Sisäympäristöseminaari järjestettiin Tukholmassa maaliskuussa

Swesiaq (Ruotsin Sisäilmayhdistys) järjesti Tukholmassa Sisäympäristöseminaarin 17.–18.3.2019. Seminaariin osallistui yli sata henkilöä, joista suurin osa oli kuntien terveystarkastajia.

Katsaus seminaarin mielenkiintoiseen antiin:

Sisäympäristöasiantuntija Joakim Thunberg (Boverket) totesi, ettei rakennusten sisäympäristölle voi antaa terveen papereita, koska sisäympäristön altisteita on lukemattomia ja kaikkia ei kuitenkaan mitata samasta tilasta. Raporteissa on siis tärkeä kertoa siitä, mitä tutkittiin ja mitä tulokset tarkoittavat. Kuolleita mikrobeja ei voida tappaa tai tehdä vaarattomiksi kemikaaleilla. Homehtunut materiaali pitää aina poistaa.

Malmön kaupungin ympäristötarkastajat Simon Alskans ja Felicia Olofsson kertoivat slummiutumisen torjunnan aktiivimallista. Malmön kaupungin terveysvalvonta tekee oma-aloitteisesti tarkastuksia epäiltyihin slummitaloihin. Nämä ovat taloja, joihin sijoitetaan usein maahanmuuttajia ja jotka omistaa usein sijoitusyhtiö, joka kerää lyhytaikaisia voittoja eikä huolla tai korjaa rakennuksia. Talojen asuntoihin jaetaan kirjeet, joissa kerrotaan vapaaehtoisista tarkastuksista. Tarkastuksista ei ilmoiteta etukäteen rakennuksen omistajalle. Tarkastuksella katsotaan aistinvaraisesti pinnat (onko hometta tai syöpäläisiä), tarkastetaan lämpötila ja ilmanvaihto ja selvitetään huoneistossa asuvien asukkaiden määrä. Jos asunnossa todetaan jokin terveyshaitta, omistaja saa korjausmääräyksen uhkasakolla höystettynä. Näillä tarkastuksilla on saatu parannuksia aikaan, ja eräät sijoittajat ovat myyneet rakennukset vastuullisille toimijoille.

Vanhempi tutkija Erica Bloom (RISE) raportoi, että Ruotsissa 36 %:ssa asunnoista ja 40 %:ssa kouluista ja päiväkodeista on löydetty kosteus- ja homevaurio. 1,4 miljoonaa ruotsalaista epäilee sisäilman vaikuttavan omaan terveyteensä. Monet mikrobitoksiinit ovat vaikeasti tutkittavissa, koska ne hajoavat analyyseissa. Lisäksi Ruotsissa on uutena haittaeläimenä yleistynyt sokeritoukan suurempi sukulainen Ctenolepsima longicauda, joka syö paperia ja tekstiilejä.

Radonkoordinaattori Richard Norenin (Stockholmshem, Tukholman kaupungin vuokra-asunnot) esitys käsitteli vapaaehtoista radontorjuntatyötä. Hän kertoi, että noin 90 prosenttia ruotsalaisista pientalojen omistajista on tietoisia radonin haitoista, mutta vain kolmannes on mittauttanut talonsa radonpitoisuuden. Alle puolet tupakoitsijoista tietää, että radon on erityisen haitallista tupakoitsijoille. Ruotsin valtio tukee radonkorjauksia 50 prosentin osuudella korjauskustannuksista, ja korjausavustuksen maksimimäärä on 25 000 kruunua eli noin 2 500 euroa.

Tukholman kaupungin vuokra-asuntoyhtiö on palkannut henkilön koordinoimaan radonmittauksia. Kaikki maanvastaisten kerrosten asunnot sekä 20 prosenttia muiden kerrosten asunnoista mitataan. Jokaiseen asuntoon laitetaan kaksi keräyspurkkia, ja mittausaika on 2–3 kuukautta loka–huhtikuun aikana. Koordinaattori organisoi yhteydenpidon Ruotsin säteilyturvakeskuksen tietopankkiin, asukkaisiin, mittaajiin, laboratorioihin sekä terveysvalvontaan. Jos mittaustulos ylittää 200 Bq/m3, vuokra-asuntoyhtiö ryhtyy vapaaehtoisesti korjaaviin toimenpiteisiin pitoisuuden alentamiseksi. Korjausten onnistumista valvotaan seurantamittauksilla.

Teksti: Pertti Metiäinen
ylitarkastaja, sisäilma- ja asumisterveysasiantuntija
Valvira

Jaa artikkeli





Aiheesta Tapahtumat

BLOGIT

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2019