35. Sisäilmastoseminaaria vietettiin 30-vuotisjuhlavuoden merkeissä

Sisäilma-alan suurin vuosittainen seminaari, Sisäilmastoseminaari, järjestettiin tänä vuonna 35:nnen kerran – tällä kertaa Sisäilmayhdistyksen 30-vuotisjuhlavuoden tunnelmissa. Messukeskuksen Siipi keräsi 1 300 sisäilma-alan asiantuntijaa ja sisäilma-alan tutkimuksesta kiinnostunutta ajankohtaisen ja monipuolisen ohjelman ja näyttelyn äärelle.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta avasi Sisäilmastoseminaarin toivottamalla seminaariväen tervetulleeksi edistämään parempaa sisäilmaa ja sitä myöten myös terveyttä ja hyvinvointia vallitsevasta koronavirustilanteesta huolimatta.

– Sisäilma-asioissakin toiminnan perustana on ennaltaehkäisy ja haittojen vähentäminen. Siksi onkin riittävän varhain ja oikea-aikaisesti puututtava rakennusten sisäilman laatuongelmiin ja epäpuhtauksiin. Tarvitaan hyvää ja laadukasta suunnittelua, rakentamista, rakennuksen käyttötarkoituksen mukaista ja oikeaa käyttötapaa, ylläpitoa, epäpuhtauksien ja vaurioiden todentamista ja välittömästi toteutettuja sekä laadukkaita korjaustoimenteitä, Tervahauta sanoi.

Suomea voidaan pitää edelläkävijänä sisäilma-alan tutkimuksessa ja myös sitä koskevassa ohjeistuksessa. Silti uusia ratkaisuja tarvitaan.

– Tätä tehtävää varten THL käynnisti pari vuotta sitten Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelman, jonka pääkohdat ovat rakennusten ongelmatilanteiden selvittäminen, sisäilmaoireisten potilaiden tutkiminen ja hoito ja ylipäätään monien toimijoiden koulutus sekä viestintä, Tervahauta totesi.

Markku Tervahauta

Pienhiukkaset sisäilmassa

Seminaarin keynote-puhujana oli Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri aiheenaan ”Hyvä, paha sisäilma – tiedämmekö pienhiukkasista?” Hämeri totesi ihmisen rakentaneen sisäympäristöt, jotta siellä olisi parempi olla kuin ulkoympäristössä.

– Sisäilmassa on kyse monimutkaisesta, haastavasta ilmiöstä, johon tiede tuo omat mahdollisuutensa. Tiede on yhteinen tapa hallita kokonaisuuksia: tehdään uutta tutkimusta, jaetaan tietoa toinen toisillemme ja keskustellaan asioista avoimesti, Hämeri korosti tieteen merkitystä sisäilmahaasteiden ratkaisemisessa.

Kaarle Hämeri

Hämeri keskittyi esityksessään pienhiukkasiin, jotka ovat suurin ympäristöaltiste ihmisten terveydelle. Pienhiukkasten osuus on 64 prosenttia ulkoilman aiheuttamasta tautitaakasta Suomessa. Pienhiukkasten lähteitä on useita, eikä nollatasolle ole mahdollista päästä.

– Voimme pyrkiä parempaan, mutta on hyväksyttävä, että ympäristössä aina esiintyy jonkinlaisia altisteita, Hämeri totesi.

– Sisäilman pienhiukkasista noin 40 prosenttia tulee ulkoilmasta. Suomessa on korostunut sisäilman osalta kosteusvaurioihin ja mikrobeihin liittyvät teemat. Kaikkien mahdollisten epäpuhtauksien kartoittaminen on suuri haaste, sillä jokainen sisäympäristö on uniikki, Hämeri summasi.

Sisäilma-aiheisessa näyttelyssä oli tänä vuonna yli 80 näytteilleasettajaa.

Millainen on sisäilmaongelmarakennus?

Anne Korpi Senaatti-kiinteistöistä totesi sisäilmaongelmaiseen rakennukseen liittyvän monenlaisia käsityksiä. Korpi kertoi Senaatin määritelmän mukaan sisäilmaongelmarakennuksen olevan rakennus, jossa on tyytymätön käyttäjä ja korjausta edellyttävä sisäolosuhteisiin vaikuttava tekijä. Mutta se voi olla myös rakennus, jossa sisäilmaan kohdistetuilla toimenpiteillä ei ole saatu palautettua käyttäjien tyytyväisyyttä ja luottamusta.

– Senaatti-kiinteistöissä olemme luoneet työkalun sisäilmaongelmaisten rakennusten määrien seuraamiseksi. 9-kohtaisen arvioinnin perusteella sisäilmaongelmaiset rakennukset jaetaan kolmeen luokkaan, joista 1 tarkoittaa vähäistä, 2 merkittävää ja 3 erittäin vaikeaa sisäilmaongelmaa, Korpi kertoi.

– Luokituksen avulla voimme todeta, miten meillä Senaatti-kiinteistöjen sisäolosuhdeongelmille asetettu nollatoleranssi ja ennakointitoimenpiteet vaikuttavat sisäilmaongelmakohteiden määrän kehitykseen, Korpi selvensi.

Anne Korpi

Pro Sisäilma -tunnustus Esko Kukkoselle

Avaus-session päätteeksi yhdelle Sisäilmayhdistyksen perustajajäsenistä DI Esko Kukkoselle jaettiin Pro Sisäilma -tunnustus ”poikkeuksellisen laajasta työstä, jossa on edistetty sisäilmaan liittyvää tutkimusta, suunnittelun ohjausta ja viestintää sekä kansallista ja Pohjoismaista yhteistyötä hyvän sisäilman puolesta”. Lue Kukkosen haastattelu tästä.

Avaus-session videotallenne on katsottavissa ja kuunneltavissa kokonaisuudessaan Sisäilmayhdistyksen Youtube-kanavalla.

Sisäilma-asioissa toimiminen

Seminaaripäivän aikana kuultiin mielenkiintoinen kattaus esityksiä, jotka liittyivät sisäilmatilanteissa toimimiseen, mikrobien tutkimiseen ja altistumisen arviointiin, sisäilman kemiallisiin ja hiukkasmaisiin epäpuhtauksiin, sisäilman laadun varmistamiseen, sisäilmaongelmien yleisyyteen ja riskikäsityksiin, ilmanvaihtoon ja painesuhteisiin, sisäilman laatuun ja oireisiin sekä lattioiden ja perustusten toimivuuteen. FINVACin järjestämässä sessiossa pohdittiin toimivan ja terveellisen asuntoilmanvaihdon ratkaisuja ja kehitystarpeita. Suullisten esitysten lisäksi seminaarivierailla oli päivän aikana mahdollisuus tutustua sessioiden aiheisiin liittyneisiin posteriesityksiin sekä monipuolisen näyttelyn antiin.

Toimiminen sisäilma-asioissa -sessio tarjosi käytännöllistä tietoa toimintamalleista ja työkaluista sisäilma-asioiden hoitamisessa:

Anna Saarinen Helsingin kaupungilta kertoi Helsingin kaupungin sisäilmaohjelmasta 2018–2028. Sisäilma-asiat on nostettu näkyvästi esille Helsingin kaupunkistrategiassa. Sisäilmaohjelmassa pohditaan kokonaisvaltaisesti rakennuksen hyvään sisäilmaan vaikuttavia asioita. Se sisältää nykytilan kuvauksen lisäksi asiat, joita sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi pitää tehdä, Saarinen kertoi.

– Ohjelman tavoitteena on hallita sisäilman laatua kaikilla toiminnan osa-alueilla tilatarpeiden ennakoinnista käytönaikaiseen ylläpitoon, tilojen korjaamiseen ja tiloista luopumiseen asti. Tavoitteena on, että kaupungin kaikissa palvelurakennuksissa on hyvä sisäilma, Saarinen selvensi.

Leena Stenlund esitteli Vantaan kaupungin sisäilmaprosessia. Stenlund totesi onnistuneen sisäilmaprosessin edellyttävän laajaa osaamista ja kokonaisuuden hallintaa.

– Kuntien haasteena ovat suuret kiinteistömassat, rakennusten monisyiset ongelmat ja vanha kiinteistökanta. Kunnissa on koettu haasteita myös tutkimustarpeen tunnistamisessa ja riittävän laajojen tutkimusten teettämisessä.

– Vantaalla on saatu onnistuneesti toimintaan sisäilmaprosessi, jolla pyritään selvittämään laajasti kiinteistöjen tutkimus- ja korjaustarve sekä huomioidaan myös tiedotus, homesiivous ja korjausten jälkeinen jälkiseuranta, Stenlund kertoi.

Anniina Salmela Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoi Kansallisessa sisäilma ja terveys -ohjelmassa koottavasta ohjeesta rehtoreille sisäilmaongelmien ensivaiheeseen.

– Oppilaitoksessa rehtorilla on kokonaisvastuu toiminnan järjestelyistä sekä oppimisympäristön että henkilöstön työn ja työympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Rehtorilla on myös tärkeä rooli oppilaitoksensa sisäilmatilanteen selvittämisessä ja hallinnassa.

– Ohje kootaan yhteistyössä OAJ:n ja rehtoreiden kanssa, ja ohje on tarkoitettu tilanteeseen, kun rehtoreiden johtamassa yksikössä tulee esiin epäily sisäilmaan liittyvästä haitasta tai vaaratekijästä. Ohjeistus sisältää tietoa mm. sisäilmasta, selvitysprosessista ennaltaehkäisystä seurantaan sekä erilaisista rooleista, Salmela kertoi.

Miia Puukka esitteli Työturvallisuuskeskuksen sisäilmatyöryhmän luomaa mallia sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi työpaikoilla. Toimintamalli keskittyy terveellisten ja turvallisten työolojen edistämiseen työsuojelun yhteistoimintaa vahvistamalla sekä yhteistyön kehittämiseen työpaikalla.

Malli korostaa ennaltaehkäisevää ja ennakoivaa otetta, korjaamista ja selvittämistä sekä jatkuvaa oppimista ja kehittämistä. Viestinnän merkitys painottuu kaikkia vaiheita ja osioita yhdistävänä tekijänä.

-Mallin tavoitteena on auttaa työpaikkoja luomaan ratkaisukeskeiset, omalle työpaikalle sopivat menettelyt sisäilma-asioiden käsittelemiseksi, Puukka selvensi.

Seminaarista lisää:

Kaikki julkaisuluvan saaneet esitykset ovat Sisäilmayhdistyksen seminaarisivulla.

Sisäilmastoseminaari-julkaisu on ladattavissa pdf:nä ja luettavissa myös issuu-palvelussa.

Seminaarin valokuviin pääset tästä kuvakansiosta.

Lue myös: Sisäilmayhdistys vahvistaa sisäilma-alan yhteistyötä.

Parempaa sisäilmaa yhdessä -video

Teksti: Anna Merikari
Kuvat: Jyri Laitinen

Jaa artikkeli






Aiheesta Rakentaminen

BLOGIT

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2020