Sisäilmastoseminaari 2019: ajankohtaista sisäilma-alan tutkimusta ja toimijoiden kohtaamisia

Sisäilma-alan vuotuinen ykköstapahtuma, Sisäilmastoseminaari, järjestettiin tänä vuonna 34. kerran. Tapahtumapaikkana olivat Messukeskuksen uudistuneet tilat Siivessä. Seminaari kokosi jälleen runsaslukuisen osallistujajoukon, kun yli 1 300 sisäilma-alan asiantuntijaa ja alan tutkimuksesta kiinnostunutta kokoontui ajankohtaisen ja monipuolisen ohjelman äärelle.

Sisäilmastoseminaarin Avaus-sessiossa keskityttiin ajankohtaisiin sisäilma-alan hankkeisiin sekä sisäilma-alan tulevaisuudennäkymiin. Seminaarin avasi Rakli ry:n tekninen johtaja Mikko Somersalmi¸ joka peräänkuulutti kokonaisuuden huomioimista rakentamisessa ja kiinteistönpidossa: sisäolosuhteet eivät ole erillinen kokonaisuus, vaan osa ylläpidon perustoimintaa.

– Vaikka meillä puhutaan paljon sisäilmaongelmista, meillä tehdään myös paljon hyvää ja ainutlaatuista työtä sisäilma-asioiden hoitamiseksi. Olkaamme siitä ylpeitä, ja viedään asioita edelleen eteenpäin, Somersalmi kehotti ja toivotti seminaariväen tervetulleeksi vuoden 2019 Sisäilmastoseminaariin.

Marika Paavilainen kertoi Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman etenemisestä.

Marika Paavilainen Valtioneuvoston kansliasta kertoi Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmasta, jonka tavoitteena on kymmenen vuoden aikana tervehdyttää julkiset rakennukset ja vähentää merkittävästi sisäilmastosta oireilevien ja sairastuneiden ihmisten määrää Suomessa.

– Ohjelma on väylä saada julkisuuteen hyvät kokemukset niin sisäilmaongelmien ratkaisuissa kuin suunnitelmallisessa kiinteistönpidossakin sekä ohjata hyvät ideat kehitystyöhön ratkaisujen löytämiseksi. Yhteistyö on nyt käynnistetty, ja tänä vuonna keskeisenä yhteistyötahona ovat kunnat, Paavilainen kertoi.

Jussi Lampi kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lokakuussa 2018 julkaistusta Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelmasta 2018–2028, jonka päätavoitteena on vähentää sisäympäristöön liittyviä terveys- ja hyvinvointihaittoja Suomessa.

– Tavoitteen saavuttamiseksi terveydenhuolto otetaan voimakkaammin mukaan toimintaan ja keskitytään terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, haittojen ennaltaehkäisyyn, viestintään sekä sairaiden kokonaisvaltaiseen hoitoon ja tukeen. Tarvitaan uusia, tutkittuun tietoon perustuvia keinoja ja toimenpiteitä, Lampi tähdensi.

Senaatti-kiinteistöjen Anne Korpi avasi esityksessään Suomen sisäilma-asioiden nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä. Esitys pohjautui Senaatti-kiinteistöjen strategiavalmisteluun liittyneisiin kyselyihin ja haastatteluihin. Korpi kertoi, että suomalaisten keskuudessa elää vahvasti myytti huonosta sisäilmasta ja ihmiset ovat huolissaan sisäilman vaikutuksista omaan ja läheistensä terveyteen. Suomalainen sisäilmakeskustelu on keskittynyt pitkälti homeeseen, vaikka sisäilmaongelmia aiheuttavat monet muutkin tekijät. Lisäksi keskustelu on tulehtunutta, ja sitä leimaa luottamuspula.

Anne Korpi Senaattikiinteistöstä painotti avoimen viestinnän merkitystä.

– Sisäilmakeskustelu tulisi kääntää ongelmien korostamisesta rakentavaksi ja ratkaisukeskeiseksi, ja suomalaisten uskomus poikkeuksellisen huonosta sisäilmasta on oikaistava. Lisäksi kansalaisten huoli on otettava vakavasti, reagoitava nopeasti ja tilankäyttäjiä on osallistettava sisäilmaratkaisujen tutkimushankkeisiin. Alan toimijoiden väliseen vuoropuheluun ja ylipäätään viestintään tulee satsata, Korpi painotti.

Ilmanvaihdosta, painesuhteista ja lämpöoloista

Avaussession jälkeen seminaari jatkui rinnakkaissessioissa, joiden aiheina olivat Ajankohtaiset hankkeet, Toimintamallit ja työturvallisuus sekä Ilmanvaihto, painesuhteet ja lämpöolot.

Ilmanvaihdon käyttöön ja painesuhteiden sekä lämpöolojen hallintaan keskittynyt sessio keräsi salin täyteen kiinnostuneita kuulijoita. Sami Lestinen Aalto-yliopistosta aloitti session kertomalla lämmönlähteiden vaikutuksesta ilman nopeuteen ja vetoriskiin.

– Veto on yleinen ongelma toimistoympäristössä, ja vetoriski kasvaa, kun tuloilmamäärä ja lämmönlähteiden voimakkuus kasvavat, Lestinen kertoi.

Aalto-yliopiston Sami Lestinen paneutui lämmönlähteiden ja ilmajäähdytyksen yhteisvaikutukseen.

Painesuhteiden hallinnasta ilmatiiviydeltään parannetuissa rakennuksissa kertoi Ella Lahtinen Vahanen Rakennusfysiikka Oy:stä.

– Erittäin tiiviin rakennuksen painesuhteet voidaan hallita hyvin, ja ulkovaipan yli vaikuttavat paine-erot on huolellisen ilmanvaihtojärjestelmän säädön jälkeen mahdollista pitää talvitilanteessakin niin hyvin hallinnassa, että paine-ero ei ylitä tavoitetasoksi asetettua ±5 Pa:ia. Haasteita paine-erojen pysyvyyteen aiheuttavat rakennusten huono sisäinen tiiviys sekä ulkolämpötilan nopeat muutokset, Lahtinen selvensi.

Marko Björkroth A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä kertoi ympäristöministeriön toimeksiannosta valmisteilla olevasta paine-eron mittaus- ja säätöohjeesta.

– Rakennuksen painesuhteiden pitäminen hallittuina ja riittävän pieninä on haastavaa. Painesuhteisiin vaikuttavat ilman tiheyserot, tuuli, rakennuksen korkeus, rakenteiden ilmatiiviys, koneelliset ilmavaihtojärjestelmät ja kohdepoistot. Jatkuvatoimisilla painesuhteiden mittauksilla voidaan määrittää rakennuksen vaipan yli vallitseva paine-ero eri tilanteissa, Björkroth kertoi.

Antti Alanko Are Oy:stä kertoi ilmanvaihdon osatehokäytön ja jaksottaisen käytön vaikutuksesta käyttöaikaiseen sisäilman laatuun.

– Molemmilla käyttötavoilla voidaan saavuttaa hyvät painesuhteet, joskin osatehon käyttöönotto voi edellyttää suurempia teknisiä toimenpiteitä. Ilmanvaihdon käyttötapa tulisi valita aina rakennuskohtaisesti, jolloin rakennuksen yksilölliset ominaisuudet tulevat huomioiduiksi. Käyttötavasta riippumatta ilmanvaihdon toiminta tulisi aina olla varmennettu kaikissa käyttötilanteissa ilmamäärämittausten, rakennuksen paine-eromittausten ja paine-eroseurannan avulla, Alanko sanoi.

Marianna Tuomainen Helsingin kaupungilta esitteli Kuntien sisäilmaverkostossa laaditun julkisten palvelurakennusten ilmanvaihdon käytön yleisohjeen ja perustelumuistion, joka julkaistiin seminaaripäivänä.

– Kuntien sisäilmaverkosto on laatinut yhdessä asiantuntijoiden kanssa julkisten rakennusten ilmanvaihdon käytön yleisohjeen selkeyttääkseen ja yhdenmukaistaakseen niitä periaatteita, joiden mukaan ilmanvaihtoa käytetään kuntien palvelurakennuksissa. Tavoitteena on, että julkiset tilat ovat kunnossa ja on olemassa yhteinen toimintasuunnitelma, Tuomainen kertoi.

Lue lisää tästä

Iltapäivällä järjestettiin session teemaan liittynyt Ilmanvaihdon oppaat kuntoon -hankkeen aloitusseminaari, jossa keskusteltiin siitä, miten nykyisiä ilmanvaihdon suunnittelu- ja mitoitusoppaita tulisi kehittää.

Lisää aiheesta on FINVACin sivuilla, josta pääset myös antaa palautetta oppaista 31.3. mennessä.

Seminaarin näyttelyssä esittäytyi liki 70 näytteilleasettajaa.

Monipuolista ohjelmaa ja kattava sisäilma-aiheinen näyttely

Iltapäivän sessioissa keskityttiin rakennusmikrobiologiseen tutkimukseen, käytännön ratkaisuista saatuihin kokemuksiin, hiukkaspitoisuuteen ja siivoukseen, sisäilman laatuun ja terveyteen sekä sisäilman kemiallisiin altisteisiin.

Päivän aikana seminaarivierailla oli mahdollisuus paitsi kuulla esityksiä ajankohtaisista tutkimusaiheista myös tutustua seminaarisessioiden aiheisiin liittyviin posteriesityksiin. Lisäksi vieraat saivat tutustua kattavaan sisäilma-aiheiseen näyttelyyn, kun Messukeskuksen uusitulla kongressialueella oli paikalla liki 70 näytteilleasettajaa.

Antoisan seminaaripäivän päätteeksi vietettiin Sisäilmastoseminaarin virallisia jatkoja, Seminaaritansseja, Ravintola Tulisuudelmassa Sokos Hotel Vantaalla hyvän seuran ja maukkaan bufeeillallisen merkeissä. Iltajuhlaa ja seminaaritansseja tahditti viime vuodeltakin tuttu The Sugarshakers -viihdebändi. Myöhemmin illalla seuraan liittyi myös iloinen joukko Rakennustarkastusyhdistys RTY:n väkeä.


 

Seminaariesitykset yksissä kansissa

Päivän kaikki esitykset on koottu Sisäilmastoseminaari 2019 -julkaisuun, joka on luettavissa sähköisenä versiona Sisäilmayhdistyksen kotisivuilla. Niin ikään julkaisuluvan saaneet esitysaineistot ovat samalla sivulla.

Kuvia Sisäilmastoseminaarista voi katsoa ja ladata flicker-palvelussa.


Aila Laine-Sarkkinen – 20 vuotta Sisäilmayhdistyksessä

 

Aila-Laine Sarkkiselle tämän vuoden Sisäilmastoseminaari oli järjestyksessään jo 20.

Sisäilmayhdistyksen asiakkuuspäällikkö Aila-Laine Sarkkista muistettiin Avaus-sessiossa 20-vuotisesta työstä Sisäilmayhdistyksessä.

Aila on ollut vuosien aikana kasvattamassa koko sisäilma-alan yhteistyötä yritysten kanssa ja tehnyt arvokasta yhteistyötä Sisäilmayhdistyksen kannattajajäsenten kanssa.

Aila on ollut myös vahvasti Sisäilmastoseminaarin kasvun takana sekä näyttelyn että koko järjestelyjen osalta. Lisäksi Aila on kehittänyt ja vienyt Sisäilmapaja-seminaaria ympäri maan ja vastannut Sisäilmainfopiste-toiminnasta yhdessä järjestöjen kanssa tiedon jakamiseksi kuluttajille. Ailan tinkimätön työ yhdistyksen ja hyvän sisäilman hyväksi jatkuu.

 

 

Teksti: Anna Merikari
Kuvat: Vaula Aunola

Jaa artikkeli





Aiheesta Sisäilmayhdistys

BLOGIT

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2019