Finvacin webinaarissa keskusteltiin ilmanvaihdon roolista koronaviruspandemiassa

Kuvakaappaus webinaarin tallenteesta. Esiiintymisvuorossa Granlundin varatoimitusjohtaja Jukka Vasara.

Koronavirus jyllää edelleen maailmanlaajuisesti. Uusi koronavirus (SARS-CoV-2) tarttuu herkästi lähikontaktissa kosketuksen välityksellä tai pisaratartuntana henkilön aivastaessa tai yskiessä; se voi myös tarttua ilmavälitteisesti pienten aerosolien muodossa hengitysilman mukana. Tästä syystä ilmanvaihdon merkitys on noussut keskeiseksi tekijäksi hengitysilman viruspitoisuuden vähentämiseksi ja viruksen leviämisen ehkäisemiseksi lähialueen ulkopuolella (<1,5 m).

Covid-19 on keuhkosairaus, josta tiedetään jo paljon, mutta ei vielä kaikkea.

– Sairastumisriski riippuu kosketuksen kautta saadusta virusmäärästä ja/tai hengitettyjen virusten määrästä. Tarkkaa tietoa ei ole, mutta eri tutkijoiden arvio on, että noin 3 000 virusta riittää sairastumiseen, kertoi Granlund Oy:n varatoimitusjohtaja Jukka Vasara Finvacin 7.10.2020 järjestämässä webinaarissa.

Yskiessä ja aivastaessa muodostuu suurempien pisaroiden lisäksi hyvin pieniä hiukkasia, aerosoleja, jotka voivat jäädä leijumaan ilmaan. Nykyisen tiedon mukaan 100 mikrometrin hiukkaset ovat vielä aerosoleja.

– Hiukkasen koko on merkittävä, kun puhutaan ilmavälitteisestä taudista. Erityisen haitallisia ovat alle 5 mikrometrin hiukkaset, jotka näyttävät levittävän enemmän viruksia kuin suuremmat hiukkaset. Pienet hiukkaset myös tunkeutuvat syvemmälle hengitysteihin, Aalto-yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorinen totesi.

Toimiva ja riittävä ilmanvaihto

Eurooppalaisten LVI-järjestöjen liitto REHVA julkaisi maaliskuussa ohjeen koronaviruksen leviämisen torjunnasta julkisissa rakennuksissaREHVA on täydentänyt ohjeistusta aktiivisesti myöhemmin, ja Finvac on täsmentänyt sitä Suomen olojen osalta.

– Ohjeistus keskittyy toimenpiteisiin olemassa olevissa rakennuksissa. Jatkossa työryhmän tehtävänä on pohtia, miten ilmanvaihtoa voidaan parantaa ja mitä tulevaisuuden rakennuksissa pitäisi tehdä eri tavalla. Työ jatkuu, Tallinnan teknillisen yliopiston ja Aalto-yliopiston professori Jarek Kurnitski totesi.

Finvacin suositus on, että pandemian aikana ilmanvaihdon käyntiajat voisivat olla pidempiä. Ilmanvaihtoa tulisi käyttää maksimiteholla, ja sen oikeanlainen toiminta tulisi varmistaa. Palvelurakennuksissa, jotka eivät ole jatkuvassa käytössä, ilmanvaihto tulisi laittaa päälle kaksi tuntia ennen käytön alkamista ja pitää päällä kaksi tuntia käytön jälkeen. 

Ilmanvaihto kasvaa automaattisesti henkilöä kohden, kun tilan henkilökuormitusta pienennetään suojaetäisyyksien suurentuessa. Tehokkaalla ilmanvaihdolla saadaan ilmavälitteinen tartuntariski minimoitua.

Virustartunta voidaan estää hyvin yleisilmanvaihdolla, mikäli ilmanvaihto on riittävää (vähintään 10 l/hlö) ja pidetään tarpeeksi suuri, vähintään 1,5 metrin, etäisyys toisiin ihmisiin. Olennaista on tilan kokonaistuloilman määrä per tartunnan aiheuttaja. Mitä suurempi tila on kyseessä, sitä suurempi on kokonaisilmamäärä ja pienempi riski saada tartunta, Kurnitski totesi.

– Helpoin tapa seurata ilmanvaihtoa on hiilidioksidimäärien nousun ja laskun seuraaminen tilaan asennettavien hiilidioksidiantureiden avulla. Kun hiilidioksiditaso nousee 1 000 ppm:ään, tulisi esimerkiksi luokka- tai neuvottelutilasta poistua tai tehostaa ilmanvaihtoa ikkunatuuletuksen avulla.

Webinaarin esitykset ja videotallenne ovat Finvacin sivuilla.

Lisää aiheesta:

WHO totesi ilmavälitteisen COVID-19-tartunnan mahdollisuuden 

Tehokas ilmanvaihto auttaa koronavirusepidemian hillitsemisessä

THL: Koronaviruksen tarttuminen ja itämisaika 

SCANVAC: Vetoomus toimenpiteistä ilmavälitteisten tartuntatautien leviämisen torjumiseksi

Teksti: Anna Merikari

Jaa artikkeli






Aiheesta Tapahtumat

BLOGIT

Matkakertomukset

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2020