat poikkeavat toisistaan. Tällöin paine-ero voi olla 30–40 Pa.
– Tiiviin rakennuksen paine-eroa ei voi säätää halutunlaiseksi pelkästään ilmavirtamittauksilla, vaan pitää mitata paine-ero vaipan yli ja sitten tehdä korjaavia toimenpiteitä, Eskola muistuttaa.
Eskolan mukaan tällä hetkellä käytössä olevat ratkaisut ilmavirtojen mittaukseen ja säätämiseen eivät toimi riittävän hyvin tiiviiden vaipparakenteiden kanssa. Haasteena on, miten vuotoilmavirtoja tulisi jatkossa hallita. Rakennuksen painesuhteet on mitattava ja ilmavirrat säädettävä ja joissakin tapauksissa joudutaan tekemään uudelleensäätöjä, muuttamaan ilmanvaihtojärjestelmän komponentteja niin, että hallitsemattomista ilmavirroista päästään eroon.
– Nimenomaan tiiviiden rakennusten ilmanvaihdon suunnitteluun tarvitaan uusia ohjeita. Suomessa osaaminen on maailman huippua, joten uskon, että me myös nämä haasteet ratkaisemme, Eskola toteaa.
Senaatti-kiinteistöillä pyritään ilmanvaihdon toiminnan varmistamiseen ja jatkuvaan paine-eroseurantaan
Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena on saada ilmanvaihdon toiminnan varmistaminen osaksi arkea: ilmanvaihdon toiminnanvarmistusprojektien ja paine-eroseurannan tarkoituksena on varmistaa ilmanvaihdon suunnitelmien mukainen toiminta kaikissa rakennuksen käyttötilanteissa.
Ilmanvaihdon toiminnanvarmistus tehdään Senaatin merkittävimpiin kohteisiin ilmanvaihtokatsastusten tai sisäilmaselvitysten tulosten perusteella.
– Uudis- ja peruskorjaushankkeissa paine-eroseuranta asennetaan Senaatin ohjeiden mukaisesti ja ilmanvaihdon toiminta varmennetaan rakennuksen vastaanoton yhteydessä. Paine-eroja seurataan takuuaikana. Vuonna 2020 toiminnanvarmistusmallia pilotoitiin 15 kohteessa, ja tänä vuonna kohteita on saman verran, Senaatti-kiinteistöjen erityisasiantuntija Pasi Pipatti kertoo.
Talotekniikan asiantuntijat vastaavat Senaatilla ilmanvaihdon toiminnanvarmistusprojektien toteuttamisesta. Toiminnanvarmistus lähtee siitä, että suunnitellaan ja asennetaan riittävä paine-eroseuranta. Ilmanvaihdon toiminta tarkistetaan kaikissa käyttötilanteissa alkuseurantajakson aikana, ja tarvittaessa tehdään korvaavat toimenpiteet ilmanvaihdon tasapainon saavuttamiseksi. Ilmanvaihdon toimintaa tarkkaillaan vuoden mittaisen jälkiseurantajakson aikana kaikkina vuodenaikoina.
– Rakennukset ovat keskenään todella erilaisia, ja siihen liittyy monenlaisia haasteita. Kokemuksemme mukaan paine-eroja ja niiden pysyvyyttä tulee seurata pitkäaikaisesti säätiedot huomioiden; anturoinnin määrä, laatu, raportointi ja tekninen toteutus tulee suunnitella ja toteuttaa huolellisesti; ilmanvaihdon käyttötilanteet kannattaa miettiä huolellisesti; paine-erojen jatkuva seuranta tulee vastuuttaa, ja paine-erojen tavoitetasot tulee olla selvillä. Tuloksista tulee ottaa opiksi uusia rakennuksia ja ilmanvaihtojärjestelmiä suunniteltaessa, Pipatti tähdentää.
Lue lisää: Rakennuksen painesuhteiden hallinta -webinaarin aineistot ja videotallenne ovat saatavilla FINVACin sivuilla.
Teksti: Anna Merikari