Kansainväliset ilmanvaihto- ja sisäilmaekspertit kokoontuivat Otaniemessä

RoomVent konferenssissa oli lähes 300 osanottajaa yli kolmestakymmenestä maasta, ja avauspuheenvuorojen pitäjiä ympäri maailmaa.

RoomVent konferenssissa oli eniten esityksiä oli Japanista (40), Saksasta (24) ja Suomesta (23). Kokonaisuudessaan Pohjoismaista oli noin neljännes kaikista esityksistä. Yllättävää oli, että Yhdysvalloista oli vain yksi esitys. Konferenssissa palkittiin 16 parasta esitystä, eniten palkintoja meni samoihin maihin (Japaniin neljä, Saksaan kolme ja Suomeen kaksi).Kongressiin oli kutsuttu erityiset avauspuheenvuoron pitäjät ympäri maailmaa. Suomesta tähän kunniatehtävään oli valittu avajaisissa esityksen pitänyt FIRAn Jussi Aho ja Aalto Yliopiston arkkitehtiprofessori Jarmo Suominen. Aho avasi konferenssivieraille FIRAn menestystekijöitä ja kutsui osanottajat esittämään myös hänelle suoraan uusia ideoita toteutettavaksi.  Ensimmäisen kongressipäivän avasi Jarmo Suominen, joka arkkitehdille epätyypilliseen tapaan, keskittyi rakennusten toiminnollisuuteen ja joustavuuteen, käyttäjilleen tarjoamiin palveluihin, ei pelkästään rakennuksen estetiikkaan.

Professori Jarmo Suominen keskittyi rakennusten toiminnollisuuteen ja joustavuuteen.

 

Suominen kaipasi erityisesti myös sisäilmaston hallinnan osalta uusia liiketoimintatapoja. Taloteknisiä palveluita pitäisi kehittää vielä edelleen niin sanotusta elinkaarimallista aina laitteiden kokonaisvastuulliseen käyttöön ja omistamiseen saakka. Koska työskentelytavat ovat jatkuvassa muutostilassa, niin myös tilojen ja sisäilmaston on mukauduttava uusiin työtapoihin. Joustava ilmavaihtotekniikka terveyden ja viihtyvyyden edistäjänä olikin monen konferenssiesityksen johtava teema.

Professori Jussi Aho avasi konferenssivieraille FIRAn menestystekijöitä.

Rakennuksen sisäilmastoa pystytään ennakoimaan entistä paremmin

Käyttäjien ja kiinteistöjen omistajien kannalta on tärkeää, että rakennuksen sisäilmasto edistää terveyttä, viihtyvyyttä ja työn tuottavuutta (työn nopeus, jaksaminen, tarkkuus). Tämä on työnantajan ja investointien kannalta tärkeää. Tavoitteena ei saa olla pelkän minimitason täyttäminen. Sisäilmaston on edistettävä terveyttä ja viihtyvyyttä. Tällä saadaan lisäarvoa kiinteistöille. Tätä painotti tanskalaisen professori Pawel Wargocki avausesityksessään, jossa hän kuvasi sisäilmastotutkimuksen ja –tekniikan kehittymistä sekä tulevaisuuden näkymiä.

Professori Pawel Wargocki kuvasi sisäilmastotutkimuksen ja –tekniikan kehittymistä sekä tulevaisuuden näkymiä.

Toinen keskeinen teema konferenssissa oli käyttäjien yksilöllisten tarpeiden parempi huomioon ottaminen sisäilmastossa ja ilmanvaihdossa. Tämä on tarpeen, koska ihmiset kokevat olosuhteet eri tavoin, eivätkä samat olosuhteet ole optimaalisia kaikille. Tekniikan tulee muuttua myös paremmin ymmärrettävään ja ohjattavaan suuntaan siten, että ihmiset voivat helposti muokata sisäympäristön olosuhteita omien mieltymyksiensä mukaisiksi. Kommunikointia ihmisten ja rakennusten tekniikan välillä on parannettava. Sisäilmasto pystytäänkin ennakoimaan entistä paremmin mittaus- ja laskentatekniikan kehittyessä, näin totesi professori Dirk Muller, Saksasta.  Muller esittikin kutsutussa esitelmässään mielenkiintoisen lämpöolosuhteiden arvioinnin kehityskulun Fangerin ”koko kehon mallista” kehon osakohtaiseen viihtyvyyden arviointiin.

 

 

 

 

Sisäilmasto pystytäänkin ennakoimaan entistä paremmin mittaus- ja laskentatekniikan kehittyessä, toteaa Professori Dirk Muller.

Miten hallita mikroilmasto henkilön ympärillä?

Epätasaiset lämpöolot olivat saaneet monia tutkijoita kiinnostumaan muun muassa vedon tuntemuksen tarkemmasta mallinnuksesta. Tietoa ja kriteereitä tarvitaan, jotta sisäilmasto voidaan kohdentaa oikein henkilökohtaisesti sekä lämpöolojen että ilmalaadun suhteen. Mallia ja ideoita on otettu autonkuljettajan ja matkustajan sisäympäristön hallinnasta eli vastausta haetaan kysymykseen: miten hallita mikroilmasto henkilön ympärillä? Ilmanvaihdon osalta tässä on kyse laajennetusta tarpeenmukaisesta ilmanvaihdosta. Tähän esitettiin ratkaisuja muun muassa tilan käytön mukaisella ilmanjaolla, jossa ilmanvaihto- ja jako on ohjelmoitu toimimaan eri tilanteiden mukaan. Signaali käyttötavasta saadaan kameran, ei henkilölaskurin tai muun vastaavan mukaan. Pisimmälle henkilökohtainen sisäilmasto oli viety sairaalaympäristössä, jossa ilmaverhojen tai henkilökohtaisten kannettavien ilmanjakolaitteiden avulla voidaan estää mikrobien pääsy potilaasta hoitohenkilökuntaan ja päinvastoin. Hoitohuoneiden ilmanlaatua voidaan parantaa myös käyttämällä esimerkiksi patjaan integroitua ilmavaihtoa tai ilmanpuhdistusta. Ilmaverhotekniikan lisäksi esille tuotiin myös syrjäytysilmanvaihdon uusi muoto: seinän pystypintoja pitkin huoneeseen valutettu tuloilma – tämä ajatushan on tuotu jo Suomenkin markkinoille.

Kongressin taustaorganisaatio SCANVAC palkitsi konferenssin avajaisissa professori Arsen Melikovin (oik.) Professori Olli Seppänen ja Melikov esittelevät palkintoshekkiä.

Henkilökohtaisen ilmavaihtotekniikan pioneeri alalla on Tanskan teknillisen korkeakoulun (Danish Technical University) professori Arsen Melikov. Hän on edistänyt työpistekohtaista sisäilmatekniikkaa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Innovaatioihin, joita hän on tutkinut, kuuluvat muun muassa työpöytään, valaisimeen tai mikrofoniin integroidut ilmanvaihtoratkaisut, sähkötuolit ja muut kontaktilämmitys- ja jäähdytyslaitteet, sekä sairaalaympäristöön kohdennettu ilmanvaihtotekniikka. Kongressin taustaorganisaatio SCANVAC (Pohjoismaisten LVI-yhdistysten liitto) palkitsikin konferenssin avajaisissa professori Melikovin merkittävällä John Rydberg kultamitalilla ja 2000 euron palkintosummalla.

 


Ventilation konferenssi

Konferenssiin oli tällä kertaa integroitu myös teollisuusilmanvaihtoa käsittelevä Ventilation konferenssi. Teollisuusilmanvaihdon osuus jäi kuitenkin vähäiseksi. Tutkimuksen painopiste teollisuusilmanvaihdossa on selvästi Aasiassa. Merkittävä hanke teollisuusilmanvaihdon alueelta on teollisuusilmavaihdon käsikirjan (Industrial Ventilation Design Guidebook) uusinta.


Edellisen noin viisitoista vuotta vanhan käsikirjan toimituksen avainhenkilö oli Esko Tähti. Uusittavassa vuonna 2021 valmistuvan käsikirjan toimituksen keskeisessä roolissa on Suomesta Risto Kosonen. Hankekokonaisuutta vetää kanadalainen professori Howard Goodfellow. Kustantajaksi on valittu Elsevier. Viimeisen konferenssipäivän avajaisesityksessään Goodfellow esitti kuinka sisäilmaston laatua mittaavat anturit ovat kehittyneet ja niiden hinta laskenut. Teollisuudessa käytetyt mittaustekniikat ovat siirtymässä myös muihin rakennuksiin Kommunikointi eri laitteiden ja käyttäjien välillä on tullut paljon halvemmaksi langattomien yhteyksien ja internet- liittymien avulla.

Professori Howard Goodfellow esitti kuinka sisäilmaston laatua mittaavat anturit ovat kehittyneet ja niiden hinta laskenut.


Älyratkaisuvalmiutta koskeva indikaattori


Käyttäjien entistä parempi huomioon ottaminen on keskeinen tavoite myös EU:n uusitussa (toukokuussa 2018) rakennusten energiatehokkuutta säätelevässä direktiivissä. Direktiivin edellyttämässä rakennusten älyratkaisuvalmiutta koskevassa indikaattorissa (Smart Readiness Indicator – SRI) yhtenä kolmesta tavoitteesta on rakennusten käyttäjien tarpeiden parempi huomioonottaminen.

SCANVAC järjesti indikaattorista keskustelutilaisuuden, jossa indikaattorin hyviä ja huonoja puolia käytiin läpi. Itse asia on erittäin ajankohtainen, koska seuraava luonnos indikaattorista ja sen laskentatavasta julkaistaan arvioitavaksi ja kesäkuun puolivälissä.

Ehdotettu indikaattori jakoi asiantuntijoiden mielipiteitä. Osa piti indikaattorin mitattavuutta ja laskettavuutta välttämättömänä, osa mahdottomana, osa piti koko indikaattoria tarpeettomana. Indikaattori tulee kuitenkin valmistuttuaan (vuoden 2019 lopussa) tarjoamaan erinomaisen työkalun rakennusten automatiikkajärjestelmien kehittämiseen ja markkinointiin. Indikaattorissa on myös ensimmäistä kertaa otettu EU:n energiapääosaston historian aikana selvästi yhdeksi tavoitteeksi hyvä sisäilmasto. Se on indikaattorin merkittävä etu. SCANVAC hyödyntää tilaisuuden tuloksia oman kantansa muodostamisessa älyvalmiusindikaattorin suhteen. Keskustelutilaisuuden puheenjohtajan toimi Aalto-yliopiston professori Markku Virtanen.


Sisäilmaston, ilmanvaihdon ja ilmanliikkeen tutkimuksen merkitys kasvaa Aasiassa


Konferenssin teema ”Sisäilmasto, ilmanvaihto ja ilmanliike” on ollut pitkään keskeinen tutkimusalue Pohjoismaissa. Tutkimusaktiviteetti on kuitenkin hiljentynyt, Tanskaa lukuun ottamatta, Pohjoismaissa, myös Suomessa. Aiheen tutkimus on sen sijaan voimistunut Aasiassa, joka näkyi myös kongressin osanottajissa, joista lähes puolet on Japanista ja Kiinasta. Kiinassa tutkimus ei ole rajoittunut pelkästään rakennuksiin, vaan laajentunut sisä- ja ulkoilman vuorovaikutukseen ja myös puolisisätiloihin, kuten tunneleihin. Tunneli-ilmanvaihdosta avajaisesityksen piti professori Xu Zhang Shanghaista. Hän piti esityksen jälkeisessä keskustelussa Tallinna-tunnelin ilmanvaihtoa todella suurena haasteena.

Tunneli-ilmanvaihdosta avajaisesityksen piti professori Xu Zhang.


Sairaalaympäristö oli myös vahvasti esillä konferenssissa, ja myös liikennevälineet (lentokoneet ja junat) sekä koulut saivat omat sessionsa. Infektioiden ilmavälitteisestä leviämisestä oli paljon esityksiä liittyen lähinnä juuri sairaaloihin ja lentokoneisiin.

Konferenssissa käsiteltiin myös painovoimaista ilmanvaihtoa, joka on vallitseva ilmanvaihtotapa Euroopassa ja muuallakin maailmassa. Painovoimaista ilmanvaihtoa koskeneet raportit olivat tieteelliseltä tasoltaan erityisen korkeatasoisia.


Kaupunkiympäristön ilmanvaihtuvuus ja epäpuhtauksien kulkeutuminen


Mielenkiintoinen uusi avaus konferenssissa oli kaupunkiympäristön ilmanvaihtuvuuteen ja epäpuhtauksien kulkeutumiseen liittyvä tutkimus, alue on erityisen tärkeä Aasian suurkaupungeissa, mutta kaupunkiepäpuhtauksien leviämisen torjunta on yhä tärkeämpää myös muualla.  Samoja tutkimusmenetelmiä voidaan käyttää sekä ulko- että sisäilman epäpuhtauksien leviämisessä.

Ihmislähtöisiä tutkimuksia on paljon liittyen mm. lämpöoloihin eri ympäristöissä ja niiden kokemiseen.  Myös ihmistä mallintavia tutkimuksia on, osassa on mallinnettu jopa ihmisen hengitysteitä ja epäpuhtauksien kulkeutumista niiden kautta elimistöön.

RoomVentilation kongressi pidettiin 2-5. kesäkuuta Aalto-yliopiston kampuksella Otaniemessä. Sen järjesti Aalto-yliopisto ja Sisäilmayhdistys ry. Konferenssin taustajärjestö on Pohjoismainen LVI-yhdistysten liitto SCANVAC, joka edustaa noin 20 000 alan asiantuntijaa. Konferenssi on järjestetty säännöllisesti vuodesta 1987 eri puolilla maailmaa, nyt 14. kerran. Seuraava konferenssi pidetään kahden vuoden kuluttua Torinossa, Italiassa 14-17.6.2020.

SCANVACin sihteeristö sijaitsee Suomessa Sitratorilla LVI-järjestöjen tiloissa. SCANVACin puheenjohtaja on emeritusprofessori Olli Seppänen ja pääsihteeri Siru Lönnqvist.

Lisätietoja ja kuvia konferenssin sivuilta https://roomventilation2018.org

Teksti: Professori Olli Seppänen
Kuvat: Vaula Aunola

Artikkeli on aiemmin julkaistu SuLVI:n uutiskirjeessä.

 

Jaa artikkeli

Aiheesta Sisäilmayhdistys

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2018