Ympäristöterveyspäivien keskiössä Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma

Valtakunnalliset Ympäristöterveyspäivät järjestettiin Tampereen Sokos Hotel Tornissa 31.10.–1.11.2018. Ympäristöterveydenhuollon kysymyksiin keskittynyt seminaariohjelma keräsi parisataa pääasiassa ympäristöterveydenhuollon, terveydenhuollon ja ympäristönsuojelun kuulijaa.

Päivien aiheina olivat tänä vuonna Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma, päiväkotien ja koulujen terveys ja turvallisuus, uudistuva juomavesidirektiivi ja muuttuva vesiympäristö. Seminaarin järjestelyistä vastasivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristö ja Terveys -lehti sekä Sosiaali- ja terveysministeriö.

Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma julkistettiin

Ympäristöterveyspäivien ensimmäisenä päivänä julkistettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma, joka on osa hallituksen Terveet tilat 2028 -hanketta.

– Suomessa on satsattu useita vuosikymmeniä sisäilmaan, ja eurooppalaisittain mitattuna Suomessa on hyvä sisäilma. Silti sisäilmaongelmat ja sisäilmaan liittyvä oireilu on Suomessa yleistä, aiheesta käydään vilkasta julkista keskustelua, ja siihen liittyy paljon myös epäluottamusta. Ohjelman taustalla onkin tarve saada uusia, tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja, professori Juha Pekkanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoi ohjelman tavoitteesta.

Ohjelman pitkän aikavälin päätavoitteena on vähentää sisäympäristöön liittyviä terveys- ja hyvinvointihaittoja Suomessa. Tavoitteena on, että vuoteen 2028 mennessä sisäympäristöön liittyvä oireilu on vähentynyt Suomessa 40 prosenttia ja sisäympäristöön tyytyväisten osuus on lisääntynyt 50 prosenttia. Tavoitteeseen pääsemiseksi tulee lisätä ymmärrystä sisäympäristöjen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista, kehittää sisäympäristöön liittyvien ongelmien hallintaa, parantaa sisäympäristöissä oireilevien ja sairaiden hoitoa sekä työ- ja toimintakykyä ja vahvistaa toimijoiden osaamista sisäympäristöasioissa.

– Lisäksi tarvitsemme muiden toimijoiden toimia, kuten rakentamisen ja kiinteistöjen käytön ja ylläpidon laadun parantamista, tutkimuksen vahvistamista, rahoitusta, verkostoja ja hyviä yhteistyökumppaneita, Pekkanen korosti.

– Nyt olemme ohjelman valmisteluvaiheen lopussa, ja nyt alkaa varsinainen työ. Ohjelma muotoutuu ja tarkentuu koko ajan. Prosessi on käynnistänyt jo nyt paljon hyviä asioita Suomessa. Toivon, että tällä ohjelmalla on aidosti vaikutusta sisäilma-asioihin Suomessa, Pekkanen päätti.

Tutustu Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelmaan tästä.

Sisäilman altisteet Suomessa ja Pohjoismaissa

Dosentti Ulla Haverinen­-Shaugnessy kertoi tutkimusprojektista, jossa tutkittiin sisäilman altisteita Suomessa ja Pohjoismaissa. Tutkimus on osa Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelman taustatyötä. Tutkimuksessa haluttiin selvittää sisäympäristön laatuun liittyvien ongelmien laajuutta Suomessa (asunnoissa, kouluissa, päiväkodeissa, hoitolaitoksissa ja muissa toimitiloissa) ja verrata Suomen tilannetta Pohjoismaihin. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsausten ja haastattelujen avulla. Selvityksen lähtökohtana olivat rakennetun ympäristön sisäilman laatuun suoraan vaikuttavat altisteet, joiden tiedetään voivan aiheuttaa terveyshaittoja väestötasolla: ulkoilman pienhiukkaset, sisäilman radon ja kotien kosteusvauriot.

Tutkimuksen perusteella sisäilma kokonaisuutena on Suomessa eurooppalaisittain puhdasta radonia lukuun ottamatta. Asuntojen pienhiukkaspitoisuudet ovat eurooppalaista tasoa pienemmät, kun taas radonpitoisuudet ovat Euroopan suurimpia. Suomessa ja Pohjoismaissa vaikuttaisi tutkimuksen mukaan olevan vähemmän kosteusvaurioita kuin muualla Euroopassa. Riittämätön ilmanvaihto asunnoissa ja kouluissa on yhtä yleistä tai yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa.

Suomessa on tehty paljon toimenpiteitä sisäympäristön laadun parantamiseksi muun muassa kehittämällä lainsäädäntöä ja ohjeistusta sekä kansallisten ohjelmien avulla, ja joitakin viitteitä yleistilanteen paranemiseksi on nähtävillä.

– Vaikka erilaisia tutkimuksia ja selvityksiä on tehty paljon, tällä hetkellä olemassa oleva tieto sisäympäristön laatuongelmista on melko hajanaista. Luotettava tieto kansanterveyden kannalta merkittävien sisäympäristön laatuongelmien yleisyydestä auttaisi kohdentamaan resursseja siten, että niistä saatava hyöty olisi mahdollisimman suuri, Haverinen-Shaugnessy korosti tutkimustiedon tärkeyttä sisäympäristön laatuongelmien selvittelyssä.

Teksti: Anna Merikari

 

 

Jaa artikkeli




Aiheesta Rakentaminen

BLOGIT

Sisäilmauutiset on Sisäilmayhdistyksen julkaisema puolueeton ja riippumaton asiantuntijalehti.

© Sisäilmauutiset 2019