Iltapäiväseminaarissa keskusteltiin rakennusten ilmanvaihdosta ja painesuhteista

Iltapäiväseminaari keräsi 172 kiinnostunutta kuuntelemaan ja keskustelemaan.

Sisäilmayhdistyksen ja Kuntien sisäilmaverkoston yhteistyössä järjestämä iltapäiväseminaari keräsi toukokuisena tiistaina Pasilan virastotalon auditorion liki täyteen, kun 172 talotekniikka-asiantuntijaa, kiinteistövastaavaa, valmistajaa, urakoitsijaa sekä muuta kiinnostunutta kokoontuivat kuulemaan ja keskustelemaan ilmanvaihdon säätöön ja painesuhteisiin sekä tarpeenmukaiseen ilmanvaihtoon liittyvistä tutkimustuloksista, toimintamalleista ja kokemuksista.

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n toimitusjohtaja Miimu Airaksinen avasi seminaarin pohtimalla hyvän sisäilman ja energiansäästön yhteyttä. Hän totesi Suomessa rakennusten olevan Euroopan mittakaavassa melko hyväkuntoisia, vaikka haasteita rakentamisen laadussa onkin.

– Rakennettu ympäristö on yhteiskunnan perusta. Jokainen rakennettuun ympäristöön investoitu euro tuottaa itsensä kaksinkertaisena takaisin. Sen sijaan rakennetun ympäristön kunnossapidon laiminlyönti maksaa meille vuosittain 3,4–5,7 miljardia euroa, Airaksinen sanoi.

Suomen rakennuskannasta suuri osa on 1960–1980-luvuilta. Airaksisen mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana asuinrakennusten korjauksiin on sijoitettava 9 400 miljoonaa euroa ja kuntien palvelurakennusten korjausvaje on 9 miljardia. Koko elinkaarelle tarvitaan uusia rahoitusmalleja. Tarvitaan moniammatillista yhteistyötä ja reaaliaikaista tietoa.

Kiinteistö- ja rakentamisalan energiankulutus on merkittävä. Se vastaa noin 35:tä prosenttia Suomen kokonaisenergiankulutuksesta. EU:n energiansäästötavoitteet tuovat paineita myös rakennusalalle.

Laadukas ja energiatehokas rakentaminen kulkevat rinnakkain, eikä Airaksinen näe hyvän sisäilman tavoittelemisen ja energiansäästön syövän toisiaan. On tärkeää, että ilmanvaihtoa ja muita taloteknisiä järjestelmiä ohjataan tarpeen mukaan:

– Energiatehokkuus nimenomaan tarkoittaa hyvää sisäilmaa ja elämänlaatua, Airaksinen tähdensi.

Miimu Airaksinen.

Ilmanvaihdon säädöstä ja painesuhteista

Kunnissa on valtavasti vanhaa rakennuskantaa. Tilojen käyttö ei ole tehokasta, vaan hiljaista aikaakin on. Sari Hildén Helsingin kaupungilta kertoi, miten Helsingin kaupungin kiinteistöissä varmistetaan ilmanvaihdon oikea käyttö. Hän totesi ilmanvaihdon oikean käytön olevan yksi keskeisimpiä asioita, ja se edellyttää huollolta ja kunnossapidolta toimenpiteitä.

– Ilmanvaihdon uusi ohjeistus on herättänyt runsaasti keskustelua. Ohjeistuksen myötä ilmanvaihdon käyttöä itse asiassa lisätään, kun ensin saadaan tehtyä tarkempaa analyysia ilmanvaihdon käytöstä ja huomioidaan kaikki sisäilmaan vaikuttavat tekijät. Helsingissä tavoitteena on ensin saada koulut toimimaan uuden ohjeistuksen mukaisesti, myöhemmin myös muut rakennukset, Hildén kertoi.

Rakennusten painesuhteiden merkityksestä, mittaamisesta ja hallinnasta sekä valmisteilla olevasta paine-eron mittaus- ja säätöohjeesta kertoivat A-Insinöörien Lari Eskola ja Marko Björkroth.

– Olemme tulleet 1950- ja 1960-luvuilta todella tiiviiseen rakennuskantaan. Rakennusten ilmatiiveys on parantunut merkittävästi 2000-luvulla, ja painesuhteiden merkitys on kasvanut jatkuvasti, Eskola korosti.

Eskola totesi painesuhteiden mittaamisen olevan varsin yksinkertaista, mutta tilanteen muuttuvan, kun painesuhteita halutaan hallita:

– Suomessa ulkoilman lämpötila saattaa vuorokauden aikana vaihdella jopa 30-40 astetta, mikä vaikuttaa aika tavalla painesuhteisiin.

Antti Alanko ja Pasi Pipatti kertoivat Senaatti-kiinteistöissä meneillään olevasta pilotista, jossa ilmanvaihdon toiminta ja säätö varmistetaan kaikissa käyttötilanteissa.

– Tarkoitus on luoda monistettava ja kustannustehokas toimintamalli, joka tuottaa riittävän tilannekuvan ilmanvaihdon todellisesta toiminnasta, Pipatti kertoi.

– Seurantajärjestelmän on tarkoitus antaa yksinkertainen tulos ilmanvaihdon ja painesuhteiden pysyvyydestä, Alanko selvensi.

Miten tarpeenmukainen ilmanvaihto varmistetaan?

Iltapäiväkahvien ja vilkkaana käyneen ajatustenvaihdon jälkeen keskityttiin tarpeenmukaisen ilmanvaihdon toiminnan varmistamiseen. Risto Kosonen Aalto-yliopistolta kertoi muuttuvailmavirtajärjestelmien haasteista ja kehittämistarpeista sekä aiheeseen liittyvästä Aalto-yliopistolla tehdystä diplomityöstä. Marianna Tuomainen kertoi tapausesimerkein, miten Helsingin kaupungilla on dataseurannan avulla seurattu tarpeenmukaisen ilmanvaihdon toteutumista.

Seminaarin päättäneessä paneelikeskustelussa pureuduttiin päivänpolttavaan kysymykseen: miten ilmanvaihdon tarpeenmukainen toiminta voidaan varmistaa? Risto Kososen moderoimassa paneelissa keskustelivat Sari Hildén Helsingin kaupungilta, Urpo Koivula Insinööritoimisto AX-LVI Oy:stä, Jyrki Lönnström FläktGroup Finland Oy:stä, Ville Tamminen Caverion Suomi Oy:stä sekä Antti Koskinen Fidelix Oy:stä.

Panelistit näkevät tämänhetkisen tilanteen edellyttävän paljon työtä asioiden kuntoon saattamiseksi, sillä haasteita on läpi koko ketjun.

– Meillä on energiansäästötavoitteet, mutta meillä on myös sisäilman laatutavoitteet. On valtava työsarka tehtävänä, että järjestelmät saadaan oikeasti toimimaan ja vieläpä muuntojoustaviksi, Hildén aloitti.

– Laitepuoli on parantunut, ja meillä on entistä paremmat mahdollisuudet valvoa ja tehdä asioita. Meiltä puuttuu osaamista ja kokemusta, ja on epävarmuustekijöitä, jotta järjestelmät toimisivat moitteettomasti, Koivula jatkoi.

– Lisäksi järjestelmät monipuolistuvat ja myös monimutkaistuvat entisestään, joten koko prosessin hahmottamisessa on haasteita. Laadun parantamiseen ja myös jälkiseurantaan tulisi satsata, Koskinen täsmensi.

Hildén haastaakin koko rakennusalaa pohtimaan ja käymään yhdessä keskustelua siitä, miten asioita voitaisiin tehdä jatkossa entistä paremmin:

– Pelkkä hyvä tahto ei riitä, vaan kaikki osapuolet pitäisi saada aikaisemmassa vaiheessa saman pöydän ääreen. Lisäksi pitäisi panostaa järjestelmien toimivuuden varmistamiseen jo takuuaikana.

Niin ikään Lönnström peräänkuulutti yhteistyötä ja prosessien kuntoon saamista, ratkaisujen toistamista:

– Haasteita on koko ketjussa. Tarvitaan hyvää yhteistyötä niin suunnittelijoiden, laitevalmistajien kuin urakoitsijoidenkin kesken. Lisäksi koulutukseen ja viestintään tulisi jatkossa panostaa entistä enemmän.

Paneelikeskustelijat vasemmalta oikealle: Ville Tamminen, Antti Koskinen, Jyrki Lönnström, Sari Hildén ja Urpo Koivula.

Seminaarin julkaisuluvan saaneet esitysaineistot ovat Sisäilmayhdistyksen kotisivulla.

Teksti: Anna Merikari

Jaa artikkeli





Aiheesta Sisäilmayhdistys

BLOGIT

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2019