Ilmanvaihto vahvasti esillä Indoor Air 2016 -kongressissa

 

Ilmanvaihdon mitoitus ja mikrobien aiheuttamat ongelmat ovat 40 vuodessa korvanneet tupakan ja huonot kokolattiamatot maailman laajimman sisäilmastokongressin aiheina. Suomen korkeatasoinen tutkimus oli hyvin esillä heinäkuussa Belgiassa järjestetyssä Indoor Air 2016 –kongressissa. 

Sisäilmastotutkimuksen laajin maailmanlaajuinen katsaus, Indoor Air -kongressi, pidetään nykyisin kahden vuoden välein. Tällä kertaa kongressi pidettiin heinäkuussa Ghentissä Belgiassa.

Kongressisarjan takana on vuona 1990 perustettu kansainvälinen sisäilmastotutkijoiden järjestö ISIAQ, johon kuuluu tuhansia tutkijoita eri puolilta maailmaa. Meikäläinen Sisäilmayhdistys on saman ikäinen ja toimii läheisessä yhteistyössä ISIAQ:n kanssa. Myös muissa maissa on vastaavia organisaatioita, lähinnä meitä on Ruotsin sisäilmayhdistys, SWESIAQ.

Kongressin laaja anti, mukaan lukien lähes tuhat esitystä, ei mitenkään mahdu yhteen artikkeliin. Syksyn aikana pyrin siksi kertomaan eri alojen tuloksista näillä palstoilla enemmän.

Itse Indoor Air -kongressisarja on vanhempi kuin sen takana oleva järjestö. Ensimmäinen kongressi pidettiin jo vuonna 1978 Kööpenhaminassa. Laajempi kiinnostus vaikeaa monitieteellistä haastetta, sisäilmaston laatua, kohtaan alkoi silloin nousta eri puolilla maailmaa. Tietenkin aiemminkin oli ollut aihepiiriin liittyvää tutkimusta ja kehitystyötä, mutta yhteistyötä oli tehty ilman yhteistä otsikkoa. 

Olin itse osallistumassa virkani puolesta jo ensimmäiseen Indoor Air -kongressiin ja olen siten näiden lähes 40 vuoden aikana päässyt seuraamaan alaa ja etenkin tutkimuksen kehitystä vuosien ajan. Mielenkiintoista oli nähdä, että alan tutkimus on hyvin seurannut aikaansa niin meillä kuin muualla.

Tupakan ja huonojen kokolattiamattojen aiheuttamat ongelmat olivat silloin ajankohtaisia. Tänä vuonna ei noista ongelmista ollut enää yhtään esitystä – asiat ovat ratkenneet teknisen kehityksen ja rajoitteiden ansiosta. Sen sijaan ilmanvaihdon tarpeen ja mitoituksen sekä sisäilman mikrobien ongelmat ovat tulleet asialistalle ja ilmeisesti pysyvät siellä vielä pitkään. Etenkin ilmanvaihdon todellisen tarpeen tutkiminen ja selvittäminen tuntuu yhä tärkeämmältä, kun ilmanvaihdon ilmavirrat määrittävät vahvasti rakennuksen tärkeää energiatasetta.

Ilmanvaihdon tarpeesta lisää tietoa lähiaikoina

Siihen asiaan myös tullaan palaamaan pikapuolin sekä tämän kongressin tulosten tiimoilta, että myös piakkoin ilmestyvän EU:n rahoittaman laajan JRC:n (EU:n ympäristötutkimuskeskuksen) koordinoiman hankkeen tulosten ilmestyttyä. Sen tuloksista ei vielä annettu paljoakaan ennakkotietoja.

Hankkeen aiemmat tulokset, joissa päädyttiin 4 l/s ilmavirtaan henkeä kohti, on julkaistu THL:n julkaisuna kolme vuotta sitten. Ne on esitelty moneen kertaan myös tämän lehden palstoilla ja Sisäilmastoseminaarissa. Tuon lukeman takana on tunnetusti huoli ulkoilman pienhiukkasten haitallisista vaikutuksista. Lisäämällä ulkoilmavirtaa siitä pienhiukkasten (lähinnä nanoluokan hiukkasten) haitalliset terveysvaikutukset tulevat aiheuttamaan laskelmien mukaan enemmän terveysongelmia kuin ulkoilman lisääminen muuten sitä parantaisi.

Maija Leppänen esitteli päivällä ja yöllä mitattuja koulujen sisäilman erilaisia VOC-pitoisuuksia.

Nanohiukkasten kunnollinen suodatus tuloilmasta ja sisäilmasta tietenkin muuttaisi asetelmaa. Sama minimiarvo 4 l/s tuli esille nyt useammassa esityksessä, tosin useilla eri perusteilla. Myös USA:ssa käytetyissä ASHRAE-standardeissa tuo lukema antaa ehdottoman minimiarvon ilmanvaihdolle, kertoi näiden standardien valmistelusta jo vuosia vastannut tohtori Andrew Persily.

Merkittävää on myös se, että vastaavanlainen näkemys tulee esiin myös uusissa CEN-standardeissa. Ehdotus pr EN 15251-1 tulee työryhmän puheenjohtajan, tanskalaisen professorin,  Bjarne Olesenin mukaan lopulliselle lausunnolle (formal vote) vielä tänä syksynä. Se merkitsee eurooppalaisten ilmanvaihtomääräysten yhtenäistämistä. Uutta ehdotusta koskevat lausunnot ja kannanotot Suomesta kokoaa METSTA, siellä asiaa hoitaa tohtori Kimmo Konkarikoski. Yhteys häneen kimmo.konkarikoski(at)metsta.fi.

Suomalaisilla oli painavaa sanottavaa

Lähes perinteiseen tapaan oli Suomen korkeatasoinen sisäilmatutkimus hyvin esillä Gentissä. Huomattavin tapaus oli varmasti Kansanterveyslaitokselta muutama vuosi sitten eläkkeelle jääneen tohtori Aino Nevalaisen saama ISIAQ:n elämäntyöpalkinto. Se on vasta toinen yhdistyksen lähes kolmenkymmenen vuoden historiassa.

Kansanterveyslaitokselta muutama vuosi sitten eläkkeelle jäänyt tohtori Aino Nevalainen palkittiin työstään ISIAQ:n elämäntyöpalkinnolla.

Aino Nevalainen on ollut vuosia maailman johtava huoneilman mikrobien tutkija. Hän on muiden ansioittensa lisäksi vahvasti myös WHO:n (Maailman terveysjärjestön) sisäilman mikrobeja käsittelevän opaskirjan takana. Teos muodostaa vielä yli kymmenen vuotta ilmestymisensä jälkeen alan perusesityksen. Kotimaassa Aino Nevalainen oli merkittävä tekijä nykyisten sisäilman mikrobeja koskevien vaatimusten ja mittaustekniikan kehittäjänä. Aino Nevalaisen haastattelu on luvassa lehteemme myöhemmin syksyllä.

Myös tuoretta tutkimusta Suomesta oli hyvin esillä. Kymmeniä raportteja oli sekä suullisina että poster-esityksinä. Sisäilmastotutkimus onkin Suomessa säilyttänyt kansainvälisesti verrattuna korkean tasonsa ja suomalaisten esitykset tulivat ansaitusti huomatuiksi, vaikka tutkimuspanoksemme ovat rahoitussyistä selvästi vähentyneet.

Kolmisenkymmentä vuotta sitten alan tutkimuksen johtavan maan Ruotsin tutkimus on sen sijaan selvästi heikentynyt, eikä heillä ollut nyt montakaan merkittävää esitystä. Vanha konkari alkuperältään ruotsalainen, ja siellä väitellyt, professori Jan Sundell oli kuitenkin vahvasti mukana. Hän on jo pitkään edustanut kiinalaista Tsinghua yliopistoa, jossa edelleen opettaa ja tutkii. Hän on jo vuosia valmistellut kirjaa sisäilmaston tutkimisen historiasta ja sen kehityksestä. Toivottavasti hän jaksaa tehdä julkaisun valmiiksi. 

Tutkimuksen painopiste valumassa Kauko-Itään 

Muut Pohjoismaat olivat lähes entiseen tapaan edustettuina. Norjassa ei sisäilmatutkimus ole maan varakkuudesta huolimatta ollut viime vuosina vahvasti painotettu ja vahvin edustus olikin Trondheimista, siellä yliopiston ilmanvaihtopuolella vaikuttavan professori Guangyu Caon kautta. Hän vakuutti osaamisellaan meillä jo viime kevään Sisäilmastoseminaarissa. Hän puhuu myös tyydyttävästi suomea oltuaan täällä vuosia VTT:n tutkijana ja väiteltyään Aalto-yliopistossa.

Tanska oli taas oma lukunsa, sillä he ovat onnistuneet jatkamaan edelleen alan tutkimuksen rahoitusta Kööpenhaminan teknisen korkeakoulun piirissä toimivan kansainvälisen sisäilmastotutkimuskeskuksen kautta. Se lienee vielä tälläkin hetkellä eräs maailman merkittävimmistä alan tutkimuslaitoksista. Tuon laitoksen johtaja, professori Bjarne Olesen, esitti varsinkin ilmanvaihtosessioissa merkittävää roolia.

Muuten alan tutkimus ja kongressien osanottoon vuosien mittaan valunut selvästi itään. Tyynen meren rannoilta, niin Kiinasta, Japanista, Taiwanilta kuin Koreastakin oli kaikista isot delegaatiot, joilla oli myös paljon annettavaa tutkimuksen puolella. USA oli tietenkin säilyttänyt asemansa alan tutkimuksen suurvaltana. Merkille pantavaa ja painavaa tietoa tuli kuitenkin siellä vaikuttavien suomalaislähtöisten tutkijoiden suusta. Onneksi nämä alun perin kuopiolaiset, kuten Ulla Haverinen-Shaughessy ja Tiina Reponen ovat säilyttäneet vahvan yhteyden kotimaahansa.

Venäläisiä ei kongressissa juuri näkynyt, sisäilman tutkimus ei liene nykyhallinnon painopistealueita. Muuten osanottajia ja puhujia oli monesta eksoottisestakin maasta. Sisäilmaston ongelmat tunnistetaan yhä laajemmin ja niihin haetaan ratkaisuja myös tutkimuksen keinoin. 

Globaalisti merkittävin sisäilmaongelma, kehitysmaiden keittiöiden savuinen ilma, joka aiheuttaa WHO:n mukaan miljoonamäärin pahoja oireita ja sairastumisia vuosittain, ei ollut entiseen tapaan kovin vahvasti esillä. Ongelma ei kuitenkaan varmaan ole poistunut. Toivottavasti näissä maissa panostetaan entistä enemmän ongelman käytännön ratkaisuihin, kuten savupiipun käytön lisäämiseen.

Ghent on hieno keskiaikainen kaupunki

Ghentin kaupunki on Belgian flaaminkielisellä alueella, Flanderissa, sijaitseva vanha jo keskiaikana loistonsa nähnyt kaupunki, jonka keskusta on myös säilyttänyt keskiaikaisen luonteensa. Tällaisena se on eräs parhaista ja kauneimmista koko Euroopassa.

Kaupungin asukkaat ovat aina olleet eräänlaisia vastarannan kiiskiä, vaikka kaupunki oli loistonsa päivinä Euroopan huomattavimpia keskuksia. Espanjan maailmanvallan sorto kohdistui kaupunkilaisiin aikoinaan vahvasti. Siitä kerrotaan muun muassa Verdin oopperassa Don Carlos. Ajan myötä Gent joutuikin luopumaan johtavasta asemastaan Keski-Euroopassa uusien keskusten tieltä.

Gent, tai Ghent kuten se myös kirjoitetaan, on satoja vuosia ollut myös yliopistokaupunki. Nykyisessä yliopistossa tutkitaan ja opetetaan myös sisäilmastoon liittyviä asioita. Sieltä oli kongressissa muutama esitys. Varsinaisia alan guruja ei yliopiston piirissä vielä ole, joten tähänkin kongressiin oli otettu mukaan laajempaa arvovaltaa kutsumalla kongressin presidentiksi tunnettu sisäilmatutkimuksen moniottelija tohtori Tunga Salthammer Saksasta.

Teksti: Esko Kukkonen

Kuvat: Marko Hyttinen


Healthy Buildings 2017 

ISIAQ:n seuraava Euroopan alueen kongressi Healthy Buildings 2017 pidetään ensi vuonna heinäkuun 2.-5. päivinä Lublinissa Puolassa. Tällä hetkellä heidän aikataulunsa on sellainen, että esitysten lyhennelmien – abstractien – tulisi olla heillä jo viimeistään 15. lokakuuta tänä vuonna. Asiasta kiinnostuneiden kannattaa siis jo teroittaa kynänsä.

Lisätietoja sivulta http://hb2017-europe.org/. Kongressin aihepiiri on käytännöllisempi ja teknisiä ratkaisuja etsivämpi kuin varsinaisten Indoor Air -kongressien.