Sisäilmapaja10 Kuopiossa: Tolokun sisäilimoo – hilipeempi mielj

Kaksipäiväinen seminaari kokosi 640 kuulijaa.

Sisäilmapaja10-juhlaseminaaria vietettiin tänä vuonna pajaperinteen alkulähteillä Kuopiossa 14.-15.11.2018. Itä-Suomen yliopistolla järjestettyyn tapahtumaan osallistui huikeat 640 pajavierasta ajankohtaisten sisäilma-asioiden äärelle. Tapahtuman järjestelyistä vastasivat Itä-Suomen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuopion kaupunki, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Sisäilmayhdistys.

Kaksipäiväinen Sisäilmapaja10 ”Tolokun sisäilimoo – hilipeempi mielj” tarjosi jälleen ajankohtaisia ja toinen toistaan kiinnostavampia esityksiä täpötäydelle luentosalille. Pääpaino oli Sisäilmapaja-perinteen mukaisesti paikallisella näkökulmalla unohtamatta valtakunnallisia aiheita. Luentosessioiden välillä oli mahdollista tutustua sisäilma-aiheiseen näyttelyyn, tavata tuttuja ja muodostaa uusia tuttavuuksia. Sisäilmapaja on alan ihmisten verkostoitumistapahtuma parhaimmillaan.

Avvaus

Itä-Suomen yliopiston professori Pertti Pasanen avasi Sisäilmapaja10:n ja kertoi Sisäilmapaja-perinteen syntyneen alun alkaen tarpeesta välittää tietoa käytäntöön ja pajan nimen Sisäilmapajan viittaavan oivasti uuden tekemiseen ja vanhan korjaamiseen.

Itä-Suomen yliopiston Pertti Pasanen toivotti pajaväen tervetulleeksi Kuopioon.

– Hyvät mestarit ja kisällit, koolla olevassa asiantuntijajoukossa on paljon tietoa, ja verkostoituminen on luontevaa. Toivottavasti täältä on kotiin viemisinä hyvät eväät, Pasanen toivoi.

Kansanedustaja Sari Raassina toivotti kuulijat tervetulleiksi ”hyvinvoinnin piäkaupunkiin”. Hän totesi sisäilmaongelmien olevan laaja valtakunnallinen ongelma, joka tuottaa paitsi suuria taloudellisia kustannuksia, ennen kaikkea mittaamattoman määrän inhimillisiä ongelmia.

Kansanedustaja Sari Raassina painotti tutkimustiedon tärkeyttä sekä ennaltaehkäisevää työtä sisäilmaongelmien ratkaisemisessa.

Raassinan mukaan tutkimukseen satsaaminen ja tutkimustiedon hyödyntäminen sekä ennaltaehkäisevä työ sisäilmaongelmien taklaamisessa on tärkeää.

– Ongelmia ei ratkaista ilman eri tahojen yhteistyötä. Viedään yhdessä tärkeää asiaa eteenpäin!


Paikallisia toimintatapoja

Ensimmäisenä seminaaripäivänä puheenvuoron saivat sisäilma-asioiden kanssa työskentelevät paikalliset toimijat. Seminaarisession aluksi Jussi Lampi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta esitteli lokakuun lopussa julkistettua Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelmaa, jonka tavoitteena on vähentää terveys- ja hyvinvointihaittoja Suomessa ja keskittyä ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin.

– Ongelmat ovat moniulotteisia, ja ne edellyttävät monitieteistä ja monitahoista lähestymistapaa, ongelmanratkaisua sekä tehokasta viestintää, Lampi tähdensi.

Petri Hartikainen Kuopion tilakeskuksesta kertoi Kuopiossa olevan ”yleisesti varsin hyvä pöhinä” sisäilma-asioiden ratkomisessa, ja asioissa on edetty varsin voimakkain askelin monella rintamalla.

– Tilojen hallinnointitavalla on vaikutusta sisäilmahaasteiden ratkaisemiseen, mutta mikään tietty hallinnointitapa ei niitä yksiselitteisesti ratkaise, vaan asiaa on tarkasteltava aina tapauskohtaisesti, Hartikainen korosti.

Puijonsarven koulun rehtori Jari Karttunen peräänkuulutti monialaisen, oikean ja objektiivisen tiedon tarvetta osaamistarpeen kasvaessa ja monimutkaistuessa.

– Koettujen oireiden kirjo on laajentunut, ja koska saatavilla on erilaista tietoa monenlaisista tietolähteistä, syntyy monenlaisia käsityksiä ja yhteydenottoja.

Mika Kukkonen YIT Talo Oy:stä puolestaan painotti uuden kehittämisen tärkeyttä ja vastuun ottamista haastavassa asiassa.  Suunnittelijan ja tutkijan näkökulmasta sisäilmaongelmien taklaamista käsitteli Harri Korkalainen Sitowise Oy:stä.

– Suunnittelijan näkökulmasta ongelmanratkaisun tulisi perustua faktoihin ja ratkaisujen tulisi olla käyttöiältään oikein mitoitettuja.

Anne Mannerkorpi esitteli Kuopion kaupungissa käyttöön otettua E-lomaketta ja kertoi sen palvelevan sisäilmaongelmaprosessin viestintää etenkin prosessin alkuvaiheessa.

Seminaaripäivän päätteeksi Anu Saastamoinen ja Isto Karjalainen kertoivat kokemuksia Kuopion kaupungin toimintamallilla toteutetusta onnistuneesta sisäilmaprosessista, jossa ratkaisukeskeisyys ja toimijoiden keskinäinen luottamus on tärkeä lähtökohta.

– Myöskään tiedottamisen roolia ei voi liikaa korostaa: Tiedon tulee olla realistista ja oikea-aikaista. Lisäksi vuorovaikutuksen tulee olla avointa, ja tilan käyttäjillä tulee olla mahdollisuus esittää kysymyksiä ja saada vastauksia niihin luottamuksen saavuttamiseksi.

Kuopion kaupunki järjesti kaupungintalolla juhlavastaanoton pajavieraille.

Ensimmäisen seminaaripäivän päätyttyä kymmenettä pajaseminaaria juhlistettiin alkuillasta Kuopion kaupungin vastaanotolla kaupungintalon juhlasalissa ja ilotunnelmaisissa pajatansseissa oululaisen Express-bändin tahtiin Sokos Hotelli Puijonsarvessa.

Hotelli Puijonsarvi tarjosi upeat puitteet pajatansseille.

 

Onnistumisen polokuja

Toinen seminaaripäivä käynnistyi osiolla, jossa pohdittiin asiantuntijuutta ja osaamista. Juhani Pirinen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä totesi sisäilmaongelman olevan aina monimutkainen, ja kun ongelmat alkavat, aletaan etsiä vastauksia, ja terveyshaitat huolettavat. Samanaikaisesti pitäisi tutkia rakennusta ja ihmisen oireita, ja näiden tietojen yhdistäminen on haastavaa. Koko ketju tulisi saada kuntoon. Heikki Kallungin mukaan eteenpäin on kuitenkin menty ja Kuopion kaupungilla asiantuntemus on lisääntynyt sekä yleisellä että yksilötasolla, raportointi on kehittynyt, asioiden hoitaminen on selkeytynyt, ja lopputulokset ovat parempia.

Paneelissa pohdittiin sisäilmaongelmista selviytymisen keinoja.

Onnistumisen polokuja -paneelikeskustelussa etsittiin onnistumispolkuja ja luotiin uskoa sisäilmaongelmista selviytymiseen. Ongelmat voidaan ratkaista, ja niistä voi selviytyä. Paneelissa keskustelemassa olivat Ulla Siimes Suomen Vanhempainliitosta, Sari Mäki Hengitysliitosta, Pirjo Jokela Työterveyslaitokselta, Terttu Ruotsalainen Kuopion kaupungilta sekä Eija Orpana.

Panelistien mielestä onnistumisen polun alussa, asiassa etenemisen kannalta olennaista on eri toimijoiden välinen ratkaisukeskeinen, rakentava yhteistyö, varhainen toimenpiteisiin ryhtyminen ja vertaistuki, kokemustiedon jakaminen. Panelistit peräänkuuluttivat niin ikään avointa viestintää, kun ongelma on jo käsillä.  On tärkeää tunnustaa ongelma ja kertoa, mitä ollaan tekemässä ja miksi, sillä epätietoisuus vain lisää epäluottamusta ja huolta.

– Onnistumisia voidaan parantaa, kun tieto liikkuu, keskustelua johdatellut Jari Keinänen sosiaali- ja terveysministeriöstä summasi.

Viestinnästä keskeinen osa prosessia

Miksi sisäilmaan liittyvistä ongelmista viestiminen on niin vaikeaa? Tämä teema nousi esiin seminaarin aikana yhdessä jos toisessakin esityksessä. Viestintä on selvästi alue, jonka merkitys on huomattu ja johon on satsattava entistä enemmän.

Seminaarin yhteydessä oli mahdollista tutustua sisäilma-aiheiseen näyttelyyn.

Jouni Sippola Työterveyslaitokselta kiteytti havainnollistavassa ja ajatuksia virittäneessä esityksessään erinomaisesti, miten iso merkitys viestinnällä on myös sisäilma-asioista viestittäessä. Ei riitä, että asioista vain kerrotaan, välitetään tietoa, vaan viestintä tulee kytkeä osaksi prosessia.

– Sisäilmasto-ongelmia ei ratkaista vain korjaamalla teknistä ongelmaa, vaan kyse on ihmisten kokemusmaailmaan vaikuttamisesta sekä vastavuoroisesta tietojen, kokemusten ja näkemysten jakamisesta  ja siinä viestintä on avainasemassa, Sippola painotti.

Sisäilmapaja10:n esitykset ja videotallenteet löytyvät Sisäilmayhdistyksen kotisivuilta.

Tästä pääset näkemään pajan tunnelmia.

 

Sisäilmapaja11Lähde hyvään sisäilmaan. – järjestetään Seinäjoella 13.-14.11.2019. Lisätietoja täältä.

Teksti: Anna Merikari
Kuvat: Vaula Aunola

Jaa artikkeli




Aiheesta Rakentaminen

BLOGIT

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2019