Ilmansuojelupäivät pidettiin elokuun lopulla Lappeenrannassa

Puun pienpoltosta aiheutuvien pienhiukkasten pitoisuudet pääkaupunkiseudun ilmassa, vasen kuva. Oikealla vastaavat liikenteestä aiheutuvat pitoisuudet. Värikoodisto molemmissa kuvissa on sama. Hiukkasten alueellinen jakauma on erilainen.

Sisäilman laadun ja ulkoilman laadun välillä on selkeä yhteys. Sisäilman laatu voi huonontua sisätilojen tekijöistä, rakenteista, ihmisistä ja ihmisten toimista johtuen, mutta ilmanvaihtoon käytettävän ulkoilman laadulla on myös iso merkitys. Ulkoilman hyvä laatu on myös sisätiloissa olevan ihmisen etu. Onneksi meillä Suomessa ulkoilma on maailman mitassa erittäin puhdasta eikä suuria ongelmia ole kuin korkeintaan paikallisesti. Työ hyvän ulkoilman puolesta on silti monessa mielessä tärkeää.

Alun perin idea kansallisesta ilmansuojelualan yhdistyksestä syntyi lokakuussa 1973 Düsseldorfin kansainvälisessä ilmansuojelukongressissa, johon osallistui myös viitisentoista suomalaista. Tästä ryhmästä syntyi RIY eli Raittiin ilman ystävät. Se kokoontui noin kuukauden välein keskustelemaan ajankohtaisista ilmansuojelukysymyksistä, ja se oli mukana jo ensimmäisten ilmansuojelupäivien järjestelyissä. Jäseniä RIY:ssä oli runsaat kymmenen. Lopulta vuonna 1976 perustettiin 30 asian harrastajan voimin nykyinen ISY eli Ilmansuojeluyhdistys ry.

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ilmansuojelua ja sen tutkimusta Suomessa ja toimia yhdyssiteenä ilmansuojelun parissa toimivien henkilöiden ja yhteisöjen välillä Suomessa ja ulkomailla. Keskeisiä teemoja olivat koulutus, tiedotus ja alan kontaktit – samat asiat, jotka ovat tärkeitä nykyäänkin.

Yhdistyksen perustamisen aikoihin ei vielä ollut ilmansuojelun lainsäädäntöä ja ympäristöhallinto oli vasta kehitteillä. Eräs keskeinen tavoite saavutettiin, kun eduskunta hyväksyi ilmansuojelulain ja -asetuksen vuonna 1982. Toiminta kansainvälistyi 1990-luvulla, ja tämä kehitys huipentui ilmansuojelun maailmankongressin järjestämiseen Suomessa vuonna 1995. Ilmansuojelun vakiinnuttua suomalaiseen yhteiskuntaan yhdistyksen tärkeimmäksi tehtäväksi on muotoutunut alan keskustelun, tiedotuksen ja yhteistyön edistäminen.

Ilmansuojeluyhdistyksen vuosittain järjestämät Ilmansuojelupäivät ja Ilmanlaadun mittaajatapaaminen ovat kasvaneet alan merkittäviksi kansallisiksi tapahtumiksi. Myös yhdistyksen jäsenmäärä on vuosien mittaan kasvanut, ja se on jo vuosia ollut noin viidensadan tienoilla.

Ilmansuojelupäivät tarjosi tänäkin vuonna monipuolisesti ilman- ja ilmastonsuojelun ajankohtaisia aiheita sekä paneelikeskustelun, jossa etsittiin ratkaisuja yhä kiivaana käyvään keskusteluun metsien roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä. Keskustelu keskittyi erityisesti metsien rooliin hiilinieluna päästöjen hillinnässä. Päivien ohjelmassa käsiteltävät aiheet tarjosivat tietoa muun muassa puunpolton päästöistä kiukaissa ja kattiloissa, ilmansaasteille altistumisesta, ilmansaasteiden terveysvaikutuksista ja niiden aiheuttamista haittakustannuksista sekä kuntien tekemästä ilmastotyöstä. Laivaliikenteen rikkidirektiivi astui voimaan muutama vuosi sitten kovan keskustelun saattelemana. Ilmansuojelupäivillä kuultiin myös tuloksista, joita direktiivillä on jo saavutettu.

Ilmansuojelupäivistä ilmestyy erillinen artikkeli Ilmansuojelu-lehdessä syksyllä. Ilmansuojelupäivien julkaisuluvan saaneet esitykset ovat jo nyt luettavissa osoitteessa www.isy.fi/Ilmansuojelupaivat.

Pienhiukkaset jälleen pahiksina

Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jaakko Kukkonen kertoi esityksessään ”Ilmanlaadun muutoksia globaalista lokaaliin neljällä vuosikymmenellä” laajalti ilmanlaadun kehityksestä eri puolilla maailmaa ja Suomessa. Lähtökohtana olivat Suomen Akatemian APTA-projekti sekä NordForsk-projekti NordicWelfAir. Akatemian hankkeen tarkoituksena oli selvittää ilmansaasteiden, siitepölyn ja ulkolämpötilan vaikutuksia astmaan ja allergioihin muuttuvassa ilmastossa. Hankkeessa oli mukana tutkijoita myös muualta, mm. Oulun yliopistosta.

Kukkonen kertoi, että ihmiselle haitallisimpia ilman epäpuhtauksia näyttävät tutkimusten mukaan olevan pienhiukkaset, joita syntyy sekä kotimaisista että ulkomaisista lähteistä. Tällä hetkellä niiden pitoisuus ilmassa esitetään vain PM 2.5 -arvoina, sillä pahimpien eli nanoluokan hiukkasten pitoisuuksille ei vielä ole saatu omia vaatimuksia. PM 2.5 sisältää näiden nanometriluokan hiukkasten lisäksi kaikki suuremmatkin hiukkaset aina 2,5 mikrometriin asti. Jaakko Kukkonen kertoi, että vuosien 1980 ja 2015 välillä ulkoilman PM 2.5 -pitoisuudet ovat. kasvaneet mm. Intiassa ja Kiinassa ja laskeneet Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. – Niillä on kuitenkin edelleen merkittäviä terveysvaikutuksia myös Euroopassa, Kukkonen totesi.

Myös alailmakehässä haitallisen otsonin, O3:n, pitoisuudet ovat viime vuosina kasvaneet erityisesti Intiassa, mutta myös Kiinassa. Koko pohjoiselle pallonpuoliskolle on muodostunut kohonneen otsonipitoisuuden vyöhyke. Ihmisille haitallisen typpidioksidin, NO2:n, pitoisuudet ovat nekin nykyisin korkeita laajemmalla alueella, mm. Kiinassa, Intiassa, Lähi-idässä sekä Väli- ja Etelä-Amerikassa.

– Arktisen jään ja lumen sulamiselle erittäin vahingollisen mustan hiilen pitoisuudet ovat vuosien mittaan alentuneet Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, mutta kasvaneet mm. Intiassa ja Afrikassa, Kukkonen korosti. Kotimaisten tutkimusten mukaan mustalla hiilellä on myös sisäilman laatua heikentäviä vaikutuksia.

Puun pienpoltto on paikallisesti pian pahin pienhiukkaslähde

Jaakko Kukkonen kertoi, että meillä ulkoilman PM 2.5 -pitoisuudet ovat laskeneet noin puoleen 1980-luvun maksimiarvoistaan. Paikallisten päästölähteiden suhteelliset osuudet ovat myös muuttuneet huomattavasti: puun pienpoltosta peräisin olevat PM 2.5 -päästöt ovat nykyisin lähes yhtä suuret kuin liikennepäästöt.

Ilmansaasteiden terveysvaikutukset ovat merkittäviä

WHO:n mukaan ilmansaasteet aiheuttivat maailmanlaajuisesti noin 7 miljoonaa ennenaikaista kuolemantapausta sisä- ja ulkoilmassa vuonna 2012. Nämä luvut ovat pysyneet jokseenkin tällä tasolla useita vuosia. Merkittävä osa näistä ongelmista aiheutuu kehitysmaissa tavallisista sisäilman ilmanlaatuongelmista: keittiöissä sekä ilman savupiippua tapahtuvan palamisen takia. Se onkin globaalisti merkittävin sisäilman laadun ongelma.

– Euroopan tasolla näitä ennenaikaisia ilman epäpuhtauksista johtuvia kuolemantapauksia on eri arvioiden mukaan 600 000–700 000 (WHO; Århus Univ.), Kukkonen kertoi.

Suomessa ilmansaasteet aiheuttavat tuoreen selvityksen mukaan noin 2 000 ennenaikaista kuolemantapausta vuosittain. Luku perustuu THL:n 
(Lehtomäki & al.) selvitykseen vuodelta 2018. Lukema on kuitenkin niin merkittävä, että sekä ulkoilman että sisäilman laadun puolesta kannattaa tehdä työtä.

Tutustu Jaakko Kukkosen esitykseen.

Esko Kukkonen

Jaa artikkeli






Aiheesta Tapahtumat

BLOGIT

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2018